“Kiinni riipun elämässä
kaikin vaistoin, kaikin taistoin,
vaikka kaikki tuskat tunsin,
vaikka kaikki maljat maistoin.

Tartun elon sorjan tukkaan,
pidän kiinni enkä päästä,
sääli muita en, en itse
myöskään itseäin mä säästä.”

Katkelma runosta “Elämän koreus”

Eino Leinon runokokoelma “Elämän koreus” julkaistiin maaliskuussa 1915 Leinon 25-vuotisen kirjailijauran kunniaksi. Runokokoelma määrättiin kuitenkin jo toukokuussa takavarikoitavaksi – painoylihallitus katsoi Leinon kehottavan lukijoita kansalaistottelemattomuuteen runoissaan “Vapaus” ja “Kaiken kansan laulu”. Kirjat olivat takavarikoituina aina huhtikuuhun 1917 saakka.

“Kootut teokset III” sisältää myös runokokoelmat “Painuva päivä”, “Leirivalkeat”, “Ajatar”, "Shemeikan murhe" ja “Syreenien kukkiessa”.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius.

Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

“Kiinni riipun elämässä
kaikin vaistoin, kaikin taistoin,
vaikka kaikki tuskat tunsin,
vaikka kaikki maljat maistoin.

Tartun elon sorjan tukkaan,
pidän kiinni enkä päästä,
sääli muita en, en itse
myöskään itseäin mä säästä.”

Katkelma runosta “Elämän koreus”

Eino Leinon runokokoelma “Elämän koreus” julkaistiin maaliskuussa 1915 Leinon 25-vuotisen kirjailijauran kunniaksi. Runokokoelma määrättiin kuitenkin jo toukokuussa takavarikoitavaksi – painoylihallitus katsoi Leinon kehottavan lukijoita kansalaistottelemattomuuteen runoissaan “Vapaus” ja “Kaiken kansan laulu”. Kirjat olivat takavarikoituina aina huhtikuuhun 1917 saakka.

“Kootut teokset III” sisältää myös runokokoelmat “Painuva päivä”, “Leirivalkeat”, “Ajatar”, "Shemeikan murhe" ja “Syreenien kukkiessa”.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius.

Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.