Jani Saxell – författare

Onko ihmiskunnan koston kierre katkaistavissa?

Euroopan fiktiivistä lähitulevaisuutta kartoittava romaani kasvaa tummasävyiseksi rakkaustarinaksi ja kolmiodraaman kuvaukseksi.

Hollantilaisten ex-rauhanturvaajien metsästysretki Turun saaristossa keskeytyy, kun paikalle saapuu unista tuttu albiinokostaja Flavius. Hän muistaa yhä Bosnian sodan kauhut ja Srebrenican verilöylyn heinäkuussa 1995. Samaan aikaan arabimaailmassa kuohuu. Muukalaisvihamieliset puolueet nousevat valtaan eri puolilla Eurooppaa. Sarajevossa kuiskitaan mystisestä Osattomien armeijasta, joka hakee oikeutta tehottomien sotarikostuomioistuinten ulkopuolelta.

Jani Saxell (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut kaksi romaania, kaksi novellikokoelmaa sekä journalistisen matkakirjan Vaihtoehtoinen USA.

Fantasia lopun aikojen Euroopasta

Jo lapsena albiinopoika Flavius herättää huomiota maagisilla kyvyillään piiritetyssä Sarajevossa. Myöhemmin hän johtaa Osattomien armeijaa, joka vaatii korvausta Bosnian sodan vääryyksistä avoimen terrorin keinoin. Kun Florian Tímar tapaa Mostarissa nuoruudenrakastettunsa Danielan, hän saa tietää olevansa Flaviuksen isä. Florianilla on oma joukkonsa Suomessa: Räksylän kansakoululle kerääntynyt paranormaalien poikkeusyksilöiden yhteisö. Räksylässä havahdutaan kauhistuttavaan uutiseen: Osattomien armeija aikoo iskeä seuraavaksi Pietarin kupeeseen, Suomenlahden pohjukkaan. On aika pelastaa maailma ydintuholta.

Tuomiopäivän karavaani ulottuu 1990-luvulta 2020-luvun Eurooppaan ja Venäjälle, missä Putinin valta horjuu. Dystooppisessa ja vaihtoehtohistoriallisessa romaanissa nykytodellisuus sekoittuu hurmaavalla tavalla maagiseen realismiin. Romaaneista Unenpäästäjä Florian (2010) ja Sotilasrajan unet (2014) tutut hahmot jatkavat seikkailujaan Tuomiopäivän karavaanissa, joka on näiden teosten itsenäinen jatko-osa.

Jani Saxell (s. 1972) voitti J. H. Erkon palkinnon vuonna 2000 ja julkaisi esikoisteoksensa, novellikokoelman Ensilumi 2002. Kriitikkojen kiittämässä romaanissaan Sotilasrajan unet hän perehtyi entisen Jugoslavian maiden historiaan ja punoi siitä omalaatuisen, fantastisen seikkailun. Tuomiopäivän karavaani palaa sotamuistoihin ja menetettyihin rakkauksiin, joilla voi olla arvaamatonta tuhovoimaa vielä tulevaisuudessakin.

Haarautuvien elämänkohtaloiden kaupungissa lomittuvat Suomen romanien kokemukset, Euroopan lähihistoria ja nykyisten kerjäläisten ahdinko.

Eurooppa valuu tyhjäksi unista. Keskuudessamme on unenpäästäjiä, jotka pystyvät avaamaan alitajunnan lukot. Yksi heistä on Florian, menneisyyttään Helsinkiin paennut Romanian romani. Haarautuvien elämänkohtaloiden kaupungissa lomittuvat Suomen romanien kokemukset, Euroopan lähihistoria ja nykyisten kerjäläisten ahdinko.

Unenpäästäjä Florian on scifi- ja dekkariaineksilla höystetty, tummansävyinen rakkaustarina. Transilvanian ja Tapiolan, Pariisin maahanmuuttajalähiöiden ja Porin välillä liikkuva romaani kysyy, millä oikeudella puutumme toisten ihmisten elämin - ja kääntäen: mikä on piittaamattomuuden hinta.

Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun Helsingissä

Helsinki Underground on maaginen romaani, jossa huikeat fantasiat kohtaavat raadollisen realismin.

Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun Helsingissä

Kun syksyllä 2047 Helsingin Kalasatamassa alkaa kadota ihmisiä, Verna ja hänen ystävänsä Emppu ja Paloma ryhtyvät tutkimaan tapauksia.

Lammassaareen leiriytyneet vanhauskoiset herättävät epäilyksiä, mutta jäljet johtavat myös läheisen keinosaaren erityistalousalueelle ja Östersundomin Muinaismetsään.

Kaduille alkaa ilmestyä hahmoja menneisyydestä, ja tuntuu kuin koko kaupunki olisi mennyt sekaisin: verisen kevään 1918 Sörnäistenkaupunki on herännyt eloon, ja Madame Tupun salongissa kohtaavat kieltolain aikaiset merkkihenkilöt.

