Vahva sukutarina Karjalasta

Juho Nahkahattu perustaa tilan Roivassaarelle Vuoksen Karjalaan, ja raivaa sisulla ja voimalla korpimetsän pelloksi. Kun susi pyrkii verottamaan Juhon karjaa, hän ottaa pedolta hengen pois paljain käsin. Sitä mukaa kun perhe kasvaa ja sukupolvet vaihtuvat, tila laajenee. Pahoiltakaan vastoinkäymisiltä ei vuosien mittaan vältytä, mutta kärsivällisyydellä ja sinnikkyydellä suku saa kesytettyä saaren onnellisen elämän tyyssijaksi.

Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä.
Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).

Vahva sukutarina Karjalasta

Juho Nahkahattu perustaa tilan Roivassaarelle Vuoksen Karjalaan, ja raivaa sisulla ja voimalla korpimetsän pelloksi. Kun susi pyrkii verottamaan Juhon karjaa, hän ottaa pedolta hengen pois paljain käsin. Sitä mukaa kun perhe kasvaa ja sukupolvet vaihtuvat, tila laajenee. Pahoiltakaan vastoinkäymisiltä ei vuosien mittaan vältytä, mutta kärsivällisyydellä ja sinnikkyydellä suku saa kesytettyä saaren onnellisen elämän tyyssijaksi.

Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä.
Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).