"Kun avasin saranaseinän, huomasin tuijottavani läheltä hautovaa kuusitiaista, joka oli melkein kokonaan hautautunut pesävilloihin. Linnusta ei oikeastaan erottunut kuin pyrstönkärki ja pää, josta minua, jättimäistä rauhanhäiritsijää, killitti pari mustia silmiä. Tunsin olevani Gulliver, joka kurkistaa sisään lilliputtien hallitsijan palatsiin, liikuttuu ja hämmentyy näkemästään."

Kirjailija Jyrki Vainonen on rakentanut linnuille satoja pönttöjä ja seurannut lintututtaviensa elämää pikkupojasta saakka. Linnunpöntönrakentajassa hän tarinoi kohtaamisista lintujen kanssa, ja kun hän kurkistaa linnunpöntön hämärään, aukeaa lukijalle näkymä myös ihmisen mielenmaisemaan.

"Kun avasin saranaseinän, huomasin tuijottavani läheltä hautovaa kuusitiaista, joka oli melkein kokonaan hautautunut pesävilloihin. Linnusta ei oikeastaan erottunut kuin pyrstönkärki ja pää, josta minua, jättimäistä rauhanhäiritsijää, killitti pari mustia silmiä. Tunsin olevani Gulliver, joka kurkistaa sisään lilliputtien hallitsijan palatsiin, liikuttuu ja hämmentyy näkemästään."

Kirjailija Jyrki Vainonen on rakentanut linnuille satoja pönttöjä ja seurannut lintututtaviensa elämää pikkupojasta saakka. Linnunpöntönrakentajassa hän tarinoi kohtaamisista lintujen kanssa, ja kun hän kurkistaa linnunpöntön hämärään, aukeaa lukijalle näkymä myös ihmisen mielenmaisemaan.

"Kun avasin saranaseinän, huomasin tuijottavani läheltä hautovaa kuusitiaista, joka oli melkein kokonaan hautautunut pesävilloihin. Linnusta ei oikeastaan erottunut kuin pyrstönkärki ja pää, josta minua, jättimäistä rauhanhäiritsijää, killitti pari mustia silmiä. Tunsin olevani Gulliver, joka kurkistaa sisään lilliputtien hallitsijan palatsiin, liikuttuu ja hämmentyy näkemästään."

Kirjailija Jyrki Vainonen on rakentanut linnuille satoja pönttöjä ja seurannut lintututtaviensa elämää pikkupojasta saakka. Linnunpöntönrakentajassa hän tarinoi kohtaamisista lintujen kanssa, ja kun hän kurkistaa linnunpöntön hämärään, aukeaa lukijalle näkymä myös ihmisen mielenmaisemaan.