Osa 5 Tieteentaidetta – serie

Kirjailija on meänkielen dosentti. Liberaali sosialismi yhdistää omaperäisen yksilön ja yhteiskunnan. Sokeassa luonnossa tie on sekä väline että tavoite. Sosialismin ja kapitalismin välinen kolmas mahdollisuus antaa luovuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Kieli on joko yhteiskuntahaamu tai elettyä elämää. Kirjoitettu kieli kansallistaa mieltä. Puhekieli yksityistää. Kielitieteilijät, kasvattajat ja sosiologit eivät ymmärrä taidetta, vaan sanovat, että asia on päinvastoin! Yhteiskunnan pienin osa ovat kirjaimet. Kirjakieli luo materialismia ja uskoa, että luonnon pienin osa on esine. Lukutaidottomat ymmärtävät kielen subjektiivisilla verbeillä, kielitiede tutkii ”objektiivisilla” substantiiveilla. Niin kuin ymmärrät kieltäsi, siten muodostuu sinun aatemaailmasi ihmisestä ja yhteiskunnasta. Klassinen liberalismi oli liberaalia sosialismia, joka on nykyisin egoliberalismi. Ateistit uskovat tieteellisiin jumaliin. Modernit liberaalit ovat todenneet, että kirjastoissa piilee Totuus. Mitä laajempi tietoyhteiskunta, sitä enemmän on kirjakulttuurin julkisuuden sosialisoituja jäseniä, joko suoraan yhteiskunnan palveluksessa tai elinkeinoelämän kautta. Vastavoima on ääriajattelu ja hyvinvointisairauksia.