"On menossa varmaankin viides palaveri viikkoon, jossa samannäköinen mies vetää samankuuloista esitystä. Olen lopen kyllästynyt näihin kaikkiin turhanpäiväisiin palavereihin, joissa yksinkertaisista asioista tehdään mahdollisimman monimutkaisia pitkäpiimäisillä PowerPoint-esityksillä. Ei kai se näiden ihmisten vika ole, että he luulevat olevansa modernin työn sankareita vapaassa markkinataloudessa, vaikka oikeasti he istuvat omaa elinkautistaan työelämän avovankilassa nimeltä keskijohto.
Ei, en kestä enää. Minun on pakko päästä ulos ja äkkiä.”
Keski-ikäinen mies haluaa jättää pönöttävän johtajan elämänsä ja toteuttaa lapsuuden haaveensa. Pähkähullu juoksutavoite johdattaa lopulta johonkin aivan muuhun syvemmin merkitykselliseen.
Kirja paljastaa huumorin ja itseironian keinoin nykyisen hedonistisen ja suorituskeskeisen elämän järjettömiä piirteitä. Elämme materialismin kyllästämässä näennäisen vapaassa maailmassa, jossa ihmiset jumittuvat kiireeseen ja uuvuttavat itsensä kaavoihin kangistuneilla elämäntavoillaan. Moni miettii, tässäkö tämä oli. Onko jo liian myöhäistä muuttua, vai voisiko sittenkin elää jotenkin toisin?
Teos antaa motivaatiota kaikille oman elämänsä irtiotosta haaveileville, on tavoitteena sitten muutos uralla, jaksamisessa, ihmissuhteissa tai jossain muussa. Koskaan ei ole liian myöhäistä toiseen mahdollisuuteen!
Petteri Kilpinen on utelias uuden tiedon metsästäjä, joka haluaa herättää ihmiset näkemään nykyisen työelämän uuvuttavat riskit. Hän on itse käynyt läpi muutoksia niin työelämän oravanpyörässä kuin yksityiselämän haasteissa ja kannustaa myös muita muutokseen - vaikka irtiotto ei ole helppoa. Kilpinen työskentelee Lääkärikeskus Aavan Virta-yksikössä johtajana ja valmentajana. Hän kokee suurta vapautta saadessaan vihdoin tehdä niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen kaikkein tärkeimpiä.
