Pöydän äärellä oli ammattitaitoisia, osaavia naisia, mutta keskustelu kuitenkin täyttyi lauseista kuten ”Oliskohan mun siinä sitten pitänyt?”, ”Mä mietin, et voisin, mut en mä sit...” ja ”Kyllähän sitä varmaan pitäis...”
Pysähdyin kuuntelemaan keskusteluamme hieman kuin ulkopuolisena. Kaikkea sitä puhetta koristi jonkin sortin arkailu. Täysin tarpeeton arkailu.
Pysäytin keskustelumme. ”Kuuntelen tätä meidän keskustelua, ja tässä on osaavia muijia, jotka jostain syystä toimii oman itsensä jarruna.”
Tajusin, että jokin pidätteli meitä. Kyse ei ollut siitä, ettemmekö osaisi tai tietäisi, mitä pitää tehdä. Me valitsimme arkailun.
Itsensä ja muiden vähättely ei pue ketään. Röyhkeyskoulussa opit ilmaisemaan itseäsi ja mielipiteitäsi vahvasti ja häpeilemättä.
Röyhkeyskoulu opettaa sinut näkemään oman osaamisesi ja luottamaan itseesi. Olemme muutakin kuin stereotyyppiset lokeromme, joihin tungemme itsemme ja toisemme turhia kyseenalaistamatta.
Jenni Janakka on kirjoittaja, kolumnisti ja puhetaiteilija. Hän on aloittanut uransa näyttelijänä ja sitä kautta tutustunut stereotypioihin ja niihin erilaisiin rooleihin, joita kukin voi elämässään kohdata.
