Kirjoituskokoelma kaikesta siitä, mitä olemme 2000-luvulla katsoneet.

Twin Peaksista, Sinkkuelämästä ja Sopranosista se alkoi.

Kahdessakymmenessä vuodessa TV-sarjoista on tullut visuaalisen kerronnan ja amerikkalaisen nykykulttuurin kuningaslaji. Yhtä lailla voi puhua suurten kertomusten paluusta, 1800-luvun romaanien hengessä: The Wire, Breaking Bad, Mad Men ovat meidän ajallemme samaa kuin Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin romaanit omalleen.

Sankareiden, ihanteiden ja nuoruuden sijasta olemme nähneet tarinoita antisankareista, dystopioista, korruptiosta ja huono-osaisuudesta: House of Cards, Orange Is The New Black, Game of Thrones ja The Handmaid’s Tale iskevät genre-eskapismin sijasta nyrkkiä nykymaailman pöytään.

Rodusta, luokasta, sukupuolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion murtumakohdista kertovat myös Sillan, Vallan Linnakkeen, The Crownin ja Babylon Berlinin kaltaiset eurooppalaiset sarjat.

Näitä kaikkia ja paljon muutakin TV:n uudessa kultakaudessa tarkastelevat eturivin kirjailijat, toimittajat ja esseistit. Kuvaputkea ja mustetta säästämättä, älykkäästi ja tunteella.

Kirjan toimittaa kirjailija Jani Saxell (s. 1972). Hän luopui teinivuosiensa jälkeen TV:n katsomisesta lähes kokonaan. Hurahtaakseen 2000-luvun puolella voimalla uudelleen.

Kirjoituskokoelma kaikesta siitä, mitä olemme 2000-luvulla katsoneet.

Twin Peaksista, Sinkkuelämästä ja Sopranosista se alkoi.

Kahdessakymmenessä vuodessa TV-sarjoista on tullut visuaalisen kerronnan ja amerikkalaisen nykykulttuurin kuningaslaji. Yhtä lailla voi puhua suurten kertomusten paluusta, 1800-luvun romaanien hengessä: The Wire, Breaking Bad, Mad Men ovat meidän ajallemme samaa kuin Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin romaanit omalleen.

Sankareiden, ihanteiden ja nuoruuden sijasta olemme nähneet tarinoita antisankareista, dystopioista, korruptiosta ja huono-osaisuudesta: House of Cards, Orange Is The New Black, Game of Thrones ja The Handmaid’s Tale iskevät genre-eskapismin sijasta nyrkkiä nykymaailman pöytään.

Rodusta, luokasta, sukupuolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion murtumakohdista kertovat myös Sillan, Vallan Linnakkeen, The Crownin ja Babylon Berlinin kaltaiset eurooppalaiset sarjat.

Näitä kaikkia ja paljon muutakin TV:n uudessa kultakaudessa tarkastelevat eturivin kirjailijat, toimittajat ja esseistit. Kuvaputkea ja mustetta säästämättä, älykkäästi ja tunteella.

Kirjan toimittaa kirjailija Jani Saxell (s. 1972). Hän luopui teinivuosiensa jälkeen TV:n katsomisesta lähes kokonaan. Hurahtaakseen 2000-luvun puolella voimalla uudelleen.

Kirjoituskokoelma kaikesta siitä, mitä olemme 2000-luvulla katsoneet.

Twin Peaksista, Sinkkuelämästä ja Sopranosista se alkoi.

Kahdessakymmenessä vuodessa TV-sarjoista on tullut visuaalisen kerronnan ja amerikkalaisen nykykulttuurin kuningaslaji. Yhtä lailla voi puhua suurten kertomusten paluusta, 1800-luvun romaanien hengessä: The Wire, Breaking Bad, Mad Men ovat meidän ajallemme samaa kuin Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin romaanit omalleen.

Sankareiden, ihanteiden ja nuoruuden sijasta olemme nähneet tarinoita antisankareista, dystopioista, korruptiosta ja huono-osaisuudesta: House of Cards, Orange Is The New Black, Game of Thrones ja The Handmaid’s Tale iskevät genre-eskapismin sijasta nyrkkiä nykymaailman pöytään.

Rodusta, luokasta, sukupuolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion murtumakohdista kertovat myös Sillan, Vallan Linnakkeen, The Crownin ja Babylon Berlinin kaltaiset eurooppalaiset sarjat.

Näitä kaikkia ja paljon muutakin TV:n uudessa kultakaudessa tarkastelevat eturivin kirjailijat, toimittajat ja esseistit. Kuvaputkea ja mustetta säästämättä, älykkäästi ja tunteella.

Kirjan toimittaa kirjailija Jani Saxell (s. 1972). Hän luopui teinivuosiensa jälkeen TV:n katsomisesta lähes kokonaan. Hurahtaakseen 2000-luvun puolella voimalla uudelleen.