Suomalaisissa yrityksissä kehitettiin 1970-1980-luvuilla oma ja ainutlaatuinen johtamisjärjestelmä, joka sai nimekseen tulosjohtaminen. Kirja kertoo tarinan suomalaisen tulosjohtamisen synnystä ja kehityksestä vuosina 1976-93. Keskeisessä roolissa oli Jouko H. Nissinen ja Yritystaito Oy. Kirjan tekijä oli kehittämissä tulosjohtamista julkishallinnon johtamisjärjestelmäksi. Siitä tuli 1990-luvulla Suomen julkisen sektorin johtamisjärjestelmä, ensin edelläkävijäkunnissa, sitten valtiolla ja lopuksi koko hallinnossa. Tutkimukset kertovat, että organisaation menestykseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johtaminen. Suomalaiset konsultit kiersivät maailmalla oppimassa ja kehittivät tulosjohtamista niin, että Suomen julkishallinto oli johtamisessa edelläkävijä maailmassa. Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Tähän on varmaan vaikuttaneet monet tekijät, eniten Suomen valtiojohdon kaksi viisasta päätöstä. Ensimmäinen oli 1970-luvulla tehty päätös hyvinvointivaltiosta ja toinen 1980-luvulla tehty päätös kaksiportaisesta hallinnosta, jossa päätösvalta delegoitiin kunnille. Luotiin ainutlaatuinen kuntalaisvetoinen yhteiskuntamalli, joka mahdollisti maailman parhaan julkishallinnon rakentamisen tulosjohtamisen avulla. Tämä kirja on "Maailman parasta rakentamassa" -kirjasarjan ensimmäisessä osa. Kirja ei ole dokumentti, vaan henkilökohtainen muistelmateos.

Suomalaisissa yrityksissä kehitettiin 1970-1980-luvuilla oma ja ainutlaatuinen johtamisjärjestelmä, joka sai nimekseen tulosjohtaminen. Kirja kertoo tarinan suomalaisen tulosjohtamisen synnystä ja kehityksestä vuosina 1976-93. Keskeisessä roolissa oli Jouko H. Nissinen ja Yritystaito Oy. Kirjan tekijä oli kehittämissä tulosjohtamista julkishallinnon johtamisjärjestelmäksi. Siitä tuli 1990-luvulla Suomen julkisen sektorin johtamisjärjestelmä, ensin edelläkävijäkunnissa, sitten valtiolla ja lopuksi koko hallinnossa. Tutkimukset kertovat, että organisaation menestykseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johtaminen. Suomalaiset konsultit kiersivät maailmalla oppimassa ja kehittivät tulosjohtamista niin, että Suomen julkishallinto oli johtamisessa edelläkävijä maailmassa. Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Tähän on varmaan vaikuttaneet monet tekijät, eniten Suomen valtiojohdon kaksi viisasta päätöstä. Ensimmäinen oli 1970-luvulla tehty päätös hyvinvointivaltiosta ja toinen 1980-luvulla tehty päätös kaksiportaisesta hallinnosta, jossa päätösvalta delegoitiin kunnille. Luotiin ainutlaatuinen kuntalaisvetoinen yhteiskuntamalli, joka mahdollisti maailman parhaan julkishallinnon rakentamisen tulosjohtamisen avulla. Tämä kirja on "Maailman parasta rakentamassa" -kirjasarjan ensimmäisessä osa. Kirja ei ole dokumentti, vaan henkilökohtainen muistelmateos.

Suomalaisissa yrityksissä kehitettiin 1970-1980-luvuilla oma ja ainutlaatuinen johtamisjärjestelmä, joka sai nimekseen tulosjohtaminen. Kirja kertoo tarinan suomalaisen tulosjohtamisen synnystä ja kehityksestä vuosina 1976-93. Keskeisessä roolissa oli Jouko H. Nissinen ja Yritystaito Oy. Kirjan tekijä oli kehittämissä tulosjohtamista julkishallinnon johtamisjärjestelmäksi. Siitä tuli 1990-luvulla Suomen julkisen sektorin johtamisjärjestelmä, ensin edelläkävijäkunnissa, sitten valtiolla ja lopuksi koko hallinnossa. Tutkimukset kertovat, että organisaation menestykseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johtaminen. Suomalaiset konsultit kiersivät maailmalla oppimassa ja kehittivät tulosjohtamista niin, että Suomen julkishallinto oli johtamisessa edelläkävijä maailmassa. Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Tähän on varmaan vaikuttaneet monet tekijät, eniten Suomen valtiojohdon kaksi viisasta päätöstä. Ensimmäinen oli 1970-luvulla tehty päätös hyvinvointivaltiosta ja toinen 1980-luvulla tehty päätös kaksiportaisesta hallinnosta, jossa päätösvalta delegoitiin kunnille. Luotiin ainutlaatuinen kuntalaisvetoinen yhteiskuntamalli, joka mahdollisti maailman parhaan julkishallinnon rakentamisen tulosjohtamisen avulla. Tämä kirja on "Maailman parasta rakentamassa" -kirjasarjan ensimmäisessä osa. Kirja ei ole dokumentti, vaan henkilökohtainen muistelmateos.