”Sai pukunsa peilikylki,antoi suuta sulhosellelinnunluisella nokalla,veen suulla verettömällä:hymy hyytyi, silmä sammui,pois kulki kultainen elämä,muuttui mieli miehen nuoren.Neito lentohon lehahtinoustessa kesäisen päivän.”
Ote runosta "Merenkylpijäneidot" teoksesta "Helkavirret" Eino Leinon “Kootut teokset IV” sisältää muun muassa rakastetun teoksen “Helkavirret”. Teos sijoittuu kansanrunouden maailmaan. Se ilmestyi kahdessa osassa 1903 ja 1916. 
Samassa kokoelmateoksessa on mukana myös Leinon runoteokset “Kivesjärveläiset”, “Simo Hurtta”, “Bellerophon” sekä “Juhana Herttuan ja Jagellonican lauluja”.
“Juhana Herttuan ja Jagellonican lauluja” -teoksessa Leino leikittelee renessanssiajan Italian runomitoilla. 

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius.

Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

”Sai pukunsa peilikylki,antoi suuta sulhosellelinnunluisella nokalla,veen suulla verettömällä:hymy hyytyi, silmä sammui,pois kulki kultainen elämä,muuttui mieli miehen nuoren.Neito lentohon lehahtinoustessa kesäisen päivän.”
Ote runosta "Merenkylpijäneidot" teoksesta "Helkavirret" Eino Leinon “Kootut teokset IV” sisältää muun muassa rakastetun teoksen “Helkavirret”. Teos sijoittuu kansanrunouden maailmaan. Se ilmestyi kahdessa osassa 1903 ja 1916. 
Samassa kokoelmateoksessa on mukana myös Leinon runoteokset “Kivesjärveläiset”, “Simo Hurtta”, “Bellerophon” sekä “Juhana Herttuan ja Jagellonican lauluja”.
“Juhana Herttuan ja Jagellonican lauluja” -teoksessa Leino leikittelee renessanssiajan Italian runomitoilla. 

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius.

Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.