Jani Saxell (s. 1972) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänen teoksilleen on ominaista yhteiskunnallisuus sekä mielikuvituksellisten ja todellisten tapahtumien taitava sekoittaminen. Hänen edelliset kolme romaaniaan Unenpäästäjä Florian (2010), Sotilasrajan unet (2014) ja Tuomiopäivän karavaani (2017) sijoittuvat pääasiassa entisen Jugoslavian maihin. Tuomiopäivän karavaani voitti vuoden 2018 Tähtivaeltaja-palkinnon. Helsinki Underground palaa kirjailijan kotikaupunkiin.

Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun Helsingissä

Helsinki Underground on maaginen romaani, jossa huikeat fantasiat kohtaavat raadollisen realismin.

Huomisen hurmaa ja eilisen nostalgiaa 2040-luvun Helsingissä

Kun syksyllä 2047 Helsingin Kalasatamassa alkaa kadota ihmisiä, Verna ja hänen ystävänsä Emppu ja Paloma ryhtyvät tutkimaan tapauksia.

Lammassaareen leiriytyneet vanhauskoiset herättävät epäilyksiä, mutta jäljet johtavat myös läheisen keinosaaren erityistalousalueelle ja Östersundomin Muinaismetsään.

Kaduille alkaa ilmestyä hahmoja menneisyydestä, ja tuntuu kuin koko kaupunki olisi mennyt sekaisin: verisen kevään 1918 Sörnäistenkaupunki on herännyt eloon, ja Madame Tupun salongissa kohtaavat kieltolain aikaiset merkkihenkilöt.

Jani Saxell (s. 1972) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänen teoksilleen on ominaista yhteiskunnallisuus sekä mielikuvituksellisten ja todellisten tapahtumien taitava sekoittaminen. Hänen edelliset kolme romaaniaan Unenpäästäjä Florian (2010), Sotilasrajan unet (2014) ja Tuomiopäivän karavaani (2017) sijoittuvat pääasiassa entisen Jugoslavian maihin. Tuomiopäivän karavaani voitti vuoden 2018 Tähtivaeltaja-palkinnon. Helsinki Underground palaa kirjailijan kotikaupunkiin.

Kirjoituskokoelma kaikesta siitä, mitä olemme 2000-luvulla katsoneet.

Twin Peaksista, Sinkkuelämästä ja Sopranosista se alkoi.

Kahdessakymmenessä vuodessa TV-sarjoista on tullut visuaalisen kerronnan ja amerikkalaisen nykykulttuurin kuningaslaji. Yhtä lailla voi puhua suurten kertomusten paluusta, 1800-luvun romaanien hengessä: The Wire, Breaking Bad, Mad Men ovat meidän ajallemme samaa kuin Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin romaanit omalleen.

Sankareiden, ihanteiden ja nuoruuden sijasta olemme nähneet tarinoita antisankareista, dystopioista, korruptiosta ja huono-osaisuudesta: House of Cards, Orange Is The New Black, Game of Thrones ja The Handmaid’s Tale iskevät genre-eskapismin sijasta nyrkkiä nykymaailman pöytään.

Rodusta, luokasta, sukupuolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion murtumakohdista kertovat myös Sillan, Vallan Linnakkeen, The Crownin ja Babylon Berlinin kaltaiset eurooppalaiset sarjat.

Näitä kaikkia ja paljon muutakin TV:n uudessa kultakaudessa tarkastelevat eturivin kirjailijat, toimittajat ja esseistit. Kuvaputkea ja mustetta säästämättä, älykkäästi ja tunteella.

Kirjan toimittaa kirjailija Jani Saxell (s. 1972). Hän luopui teinivuosiensa jälkeen TV:n katsomisesta lähes kokonaan. Hurahtaakseen 2000-luvun puolella voimalla uudelleen.

Kirjoituskokoelma kaikesta siitä, mitä olemme 2000-luvulla katsoneet.

Twin Peaksista, Sinkkuelämästä ja Sopranosista se alkoi.

Kahdessakymmenessä vuodessa TV-sarjoista on tullut visuaalisen kerronnan ja amerikkalaisen nykykulttuurin kuningaslaji. Yhtä lailla voi puhua suurten kertomusten paluusta, 1800-luvun romaanien hengessä: The Wire, Breaking Bad, Mad Men ovat meidän ajallemme samaa kuin Charles Dickensin ja Fjodor Dostojevskin romaanit omalleen.

Sankareiden, ihanteiden ja nuoruuden sijasta olemme nähneet tarinoita antisankareista, dystopioista, korruptiosta ja huono-osaisuudesta: House of Cards, Orange Is The New Black, Game of Thrones ja The Handmaid’s Tale iskevät genre-eskapismin sijasta nyrkkiä nykymaailman pöytään.

Rodusta, luokasta, sukupuolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion murtumakohdista kertovat myös Sillan, Vallan Linnakkeen, The Crownin ja Babylon Berlinin kaltaiset eurooppalaiset sarjat.

