Voimakas yhteiskunnallinen romaani ajasta, jolloin taloudellinen lama ja ideologiat riepottelivat ihmisiä ja ajoivat heitä mielettömiin tekoihin.

Talvisota on syttynyt. Salli Koistinen on jättänyt kotikylänsä Pohjois-Suomessa 1920-luvun lopun lakkotaistelujen aikana ja loikannut tuhansien muiden tavoin leveämmän leivän toivossa Neuvosto-Karjalaan. Nyt hän palaa puna-armeijan desanttina kotikyläänsä.

Salli vihaa kotiseudullaan valtaa pitävää puunjalostustehdasta, joka on ajanut hänet kokemaan pettymyksiä vieraassa maassa sekä tärvellyt hänen lähimpiensä elämän. Koston enkelin viha haihtuu kuitenkin vähitellen, kun Salli tapaa isänsä ja sisarensa ja kuulee perheeseensä liittyviä salaisuuksia.

Selviytyminen Neuvosto-Karjalassa on opettanut Sallille kovuutta ja oveluutta. Hän on oppinut, ettei hautaa saa pitää tyhjänä: jos haudassa ei ole joku muu, siellä on pian itse.
Svirtsroin leirillä Salli syö nälkäänsä kissoja ja variksia ja säilyttää hädin tuskin henkensä parakkisairaalassa, jossa hankalia potilaita vaiennetaan myrkkypiikeillä.

Kontupohjassa Sallin elämänkumppanina on amerikansuomalainen nyrkkisankari ja naistenmies. Yhteinen elämä rikkoutuu, kun mies joutuu Sallin mustasukkaisuuden takia ”punaisen luudan” lakaisemaksi. Kohtalokkaalle Suomen-matkalle lähtiessään ilmiantoaan katuva Salli kuvittelee kääntävänsä vielä kaiken parhain päin.

Romaani ilmestyi ensimmäisen kerran 1995.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Voimakas yhteiskunnallinen romaani ajasta, jolloin taloudellinen lama ja ideologiat riepottelivat ihmisiä ja ajoivat heitä mielettömiin tekoihin.

Talvisota on syttynyt. Salli Koistinen on jättänyt kotikylänsä Pohjois-Suomessa 1920-luvun lopun lakkotaistelujen aikana ja loikannut tuhansien muiden tavoin leveämmän leivän toivossa Neuvosto-Karjalaan. Nyt hän palaa puna-armeijan desanttina kotikyläänsä.

Salli vihaa kotiseudullaan valtaa pitävää puunjalostustehdasta, joka on ajanut hänet kokemaan pettymyksiä vieraassa maassa sekä tärvellyt hänen lähimpiensä elämän. Koston enkelin viha haihtuu kuitenkin vähitellen, kun Salli tapaa isänsä ja sisarensa ja kuulee perheeseensä liittyviä salaisuuksia.

Selviytyminen Neuvosto-Karjalassa on opettanut Sallille kovuutta ja oveluutta. Hän on oppinut, ettei hautaa saa pitää tyhjänä: jos haudassa ei ole joku muu, siellä on pian itse.
Svirtsroin leirillä Salli syö nälkäänsä kissoja ja variksia ja säilyttää hädin tuskin henkensä parakkisairaalassa, jossa hankalia potilaita vaiennetaan myrkkypiikeillä.

Kontupohjassa Sallin elämänkumppanina on amerikansuomalainen nyrkkisankari ja naistenmies. Yhteinen elämä rikkoutuu, kun mies joutuu Sallin mustasukkaisuuden takia ”punaisen luudan” lakaisemaksi. Kohtalokkaalle Suomen-matkalle lähtiessään ilmiantoaan katuva Salli kuvittelee kääntävänsä vielä kaiken parhain päin.

Romaani ilmestyi ensimmäisen kerran 1995.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.