Eino Leinon “Kootut teokset VI” sisältää kymmenen Leinon kirjoittamaa näytelmää ja kuvaelmaa.
Leino sai moniin teoksiinsa inspiraatiota Kalevalasta. “Väinämöisen kosinta” edustaa tätä puolta. “Simo Hurtta” on puolestaan historiallinen näytelmä, joka kertoo julmasta majuri Simon Affleckista 1700-luvun Suomessa. 
“Melankoliassa” mies, ystävä ja nainen käyvät synkkää keskustelua. Keskustelussa ruoditaan muun muassa eksistentiaalisia ahdistuksen tunteita.
Mukana ovat myös näytelmät “Hiiden miekka, “Pentti Pääkkönen”, “Lydian kuningas”, “Meiram”, “Lalli”, “Niiniven lapset” sekä “Maunu Tavast”.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. 
Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

Eino Leinon “Kootut teokset VI” sisältää kymmenen Leinon kirjoittamaa näytelmää ja kuvaelmaa.
Leino sai moniin teoksiinsa inspiraatiota Kalevalasta. “Väinämöisen kosinta” edustaa tätä puolta. “Simo Hurtta” on puolestaan historiallinen näytelmä, joka kertoo julmasta majuri Simon Affleckista 1700-luvun Suomessa. 
“Melankoliassa” mies, ystävä ja nainen käyvät synkkää keskustelua. Keskustelussa ruoditaan muun muassa eksistentiaalisia ahdistuksen tunteita.
Mukana ovat myös näytelmät “Hiiden miekka, “Pentti Pääkkönen”, “Lydian kuningas”, “Meiram”, “Lalli”, “Niiniven lapset” sekä “Maunu Tavast”.

Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. 
Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.