Kesken Suomen rikoshistorian kalleinta oikeusjuttua J. K. Tamminen sai tilaisuuden vierailla useaan otteeseen Jari Aarnion luona Vantaan vankilassa. Tämä kirja pohjautuu noissa tapaamisissa käytyihin keskusteluihin sekä Tammisen laajoihin taustaselvityksiin rikosten ja rikollisten maailmassa.
Jari Aarnion lisäksi J. K. Tamminen on haastatellut mm. Mari ”Malmin nainen” Romanoa sekä lukuisia muita ns. ”tapaus Aarnioon” keskeisesti liittyviä henkilöitä.
Vuonna 2007 useat rikolliset Suomessa ja Virossa esittivät väitteitä, joiden mukaan Helsingin huumepoliisi ei noudata kaikessa toiminnassaan lain kirjainta.
Ensimmäinen väite oli, että Helsingin huumepoliisi tekee itse laittomia valeostoja. Toisen väitteen mukaan Helsingin huumepoliisin suhde ”tiedonantajiin” ja ”vasikoihin” oli liian joustavaa. Sanottiin, että Helsingin huumepoliisi salli joidenkin rikollisten toimia huumemarkkinoilla, mikäli he vastavuoroisesti antoivat Helsingin huumepoliisille tietoja kentältä. Kolmas väite oli, että Helsingin huumepoliisi oli itse mukana huumekaupassa ja tyhjensi laittomasti nk. metsäkätköjä, eli rahojen ja huumeiden maakätköjä.
Tässä kirjassa kurkistetaan kulissien taakse. Mukana on paljon sellaista aineistoa, jota ei missään muualla ole koskaan julkaistu. J. K. Tamminen haluaa selvittää, mitä oikeasti tapahtui.

Kesken Suomen rikoshistorian kalleinta oikeusjuttua J. K. Tamminen sai tilaisuuden vierailla useaan otteeseen Jari Aarnion luona Vantaan vankilassa. Tämä kirja pohjautuu noissa tapaamisissa käytyihin keskusteluihin sekä Tammisen laajoihin taustaselvityksiin rikosten ja rikollisten maailmassa.
Jari Aarnion lisäksi J. K. Tamminen on haastatellut mm. Mari ”Malmin nainen” Romanoa sekä lukuisia muita ns. ”tapaus Aarnioon” keskeisesti liittyviä henkilöitä.
Vuonna 2007 useat rikolliset Suomessa ja Virossa esittivät väitteitä, joiden mukaan Helsingin huumepoliisi ei noudata kaikessa toiminnassaan lain kirjainta.
Ensimmäinen väite oli, että Helsingin huumepoliisi tekee itse laittomia valeostoja. Toisen väitteen mukaan Helsingin huumepoliisin suhde ”tiedonantajiin” ja ”vasikoihin” oli liian joustavaa. Sanottiin, että Helsingin huumepoliisi salli joidenkin rikollisten toimia huumemarkkinoilla, mikäli he vastavuoroisesti antoivat Helsingin huumepoliisille tietoja kentältä. Kolmas väite oli, että Helsingin huumepoliisi oli itse mukana huumekaupassa ja tyhjensi laittomasti nk. metsäkätköjä, eli rahojen ja huumeiden maakätköjä.
Tässä kirjassa kurkistetaan kulissien taakse. Mukana on paljon sellaista aineistoa, jota ei missään muualla ole koskaan julkaistu. J. K. Tamminen haluaa selvittää, mitä oikeasti tapahtui.