Eino Leinon "Kootut teokset V" on huikea läpileikkaus Suomen ehkä tunnetuimman runoilijan elämäntyöstä. 
Mukana ovat runokokoelmat "Kodin kukka ja uhrikuusi", "Vanha pappi", "Pajarin poika" ja "Puolan paanit". Runoissa kuljetaan läpi Vuokatin ja Hämeenlinnan kaltaisten kansallismaisemien. Karjalaiset kansantarut inspiroivat puolestaan osuutta “Puolan paanit”. 
Runokokoelmien lisäksi mukana ovat näytelmät “Tuonelan joutsen”, “Sota valosta” ja “Johan Willem”.
Näytelmäruno “Tuonelan joutsen” on Kalevalan innoittama. Siinä keskitytään Lemminkäisen kohtaloon Tuonelassa.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. 
Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

Eino Leinon "Kootut teokset V" on huikea läpileikkaus Suomen ehkä tunnetuimman runoilijan elämäntyöstä. 
Mukana ovat runokokoelmat "Kodin kukka ja uhrikuusi", "Vanha pappi", "Pajarin poika" ja "Puolan paanit". Runoissa kuljetaan läpi Vuokatin ja Hämeenlinnan kaltaisten kansallismaisemien. Karjalaiset kansantarut inspiroivat puolestaan osuutta “Puolan paanit”. 
Runokokoelmien lisäksi mukana ovat näytelmät “Tuonelan joutsen”, “Sota valosta” ja “Johan Willem”.
Näytelmäruno “Tuonelan joutsen” on Kalevalan innoittama. Siinä keskitytään Lemminkäisen kohtaloon Tuonelassa.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. 
Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.