Anu Kaipaisen 20. teos kertoo lääkintätalosta talvisodassa Raatteen rintamalla.

Romaanissa on tyylitellyn balladin sävyjä, runollisuutta ja elämysvoimaista kohtalonhetkien kuvausta. Se on kunnianosoitus lotille, mutta myös myötäelävä kertomus sotilaista ja hätäisesti kodeistaan evakkotielle joutuneista rajaseudun ihmisistä.

Anna ja Juhani Malinen ovat opettajia syrjäkylän koulussa Suomussalmella. Pohjanmaalta lähtöisin oleva Anna on tuonut lotta-aatteen Kainuuseen miehensä kotiseudulle.

Kun talvisota alkaa, Anna leikkaa kuparinhohtoisen tukkansa, pukeutuu lottapukuunsa ja ilmoittautuu palvelukseen. Lääkintälottana Anna antaa ensiapua haavoittuneille ja valmistaa kaatuneita viimeiselle kotimatkalle tietämättä, että odottaa jo toista lasta.

Juhanista, veren näkemistäkin aina kammoksuneesta reservivänrikistä, tulee miestensä arvostama taistelija Raatteen rintaman etulinjassa. Hän ei edes kääntynyt kotoa lähtiessään katsomaan taakseen, poika Petri muistelee vielä isoäidilleen evakossa Pohjanmaalla.

Kun uhmakkaan pelottomana ja intomielisenä lottatehtävänsä aloittanut Anna joutuu näkemään sodan vaatimat kalliit uhrit ja oppii pelkäämään rakkaittensa puolesta, hän kypsyy samalla myös ymmärtämän rauhan aatetta uudella tavalla.

Teos on ilmestynyt alun perin vuonna 1995.

Anu Kaipainen (1933–2009) oli kirjailija, jonka tuotannon päätemoja ovat muun muassa luonnonsuojelu, rauha, naisasia ja yhteiskunta.

Kaipaisen romaanien keskeisenä ideana on ollut historiallinen verrannollisuus tai käsitys myyttien ajattomuudesta.

Anu Kaipaisen 20. teos kertoo lääkintätalosta talvisodassa Raatteen rintamalla.

Romaanissa on tyylitellyn balladin sävyjä, runollisuutta ja elämysvoimaista kohtalonhetkien kuvausta. Se on kunnianosoitus lotille, mutta myös myötäelävä kertomus sotilaista ja hätäisesti kodeistaan evakkotielle joutuneista rajaseudun ihmisistä.

Anna ja Juhani Malinen ovat opettajia syrjäkylän koulussa Suomussalmella. Pohjanmaalta lähtöisin oleva Anna on tuonut lotta-aatteen Kainuuseen miehensä kotiseudulle.

Kun talvisota alkaa, Anna leikkaa kuparinhohtoisen tukkansa, pukeutuu lottapukuunsa ja ilmoittautuu palvelukseen. Lääkintälottana Anna antaa ensiapua haavoittuneille ja valmistaa kaatuneita viimeiselle kotimatkalle tietämättä, että odottaa jo toista lasta.

Juhanista, veren näkemistäkin aina kammoksuneesta reservivänrikistä, tulee miestensä arvostama taistelija Raatteen rintaman etulinjassa. Hän ei edes kääntynyt kotoa lähtiessään katsomaan taakseen, poika Petri muistelee vielä isoäidilleen evakossa Pohjanmaalla.

Kun uhmakkaan pelottomana ja intomielisenä lottatehtävänsä aloittanut Anna joutuu näkemään sodan vaatimat kalliit uhrit ja oppii pelkäämään rakkaittensa puolesta, hän kypsyy samalla myös ymmärtämän rauhan aatetta uudella tavalla.

Teos on ilmestynyt alun perin vuonna 1995.

Anu Kaipainen (1933–2009) oli kirjailija, jonka tuotannon päätemoja ovat muun muassa luonnonsuojelu, rauha, naisasia ja yhteiskunta.

Kaipaisen romaanien keskeisenä ideana on ollut historiallinen verrannollisuus tai käsitys myyttien ajattomuudesta.