Joel Lehtosen kalevalamittaa mukailevan runoelman päähenkilö Perm on syntyjään orpo orjapoika. Pojalla on kuitenkin vahva luonne, ja hänestä sukeutuu sankarimainen ja vapaudentahtoinen hahmo, suoranainen yli-ihminen. Luonteensa ansiosta Perm myös nousee nopeasti valta-asteikossa ylöspäin ja vapautuu lopulta orjuudesta. Tarina saa kuitenkin yllättäen traagisen käänteen.

Lehtosen esikoisrunokokoelmaa leimaa vahva uusromanttinen henki. Runoelman tapahtumat sijoittuvat myyttiseen esihistorialliseen suomalais-ugrilaiseen aikaan, Perman-nimiseen valtakuntaan. Traagisessa Perm-hahmossa voi nähdä viitteita esimerkiksi Kalevalan Kullervoon ja Eino Leinon Helkavirsien Ylermiin ja Koutaan.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Joel Lehtosen kalevalamittaa mukailevan runoelman päähenkilö Perm on syntyjään orpo orjapoika. Pojalla on kuitenkin vahva luonne, ja hänestä sukeutuu sankarimainen ja vapaudentahtoinen hahmo, suoranainen yli-ihminen. Luonteensa ansiosta Perm myös nousee nopeasti valta-asteikossa ylöspäin ja vapautuu lopulta orjuudesta. Tarina saa kuitenkin yllättäen traagisen käänteen.

Lehtosen esikoisrunokokoelmaa leimaa vahva uusromanttinen henki. Runoelman tapahtumat sijoittuvat myyttiseen esihistorialliseen suomalais-ugrilaiseen aikaan, Perman-nimiseen valtakuntaan. Traagisessa Perm-hahmossa voi nähdä viitteita esimerkiksi Kalevalan Kullervoon ja Eino Leinon Helkavirsien Ylermiin ja Koutaan.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.