Näitä kaikkia ja paljon muutakin TV:n uudessa kultakaudessa tarkastelevat eturivin kirjailijat, toimittajat ja esseistit. Kuvaputkea ja mustetta säästämättä, älykkäästi ja tunteella.

Kirjan toimittaa kirjailija Jani Saxell (s. 1972). Hän luopui teinivuosiensa jälkeen TV:n katsomisesta lähes kokonaan. Hurahtaakseen 2000-luvun puolella voimalla uudelleen.

Journalistinen matkakirja Yhdysvaltain kansalaisyhteiskuntaan

Vaihtoehtoinen USA avaa näkymän vaihtoehtoliikkeiden Amerikkaan. Kirjaan on haastateltu järjestöihmisiä, jotka huolehtivat siitä, mistä virallinen Yhdysvallat ei huolehdi.

Vuosina 2007–2009 Jani Saxell teki kolme matkaa Yhdysvaltoihin ja kokosi kokemuksensa kirjaksi, joka ilmestyi 2009. Hän tapasi muun muassa ihailemansa kirjailijat Ursula K. Le Guinin ja Junot Díazin ja vieraili niin Meksikon rajalla, grungen synnyinseuduilla Seattlessa kuin Katrina-hurrikaanista toipuvassa New Orleansissa. Vaihtoehtoinen USA valottaa sitä, mikä uutisissa jää talouden ja politiikan otsikoiden varjoon, ja välittää elävästi asialleen omistautuneen matkaajan tunnelmia ja vaikutelmia.

Jani Saxell (s. 1972) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Vuonna 2020 hän julkaisi romaanin Helsinki Underground ja luovan kirjoittamisen oppaan Tanssii kirjainten kanssa sekä toimitti kirjoituskokoelman Parasta katseluaikaa.

Rakkaudentunnustus Helsingille, missä on aina sijansa nuoruuden vimmalle.

Entisiä aikoja haikailevat vanhauskoiset hallitsevat Helsinkiä 2040-luvulla ja haluavat siirtyä ekologiseen totalitarismiin, jossa heikoilla ei ole sijaa.

Kilpineidot Verna, Emppu ja Paloma ovat ylivoimaisen tehtävän edessä. Helsinki on vapautettava hirmuvallasta, mutta se vaatii tilintekoa vaietun ja unohdetun menneisyyden kanssa.

Emppu ja Paloma päätyvät Suomenlinnaan, missä Helsingin oikukkaat henget hengailevat. Verna sinkoutuu aikaportaalin läpi 1920-luvulle, pirtutrokarien ja unisaarnaajien aikakaudelle.

Uuden ihmisen kaupunki yhdistelee dystopiaa, maagista realismia, Helsingin historiaa ja tulevaisuuden maailmoja omintakeiseksi kudelmaksi. Genrerajoja rikkova romaani jatkaa Kalasataman lukiolaisten, rohkeiden Kilpineitojen saagaa. Se on itsenäinen jatko-osa kiitetylle teokselle Helsinki Underground (2020).

Jani Saxell (s. 1972 Helsingissä) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja, jonka romaaneissa huikea fantasia kohtaa raadollisen realismin.

Rakkaudentunnustus Helsingille, missä on aina sijansa nuoruuden vimmalle.

Entisiä aikoja haikailevat vanhauskoiset hallitsevat Helsinkiä 2040-luvulla ja haluavat siirtyä ekologiseen totalitarismiin, jossa heikoilla ei ole sijaa.

Kilpineidot Verna, Emppu ja Paloma ovat ylivoimaisen tehtävän edessä. Helsinki on vapautettava hirmuvallasta, mutta se vaatii tilintekoa vaietun ja unohdetun menneisyyden kanssa.

Emppu ja Paloma päätyvät Suomenlinnaan, missä Helsingin oikukkaat henget hengailevat. Verna sinkoutuu aikaportaalin läpi 1920-luvulle, pirtutrokarien ja unisaarnaajien aikakaudelle.

Uuden ihmisen kaupunki yhdistelee dystopiaa, maagista realismia, Helsingin historiaa ja tulevaisuuden maailmoja omintakeiseksi kudelmaksi. Genrerajoja rikkova romaani jatkaa Kalasataman lukiolaisten, rohkeiden Kilpineitojen saagaa. Se on itsenäinen jatko-osa kiitetylle teokselle Helsinki Underground (2020).

Jani Saxell (s. 1972 Helsingissä) on kirjailija, toimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja, jonka romaaneissa huikea fantasia kohtaa raadollisen realismin.

Et valvo yössä yksin.

Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista.

Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään.

Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta.

Esa Juhani Mäkijärvi (s. 1984) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut niin kauno- kuin tietokirjallisuutta.

Et valvo yössä yksin.

Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista.

Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään.

Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta.

Esa Juhani Mäkijärvi (s. 1984) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut niin kauno- kuin tietokirjallisuutta.