Joel Lehtonen – författare

"Avioelämää: kahdeksantoista aviojuttua" on jatkoa August Strindbergin aiemmin julkaistulle novellikokoelmalle "Avioelämää: kaksitoista kertomusta avioelämästä". Toisessa novellikokoelmassaan Strindberg jatkaa avioliittoaiheen käsittelyä, mutta ensimmäistä osaa synkemmissä tunnelmissa.

Novellien aihepiireiksi nousevat niin rakkauden haalistuminen kuin olosuhteiden vääristävä vaikutuskin. Osaa kokoelman novelleista on syytetty jopa naisvihamielisyydestä. Naturalistinen novellikokoelma kohautti ilmestyessään, ja sillä oli myös tuhoisa vaikutus Strindbergin silloiselle avioliitolle.August Strindberg (1849–1912) oli ruotsalainen kirjailija, joka työskenteli myös taidemaalarina. Hän on yksi ruotsalaisen kirjallisuushistorian merkittävimpiä kirjailijoita. Strindbergin poliittinen ajatusmaailma oli lähellä sosialismia. Hän oli naimisissa kolme kertaa, joista kerran (1877–1891) suomalaissyntyisen näyttelijä Siri von Essenin kanssa.

Eletään Suomen sisällissodan vuosia. Nuori maanmittari Isidor Tistelberg on rakastunut vanhempaan naiseen, Julia Oljemarkiin, joka on naimisissa. Isidorin ja Julian rakkaustarina kietoutuu sodan tapahtumiin – onko heidän suhteellaan tulevaisuutta? Minkälainen oli yhteiskunta, joka ajautui veriseen sisällissotaan?

Joel Lehtosen vuonna 1925 julkaistu "Punainen mies" on jatkoa "Sorron lapsille" (1923). Teos on tarkkanäköinen kuvaus sisällissodan vuosista, ja se voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1926.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Pieni poika on monena peräkkäisenä kesänä saanut itselleen oman variksenpoikasen – se on otettu pesästä, ja poika on saanut kasvattaa sen isoksi. Varis asuu laatikossa takapihalla, ja poika ruokkii sitä madoilla ja koppakuoriaisilla. Yksi variksista on kuitenkin aivan erilainen kuin aikaisemmat – se on fiksumpi eikä se aikuiseksi kasvettuaan halua lähteä kartanon pihasta.

"Onnen poika: vähäisiä muistikuvia" on Joel Lehtosen prosaistinen muistelmateos omista lapsuusvuosistaan 1800-luvun lopulla; intiaanileikeistä pihalla, puuseppä Hinkkasen töiden seuraamisesta sekä itse kasvatetuista variksenpoikasista.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Onko muutos vääjämätöntä? Täytyykö torppien ja linturikkaiden poukamien jäädä sahojen ja tehtaiden alle? Tällaisia kysymyksiä Joel Lehtonen pohtii teoksessaan "Korpi ja puutarha", jonka lyhyissä teksteissä Lehtonen käsittelee luontoa sekä ihmisen ja luonnon suhdetta – jo vuonna 1923.

Osa teoksen teksteistä on novelleja, osa puolestaan esseemäisiä ajatelmia.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Tohtorin rouva Julia Oljemark kaipaa jotain uutta. Nuori maanmittari Isidor Tistelberg on juuri sitä, mitä Julia tahtoo. Isidor kuitenkin pohtii, onko suhde tämän jo naimisissa olevan naisen kanssa mahdollinen. Miltä heidän tulevaisuutensa näyttäisi?

Autonomiasta pyristelevä ja sisällissotaan ajautuva Suomi luo dramaattisen näyttämön kielletylle romanssille. Lehtonen kuvaa pienen kaupungin herrasväen tapoja ja historiallista aikakautta realistisesti. Kantava teema on kuitenkin rakkaus – sitä poliittiset kriisitkään eivät voi viedä mukanaan.

"Sorron lapset" on kaksiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa "Punainen mies" ilmestyi vuonna 1925.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Sakris Kukkelmanin elämä ei ole helppoa. Ikkunalaudalta lapsena pudonnut työläinen ei meinaa saada pysyvää työpaikkaa, liikkuminen on vaikeaa kyttyräselän ja jalkavamman takia, ja perheen perustaminen tuntuu kaukaiselta unelmalta. Kukkelmania pitävät käynnissä hänen voimakkaat kuvitelmansa aivan toisenlaisesta elämästä.

Kukkelman saa kuin saakin rakennustoimeksiannon pitkälle aikajaksolle. Samaan aikaan hän iskee silmänsä Sanelma Kinnuseen, irtolaisnaiseen. Sakris päättää, että tämä on hänen elämänsä nainen. Ehkä kuvitelmat eivät olleetkaan aivan perättömiä?

Joel Lehtosen klassikkoromaanin pohjalta julkaistiin vuonna 1975 samanniminen elokuva, jonka pääosassa nähdään Vesa-Matti Loiri.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Neljään osaan jaetussa runokokoelmassaan Joel Lehtonen kuvailee monen polun kulkijoita. Hän kuvaa pappeja, ylhäisöä ja matkoillaan kohtaamiaan ihmisiä. Hän kuvailee maalaisia ja kaupunkilaisia, köyhiä ja porvareita, kaikkia pieni pilke silmäkulmassa mutta inhimillisellä otteella. Yhden osan kokoelmastaan hän pyhittää täysin erään helmikuisen päivän kuvaamiseen maalaiskylässä.

Lehtonen osoittaa, ettei mikään osa ihmiselämästä ole liian arkipäiväinen runolle.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Joel Lehtosen kalevalamittaa mukailevan runoelman päähenkilö Perm on syntyjään orpo orjapoika. Pojalla on kuitenkin vahva luonne, ja hänestä sukeutuu sankarimainen ja vapaudentahtoinen hahmo, suoranainen yli-ihminen. Luonteensa ansiosta Perm myös nousee nopeasti valta-asteikossa ylöspäin ja vapautuu lopulta orjuudesta. Tarina saa kuitenkin yllättäen traagisen käänteen.

Lehtosen esikoisrunokokoelmaa leimaa vahva uusromanttinen henki. Runoelman tapahtumat sijoittuvat myyttiseen esihistorialliseen suomalais-ugrilaiseen aikaan, Perman-nimiseen valtakuntaan. Traagisessa Perm-hahmossa voi nähdä viitteita esimerkiksi Kalevalan Kullervoon ja Eino Leinon Helkavirsien Ylermiin ja Koutaan.

Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.

Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.