Valonkehrääjä

Suuronnettomuuden seuraukset eräälle perheelle.

Nuori Amalia on hiljattain palannut Ruotsista kotiseudulleen ammustehtaalle töihin, kun siellä tapahtuu tuhoisa räjähdys. Amalian lahjakas ja omapäinen poika Poju muuttaa tätinsä perheeseen. Hänen menetyksensä kanavoituu pakonomaiseen perhosharrastukseen, joka kietoo otteeseensa kaikki ympärillään, varsinkin hänen serkkunsa Kajan.

Kun lapset kohtaavat salaperäisen Ukon, jolla on oma yhteytensä ammustehtaaseen, kaikkien kolmen elämä kietoutuu tiiviisti yhteen. Alkaa tapahtumaketju, joka muuttaa jokaisen tulevaisuuden peruuttamattomasti.

Mutta miten oikeasti erottaa kuka on syyllinen tai syytön, hyvä tai paha, mikä on valoa ja mikä varjoa? Ja mikä osuus toipumisessa on tarinoilla?

”Jokaisella lajilla oli oma vahvuutensa: perhonen osasi lentää, hämähäkki kutoa maailman taidokkaimman verkon ja etana rakentaa kotelon. Mutta kaikkein hämmästyttävin rakennelma oli kuitenkin ihmisen mieli, isä oli kopauttanut hymyillen päälakeaan jota verhosi risaisen olkihatun sijaan paksu pehko.”

Anne-Maria Latikka kirjoittaa lumoavan kauniisti ja tarkkanäköisesti sukupolvet ylittävän trauman vallasta ja siitä selviytymisestä.

Anne-Maria Latikka on kirjailija, psykologi ja taiteentutkija. Kertomus valonkehrääjästä sai alkunsa vuosia sitten, kun hän eräänä aamuna havahtui lakeudella ikkunoiden helähdykseen. Latikan esikoisnovellikokoelma Tuulensuoja ja muita novelleja oli ehdolla HS:n kirjallisuuspalkinnon saajaksi.