"Minä olen Stella Julmala, ja tämä on minun tarinani. Saatoitte luulla, että kertoisin teille tänään tutkimuksestani, sen tuloksista tai siitä, miten väitöskirjani lopulta valmistui. Sen sijaan aion kertoa teille, kuinka minusta tuli yksi niistä, joilla naksahti. Kuinka minusta tuli yksi niistä, jotka päätyivät käsittämättömiin tekoihin.

Stella Julmalalla pitäisi olla kaikki palikat järjestyksessä. Hän on mielekkäässä työssä tutkijana yliopistolla, hänellä on ihanteellinen perhe ja uskovaisen taustan tarjoama maailmankäsitys tukenaan ja selkänojanaan. Yllätysraskaus ja sen traaginen päätös saavat Stellan ymmärtämään, ettei hän täysin tunnekaan Antti-miestään sen enempää kuin itseäänkään.

Yllättävästä paikasta löytynyt päiväkirja vie Stellan hänen isoäitinsä Maarian maailmaan kesään 1972 ja keltaiseen taloon, joka on täynnä ruusuja ja jossa punaruskeatukkainen kuningatar istuu valtaistuimellaan. Idyllin lasiin alkaa kuitenkin tulla murtumia, kun Maaria tajuaa miehensä, ärhäkän lestadiolaissaarnaajan, ajaneen sukutalon pahoihin velkoihin.

Se kesä lähettää myös Stellan äidin Kristan omalle radalleen, jonka päässä on ura europarlamentaarikkona. Aivan kuten Armas-isoisä palasi vuonna 1944 sodasta kenttälapio olallaan, Krista haluaa tulla naiseksi, joka pelastaa koko maailman. Ja tässä sitä nyt ollaan.

Elina Jokisen kunnianhimoinen esikoisromaani yhtä aikaa rakentaa Julmalan suvun historian myytiksi ja tuo sen kosketusetäisyydelle. Se on romaani hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista, kaikkien perheiden. Siinä on tilaa myös myyrille ja oraville, kuten kaikissa puutarhoissa ja elämässä aina.

Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten."

"Minä olen Stella Julmala, ja tämä on minun tarinani. Saatoitte luulla, että kertoisin teille tänään tutkimuksestani, sen tuloksista tai siitä, miten väitöskirjani lopulta valmistui. Sen sijaan aion kertoa teille, kuinka minusta tuli yksi niistä, joilla naksahti. Kuinka minusta tuli yksi niistä, jotka päätyivät käsittämättömiin tekoihin.

Stella Julmalalla pitäisi olla kaikki palikat järjestyksessä. Hän on mielekkäässä työssä tutkijana yliopistolla, hänellä on ihanteellinen perhe ja uskovaisen taustan tarjoama maailmankäsitys tukenaan ja selkänojanaan. Yllätysraskaus ja sen traaginen päätös saavat Stellan ymmärtämään, ettei hän täysin tunnekaan Antti-miestään sen enempää kuin itseäänkään.

Yllättävästä paikasta löytynyt päiväkirja vie Stellan hänen isoäitinsä Maarian maailmaan kesään 1972 ja keltaiseen taloon, joka on täynnä ruusuja ja jossa punaruskeatukkainen kuningatar istuu valtaistuimellaan. Idyllin lasiin alkaa kuitenkin tulla murtumia, kun Maaria tajuaa miehensä, ärhäkän lestadiolaissaarnaajan, ajaneen sukutalon pahoihin velkoihin.

Se kesä lähettää myös Stellan äidin Kristan omalle radalleen, jonka päässä on ura europarlamentaarikkona. Aivan kuten Armas-isoisä palasi vuonna 1944 sodasta kenttälapio olallaan, Krista haluaa tulla naiseksi, joka pelastaa koko maailman. Ja tässä sitä nyt ollaan.

Elina Jokisen kunnianhimoinen esikoisromaani yhtä aikaa rakentaa Julmalan suvun historian myytiksi ja tuo sen kosketusetäisyydelle. Se on romaani hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista, kaikkien perheiden. Siinä on tilaa myös myyrille ja oraville, kuten kaikissa puutarhoissa ja elämässä aina.

Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten."

"Minä olen Stella Julmala, ja tämä on minun tarinani. Saatoitte luulla, että kertoisin teille tänään tutkimuksestani, sen tuloksista tai siitä, miten väitöskirjani lopulta valmistui. Sen sijaan aion kertoa teille, kuinka minusta tuli yksi niistä, joilla naksahti. Kuinka minusta tuli yksi niistä, jotka päätyivät käsittämättömiin tekoihin.

Stella Julmalalla pitäisi olla kaikki palikat järjestyksessä. Hän on mielekkäässä työssä tutkijana yliopistolla, hänellä on ihanteellinen perhe ja uskovaisen taustan tarjoama maailmankäsitys tukenaan ja selkänojanaan. Yllätysraskaus ja sen traaginen päätös saavat Stellan ymmärtämään, ettei hän täysin tunnekaan Antti-miestään sen enempää kuin itseäänkään.

Yllättävästä paikasta löytynyt päiväkirja vie Stellan hänen isoäitinsä Maarian maailmaan kesään 1972 ja keltaiseen taloon, joka on täynnä ruusuja ja jossa punaruskeatukkainen kuningatar istuu valtaistuimellaan. Idyllin lasiin alkaa kuitenkin tulla murtumia, kun Maaria tajuaa miehensä, ärhäkän lestadiolaissaarnaajan, ajaneen sukutalon pahoihin velkoihin.

Se kesä lähettää myös Stellan äidin Kristan omalle radalleen, jonka päässä on ura europarlamentaarikkona. Aivan kuten Armas-isoisä palasi vuonna 1944 sodasta kenttälapio olallaan, Krista haluaa tulla naiseksi, joka pelastaa koko maailman. Ja tässä sitä nyt ollaan.

Elina Jokisen kunnianhimoinen esikoisromaani yhtä aikaa rakentaa Julmalan suvun historian myytiksi ja tuo sen kosketusetäisyydelle. Se on romaani hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista, kaikkien perheiden. Siinä on tilaa myös myyrille ja oraville, kuten kaikissa puutarhoissa ja elämässä aina.

Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten."