Naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia läpi historian.

Jännittävä sukellus naimattomuuden historiaan ja sen syihin historian eri aikoina.

Sinkku, vanhapiika, poikamies, uraohjus... Länsimaisen yhteiskunnan historia on rakentunut pitkälti avioliiton, perheen ja parisuhteiden ympärille. Silti naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia on ollut aina, vain nimitykset ovat vaihdelleet.

Luostarit tarjosivat keskiajalla naisille ja miehille vaihtoehdon avioliitolle. Rengit ja piiat olivat naimattomia, opettajilta ja sairaanhoitajilta edellytettiin kutsumusta ja naimattomuutta.

Populaarikulttuuri on luonut kuvaa sinkkuudesta bilettävänä pintaliitona tai epätoivoisena kumppanin metsästyksenä Tindereineen ja vaatimuslistoineen.

Kirjoittaja antaa myös oman äänensä kuulua tekstissä mm. pohtimalla, millainen olisi ollut 1700-luvun naisen ero verrattuna hänen omaansa.

FT Henna Karppinen-Kummunmäki on varsinaissuomalaistunut Pohjois-Karjalan kasvatti, kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Kirjojen aiheina ovat olleet erityisesti naisten ja tyttöjen historia, varhaismoderni aika sekä populaarikulttuuri. Karppinen-Kummunmäeltä aiemmin ilmestyneitä mm. Minä ja Marilyn: pinupin historia ja Sydänsurujen historia.

Naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia läpi historian.

Jännittävä sukellus naimattomuuden historiaan ja sen syihin historian eri aikoina.

Sinkku, vanhapiika, poikamies, uraohjus... Länsimaisen yhteiskunnan historia on rakentunut pitkälti avioliiton, perheen ja parisuhteiden ympärille. Silti naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia on ollut aina, vain nimitykset ovat vaihdelleet.

Luostarit tarjosivat keskiajalla naisille ja miehille vaihtoehdon avioliitolle. Rengit ja piiat olivat naimattomia, opettajilta ja sairaanhoitajilta edellytettiin kutsumusta ja naimattomuutta.

Populaarikulttuuri on luonut kuvaa sinkkuudesta bilettävänä pintaliitona tai epätoivoisena kumppanin metsästyksenä Tindereineen ja vaatimuslistoineen.

Kirjoittaja antaa myös oman äänensä kuulua tekstissä mm. pohtimalla, millainen olisi ollut 1700-luvun naisen ero verrattuna hänen omaansa.

FT Henna Karppinen-Kummunmäki on varsinaissuomalaistunut Pohjois-Karjalan kasvatti, kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Kirjojen aiheina ovat olleet erityisesti naisten ja tyttöjen historia, varhaismoderni aika sekä populaarikulttuuri. Karppinen-Kummunmäeltä aiemmin ilmestyneitä mm. Minä ja Marilyn: pinupin historia ja Sydänsurujen historia.

Naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia läpi historian.

Jännittävä sukellus naimattomuuden historiaan ja sen syihin historian eri aikoina.

Sinkku, vanhapiika, poikamies, uraohjus... Länsimaisen yhteiskunnan historia on rakentunut pitkälti avioliiton, perheen ja parisuhteiden ympärille. Silti naimattomia, yksinasuvia ja parisuhteettomia on ollut aina, vain nimitykset ovat vaihdelleet.

Luostarit tarjosivat keskiajalla naisille ja miehille vaihtoehdon avioliitolle. Rengit ja piiat olivat naimattomia, opettajilta ja sairaanhoitajilta edellytettiin kutsumusta ja naimattomuutta.

Populaarikulttuuri on luonut kuvaa sinkkuudesta bilettävänä pintaliitona tai epätoivoisena kumppanin metsästyksenä Tindereineen ja vaatimuslistoineen.

Kirjoittaja antaa myös oman äänensä kuulua tekstissä mm. pohtimalla, millainen olisi ollut 1700-luvun naisen ero verrattuna hänen omaansa.

FT Henna Karppinen-Kummunmäki on varsinaissuomalaistunut Pohjois-Karjalan kasvatti, kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Kirjojen aiheina ovat olleet erityisesti naisten ja tyttöjen historia, varhaismoderni aika sekä populaarikulttuuri. Karppinen-Kummunmäeltä aiemmin ilmestyneitä mm. Minä ja Marilyn: pinupin historia ja Sydänsurujen historia.