Puolueettoman historiankirjoituksen isän mullistava teos

Thukydides teki muistiinpanoja koko Ateenan ja Spartan välisen pitkän peloponnesolaissodan (431–404 eaa) ajan ja kirjoitti kattavan teoksensa loppuun sodan päätyttyä. Teoksessaan hän taustoittaa sodan tapahtumia varhaisemmalla historialla, maantieteellä ja myös politiikalla, ja toisin kuin muut aikansa historioitsijat, hän ei viittaa esimerkiksi jumaliin ja mytologiaan, vaan esittää historian olevan seurausta ihmisen valinnoista ja toimista. Thukydides käyttää kerronnan apuna omia ja silminnäkijöiden havaintoja ja mainitsee pyrkineensä ottamaan asioista mahdollisimman tarkkaan selvää itse, sen sijaan että olisi luottanut toisen käden tietoon. Hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa aikaa kestävä historiateos, josta voisi olla tulevaisuudessakin hyötyä tilanteissa, joilla on tapana toistua. Siksi tämä lähes 2 500 vuotta vanha teos on pysynyt ajankohtaisena läpi vuosituhansien.
Emil Hårdhin suomennos vuodelta 1912 on teoksen ensimmäinen suomennos.

Thukydides (n. 460/455–401/306 eaa) oli antiikin kreikkalainen historioitsija ja sotilas. Hän oli vaurasta ateenalaista sukua, ja hänet nimitettiin peloponnesolaissodassa kenraaliksi. Hänet karkotettiin kuitenkin maanpakoon taistelutappion jälkeen. Maanpakolaisena Thukydides kiersi ympäri Peloponnesosta ja teki muistiinpanoja sodan tapahtumista.

Puolueettoman historiankirjoituksen isän mullistava teos

Thukydides teki muistiinpanoja koko Ateenan ja Spartan välisen pitkän peloponnesolaissodan (431–404 eaa) ajan ja kirjoitti kattavan teoksensa loppuun sodan päätyttyä. Teoksessaan hän taustoittaa sodan tapahtumia varhaisemmalla historialla, maantieteellä ja myös politiikalla, ja toisin kuin muut aikansa historioitsijat, hän ei viittaa esimerkiksi jumaliin ja mytologiaan, vaan esittää historian olevan seurausta ihmisen valinnoista ja toimista. Thukydides käyttää kerronnan apuna omia ja silminnäkijöiden havaintoja ja mainitsee pyrkineensä ottamaan asioista mahdollisimman tarkkaan selvää itse, sen sijaan että olisi luottanut toisen käden tietoon. Hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa aikaa kestävä historiateos, josta voisi olla tulevaisuudessakin hyötyä tilanteissa, joilla on tapana toistua. Siksi tämä lähes 2 500 vuotta vanha teos on pysynyt ajankohtaisena läpi vuosituhansien.
Emil Hårdhin suomennos vuodelta 1912 on teoksen ensimmäinen suomennos.

Thukydides (n. 460/455–401/306 eaa) oli antiikin kreikkalainen historioitsija ja sotilas. Hän oli vaurasta ateenalaista sukua, ja hänet nimitettiin peloponnesolaissodassa kenraaliksi. Hänet karkotettiin kuitenkin maanpakoon taistelutappion jälkeen. Maanpakolaisena Thukydides kiersi ympäri Peloponnesosta ja teki muistiinpanoja sodan tapahtumista.

Puolueettoman historiankirjoituksen isän mullistava teos

Thukydides teki muistiinpanoja koko Ateenan ja Spartan välisen pitkän peloponnesolaissodan (431–404 eaa) ajan ja kirjoitti kattavan teoksensa loppuun sodan päätyttyä. Teoksessaan hän taustoittaa sodan tapahtumia varhaisemmalla historialla, maantieteellä ja myös politiikalla, ja toisin kuin muut aikansa historioitsijat, hän ei viittaa esimerkiksi jumaliin ja mytologiaan, vaan esittää historian olevan seurausta ihmisen valinnoista ja toimista. Thukydides käyttää kerronnan apuna omia ja silminnäkijöiden havaintoja ja mainitsee pyrkineensä ottamaan asioista mahdollisimman tarkkaan selvää itse, sen sijaan että olisi luottanut toisen käden tietoon. Hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa aikaa kestävä historiateos, josta voisi olla tulevaisuudessakin hyötyä tilanteissa, joilla on tapana toistua. Siksi tämä lähes 2 500 vuotta vanha teos on pysynyt ajankohtaisena läpi vuosituhansien.
Emil Hårdhin suomennos vuodelta 1912 on teoksen ensimmäinen suomennos.

Thukydides (n. 460/455–401/306 eaa) oli antiikin kreikkalainen historioitsija ja sotilas. Hän oli vaurasta ateenalaista sukua, ja hänet nimitettiin peloponnesolaissodassa kenraaliksi. Hänet karkotettiin kuitenkin maanpakoon taistelutappion jälkeen. Maanpakolaisena Thukydides kiersi ympäri Peloponnesosta ja teki muistiinpanoja sodan tapahtumista.