Pohjoiskorealaisen sotilaan tositarina on jännittävä kuin vakoojatrilleri.

Vuonna 1996 Etelä-Korean rannikolla ajoi karille vakoilemassa ollut pohjoiskorealainen sukellusvene. Miehistö yritti tuhota veneen, mutta räjähdys epäonnistui ja miehistön oli noustava maihin. Alkoi jahti, johon osallistui 40 000 Etelä-Korean sotilasta. Vain yksi sukellusveneen miehistön jäsen, perämies Lee, jäi henkiin. Kirja kertoo hänen uskomattoman tarinansa.

Kun hollantilainen journalisti Jeroen Visser kuuli sukellusveneen ja perämiehen tapauksesta, hän päätti selvittää Leen kohtaloa tarkemmin. Selvisi, että Lee ei joutunutkaan vankilaan vaan hän loikkasi Etelä-Korean armeijan palvelukseen.

Pohjois-Korea kohtelee loikkareita ankarasti, joten vielä vuosien jälkeenkin Lee olisi vaarassa, jos hänen olinpaikkansa paljastuisi. Pohjois-Korean tehokas vakoojatehdas tuottaa taitavia vakoojia, joille Leen eliminoiminen ei olisi ongelma eikä mikään.

Tarina heijastelee myös Etelä- ja Pohjois-Korean välisiä suhteita, kulttuurieroja ja epäluuloja.

Journalisti Jeroen Visser asui Etelä-Koreassa viiden vuoden ajan (2016–2020) hollantilaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana. Hän huomasi kuitenkin kirjoittavansa artikkeleita enemmän Pohjois- kuin Etelä-Koreasta. Visser pani merkille, että molemmilla puolilla rajaa puhutaan kauniisti Koreoiden yhdistymisestä, mutta vuosina 1950–53 käyty Korean sota tuntuu yhä jatkuvan.

Pohjoiskorealaisen sotilaan tositarina on jännittävä kuin vakoojatrilleri.

Vuonna 1996 Etelä-Korean rannikolla ajoi karille vakoilemassa ollut pohjoiskorealainen sukellusvene. Miehistö yritti tuhota veneen, mutta räjähdys epäonnistui ja miehistön oli noustava maihin. Alkoi jahti, johon osallistui 40 000 Etelä-Korean sotilasta. Vain yksi sukellusveneen miehistön jäsen, perämies Lee, jäi henkiin. Kirja kertoo hänen uskomattoman tarinansa.

Kun hollantilainen journalisti Jeroen Visser kuuli sukellusveneen ja perämiehen tapauksesta, hän päätti selvittää Leen kohtaloa tarkemmin. Selvisi, että Lee ei joutunutkaan vankilaan vaan hän loikkasi Etelä-Korean armeijan palvelukseen.

Pohjois-Korea kohtelee loikkareita ankarasti, joten vielä vuosien jälkeenkin Lee olisi vaarassa, jos hänen olinpaikkansa paljastuisi. Pohjois-Korean tehokas vakoojatehdas tuottaa taitavia vakoojia, joille Leen eliminoiminen ei olisi ongelma eikä mikään.

Tarina heijastelee myös Etelä- ja Pohjois-Korean välisiä suhteita, kulttuurieroja ja epäluuloja.

Journalisti Jeroen Visser asui Etelä-Koreassa viiden vuoden ajan (2016–2020) hollantilaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana. Hän huomasi kuitenkin kirjoittavansa artikkeleita enemmän Pohjois- kuin Etelä-Koreasta. Visser pani merkille, että molemmilla puolilla rajaa puhutaan kauniisti Koreoiden yhdistymisestä, mutta vuosina 1950–53 käyty Korean sota tuntuu yhä jatkuvan.

Pohjoiskorealaisen sotilaan tositarina on jännittävä kuin vakoojatrilleri.

Vuonna 1996 Etelä-Korean rannikolla ajoi karille vakoilemassa ollut pohjoiskorealainen sukellusvene. Miehistö yritti tuhota veneen, mutta räjähdys epäonnistui ja miehistön oli noustava maihin. Alkoi jahti, johon osallistui 40 000 Etelä-Korean sotilasta. Vain yksi sukellusveneen miehistön jäsen, perämies Lee, jäi henkiin. Kirja kertoo hänen uskomattoman tarinansa.

Kun hollantilainen journalisti Jeroen Visser kuuli sukellusveneen ja perämiehen tapauksesta, hän päätti selvittää Leen kohtaloa tarkemmin. Selvisi, että Lee ei joutunutkaan vankilaan vaan hän loikkasi Etelä-Korean armeijan palvelukseen.

Pohjois-Korea kohtelee loikkareita ankarasti, joten vielä vuosien jälkeenkin Lee olisi vaarassa, jos hänen olinpaikkansa paljastuisi. Pohjois-Korean tehokas vakoojatehdas tuottaa taitavia vakoojia, joille Leen eliminoiminen ei olisi ongelma eikä mikään.

Tarina heijastelee myös Etelä- ja Pohjois-Korean välisiä suhteita, kulttuurieroja ja epäluuloja.

Journalisti Jeroen Visser asui Etelä-Koreassa viiden vuoden ajan (2016–2020) hollantilaisen sanomalehden kirjeenvaihtajana. Hän huomasi kuitenkin kirjoittavansa artikkeleita enemmän Pohjois- kuin Etelä-Koreasta. Visser pani merkille, että molemmilla puolilla rajaa puhutaan kauniisti Koreoiden yhdistymisestä, mutta vuosina 1950–53 käyty Korean sota tuntuu yhä jatkuvan.