Sotakamreerin 42. tulenkatkuinen täysosuma! Luutnantti Viitasen sissit motittavat vienanmiehet sammakkosoilleen syksyn 1943 verisissä lähitaisteluissa.Syksyllä 1943 kaukaisessa Vienan Karjalassa reserviluutnantti Viitanen miehineen odottaa poispääsyä kenttävartio Hirvestä. Venäläiset ovat jo viikkokausia hyökkäilleet kiivaasti kenttävartiota vastaan ja pesäkkeissään värjöttelevät vartijat vain arvailleet taivaalle ammuttujen valorakettien merkitystä. Yhtenä yönä helvetti repeää valloilleen, kun venäläiset iskevät rajusti suomalaisten kimppuun. Raskaiden tappioiden jälkeen Viitasen kokeneet sissit lähtevät vihollisen takaa-ajoon syysmyrskyiseen korpeen. Taistelut seuraavat toisiaan ja vastahyökkäykset verottavat niin omia kuin vihollisiakin, mutta kumpikaan osapuoli ei luovuta maata jalkojensa alla.Soturiksi syntynyt, kaksi vapaudenristiä ja yhden rautaristin tienannut upseeri Viitanen panee lopulta kovan kovaa vastaan. Uskolliset luottomiehet Kettunen ja Kuusinen vierellään hän tyhjentää lippaan toisensa perään, kunnes onnistuu motittamaan vienanmiehet sammakkosoilleen.Jos jollain onkin kanttia kysellä kaukamaille valutetun veren hintaa, taistelutilanteissa käskyt täytetään napisematta. Välillä sissisällin tosin on oltava niin rekenä jos kelkkanakin, kun Kalmiston Nestori vaatii kylmästi osuutensa ja vie oman hiljaisen joukkueensa kohti mananmajoja
Reino Lehväslaiho (1922-2019) oli tuotteliaimpia suomalaisia sotakirjailijoita. Hän osallistui 17-vuotiaana talvisotaan ja taisteli jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hänelle myönnettiin sotakamreerin arvonimi 1982. Siviilissä Lehväslaiho työskenteli merimiehenä, kauppiaana ja tietyömailla toimistoesimiehenä. Pitkän kirjailijanuransa aikana hän kirjoitti yhteensä 45 sotaromaania, joista ensimmäinen Panssarisotaa ilmestyi 1958 ja viimeinen Korven peura 2012.
