J. K. Tammisen omaelämäkerta on huima matka elämän harmaan alueen hämäriin syövereihin. Matkaoppaana mies, joka aikoinaan oli monilahjakas neuvonantaja rikosten maailmassa.

Tammisen asiakkaina ja bisneskumppaneina olivat niin Neuvosto-Venäjän mafia kuin suomalaisen liike-elämän huiputkin.

Tammisen tie yrittäjästä ammattirikolliseksi oli ravisuttava kokemus. Elämä jatkui työtä tehden ja samalla opiskellen lakimieheksi ja teologiksi, mutta rikosten maailma ei rinnalta kadonnut. Konnat ja keinottelijat tarvitsivat huippuammattilaista, jolla ryhti oli suora ja kädenjälki peloton.

Tamminen kuvaa kirjassaan rikosten maailmaa ja sen lainalaisuuksia, hyväosaisten kyltymätöntä ahneutta ja vähävaraisten oikeudenmukaisuutta. Usko hyvään vahvistuu, mutta matka on välillä raskas.

Kirja on suorapuheisuudessaan ainutlaatuinen raportti hämäräbisneksien kulisseista.

“Kirjassa ei ole mukana vasikan kertomaa. En arvosta vasikoita, vaan ’yhdet puheet’ on mottoni. Yhtään asiakasta en paljasta. Monessa olin mukana tekijänä. Vielä useammassa neuvonantajana. Loppupeleissä tunsin itseni paskakuskiksi. Silloin oli aika laskea rahat ja lopettaa…”

J. K. Tammisen omaelämäkerta on huima matka elämän harmaan alueen hämäriin syövereihin. Matkaoppaana mies, joka aikoinaan oli monilahjakas neuvonantaja rikosten maailmassa.

Tammisen asiakkaina ja bisneskumppaneina olivat niin Neuvosto-Venäjän mafia kuin suomalaisen liike-elämän huiputkin.

Tammisen tie yrittäjästä ammattirikolliseksi oli ravisuttava kokemus. Elämä jatkui työtä tehden ja samalla opiskellen lakimieheksi ja teologiksi, mutta rikosten maailma ei rinnalta kadonnut. Konnat ja keinottelijat tarvitsivat huippuammattilaista, jolla ryhti oli suora ja kädenjälki peloton.

Tamminen kuvaa kirjassaan rikosten maailmaa ja sen lainalaisuuksia, hyväosaisten kyltymätöntä ahneutta ja vähävaraisten oikeudenmukaisuutta. Usko hyvään vahvistuu, mutta matka on välillä raskas.

Kirja on suorapuheisuudessaan ainutlaatuinen raportti hämäräbisneksien kulisseista.

“Kirjassa ei ole mukana vasikan kertomaa. En arvosta vasikoita, vaan ’yhdet puheet’ on mottoni. Yhtään asiakasta en paljasta. Monessa olin mukana tekijänä. Vielä useammassa neuvonantajana. Loppupeleissä tunsin itseni paskakuskiksi. Silloin oli aika laskea rahat ja lopettaa…”