Joni Skiftesvik – författare

Levoton aika koettelee itseoppinutta merenkulkijaa, joka sodasta selvittyään kokee suurimmat haasteensa kotivesillään.

Rahaton ja passiton Eero Jokela pestautuu syksyllä 1948 Kööpenhaminassa ikäloppuun Sonja-laivaan päästäkseen koti-Suomeen. Arvoituksellisia "avustustavaroita" kuljettavan vuotavan kaljaasin matkasta läpi miinoja vilisevän Itämeren kehkeytyy surkuhupaisa taival, joka päättyy puolisokean luotsin virheestä karille ajoon Perämerellä.

Miehistö ja laivuri jättävät Sonjan. Eero jää vartijaksi ja salakuljetuslastin kauppiaaksi laivaan. Mikään ei tunnu onnistuvan: varkaat kähveltävät kiikarin ja kompassin, kauppa kangertaa ja entinen tyttöystävä on penseä. Vieläpä Valtiollinen poliisi kiinnostuu liittoutuneiden aluksilla sota-aikana seilanneesta Eerosta. Valpon etsivät kyselevät petsamolaisen Marian katoamisesta keväällä 1941 Ergo-laivalla, jolla Eero teki ensipurjehduksensa. Itsesyytösten piinaamalta perämieheltä tivataan myös tietoja torpedoidun, sotakieltolastia natsi-Saksaan kuljettaneen s/s Oscar Midlingin ja jääkärieversti Ragnar Nordströmin osuudesta tapahtumiin. Joni Skiftesvikin romaanissa levoton aika koettelee merenkulkijaa. Toisen maailmansodan ankarista saattuetaisteluista selvinnyt mies kokee suurimmat haasteensa kotivesillä lähestyvän talven piirittäessä vanhaa alusta.

Koskettava omaelämäkerrallinen romaani

"Kätilö kieltäytyi auttamasta sinua maailmaan", kirjailija Joni Skiftesvik kuulee tädiltään äitinsä hautajaisissa. Kesällä 2011 kirjailija kamppailee henkensä puolesta sairaalan teho-osastolla. Samaan aikaan vaimo käy läpi vaikean sydämensiirtoleikkauksen ja molempien selviytyminen on epävarmaa. Perhe elää piinaavia hetkiä peläten ja odottaen. Kirjailija muistaa sairaalassa tätinsä kertomuksen syntymästään, ja eletyn elämän kuvat alkavat kulkea silmien edessä.

Valkoinen Toyota vei vaimoni on hyvin omakohtainen, jopa intiimi teos, jossa menneisyys ja nykypäivä vuorottelevat. Skiftesvik palaa lapsuuteensa ja nuoruuteensa, lehtimiesvuosiin, kirjailijauran alkutaipaleeseen ja perhettä kohdanneeseen tragediaan, Kim-pojan hukkumiseen kanoottiretkellä. Kirjailija puhuu ihmisistä oikeilla nimillä eikä kaihda kipeitäkään aiheita. Erikoiset elämänkäänteet ja tekijälleen ominainen, ilmeikäs dialogi itkettävät ja naurattavat.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia-mitalin hän sai 2005. Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Runeberg-palkinnon voittaja 2015!

"Kätilö kieltäytyi auttamasta sinua maailmaan", kirjailija Joni Skiftesvik kuulee tädiltään äitinsä hautajaisissa. Kesällä 2011 kirjailija kamppailee henkensä puolesta sairaalan teho-osastolla. Samaan aikaan vaimo käy läpi vaikean sydämensiirtoleikkauksen ja molempien selviytyminen on epävarmaa. Perhe elää piinaavia hetkiä peläten ja odottaen. Kirjailija muistaa sairaalassa tätinsä kertomuksen syntymästään, ja eletyn elämän kuvat alkavat kulkea silmien edessä.

Valkoinen Toyota vei vaimoni on hyvin omakohtainen, jopa intiimi teos, jossa menneisyys ja nykypäivä vuorottelevat. Skiftesvik palaa lapsuuteensa ja nuoruuteensa, lehtimiesvuosiin, kirjailijauran alkutaipaleeseen ja perhettä kohdanneeseen tragediaan, Kim-pojan hukkumiseen kanoottiretkellä. Kirjailija puhuu ihmisistä oikeilla nimillä eikä kaihda kipeitäkään aiheita. Erikoiset elämänkäänteet ja tekijälleen ominainen, ilmeikäs dialogi itkettävät ja naurattavat.

Pohjoistuulen takana, Perämeren kivikkorannoilla kalastaja Aaro elää yhtä aikaa menneisyyttä ja tätä päivää. Vanhan miehen elämä avautuu vähä vähältä kuin merirysän nielu, kun hänen poikansa Bruuno saapuu redille mustalla laivalla, joka kantaa ylpeää nimeä Aldebaran. Isän ja pojan kohtaaminen pirstoo tyhjyyden tunteen ja kuolleet nousevat todistamaan vanhoista nöyryytyksistä.Joni Skiftesvik leikkaa taitavasti kuin elokuvaohjaaja yhteen tätä päivää, eilistä, syntymää, luopumista. Aika ja paikka katoavat. Ne sulautuvat ikivanhaksi kysymykseksi: kuka on hyvä, kuka paha - vai ovatko kaikki vain olosuhteitten muovaamia tahdottomia vaeltajia.Sillä hetkellä, kun kuolleitten tahto ulottuu ohjaamaan elävien liikkeitä kuoriutuu jokainen ilkialastomaksi raadollisten sivullisten piiskattavaksi. Silloin häväisty Lankku-Kristus ja merensoutaja Aaro saavat hyvityksen, mutta musta tähti Aldebaran vaatii oman palkkionsa.Joni Skiftesvik on kirjoittanut romaanin, jolle antavat voimaa uskalias rakenne ja syvä myötäeläminen pienten unohdettujen ihmisten kanssa.

Pohjoistuulen takana, Perämeren kivikkorannoilla kalastaja Aaro elää yhtä aikaa menneisyyttä ja tätä päivää. Vanhan miehen elämä avautuu vähä vähältä kuin merirysän nielu, kun hänen poikansa Bruuno saapuu redille mustalla laivalla, joka kantaa ylpeää nimeä Aldebaran. Isän ja pojan kohtaaminen pirstoo tyhjyyden tunteen ja kuolleet nousevat todistamaan vanhoista nöyryytyksistä.Joni Skiftesvik leikkaa taitavasti kuin elokuvaohjaaja yhteen tätä päivää, eilistä, syntymää, luopumista. Aika ja paikka katoavat. Ne sulautuvat ikivanhaksi kysymykseksi: kuka on hyvä, kuka paha - vai ovatko kaikki vain olosuhteitten muovaamia tahdottomia vaeltajia.Sillä hetkellä, kun kuolleitten tahto ulottuu ohjaamaan elävien liikkeitä kuoriutuu jokainen ilkialastomaksi raadollisten sivullisten piiskattavaksi. Silloin häväisty Lankku-Kristus ja merensoutaja Aaro saavat hyvityksen, mutta musta tähti Aldebaran vaatii oman palkkionsa.Joni Skiftesvik on kirjoittanut romaanin, jolle antavat voimaa uskalias rakenne ja syvä myötäeläminen pienten unohdettujen ihmisten kanssa.

Tosipohjainen romaani kieltolain ajoilta Pohjanlahden rannoilla.

Pirtukuningas on värikäs kuvaus hurjasta ajasta, upporikasta pelaavista ihmisistä, rahan voimasta, rämäpäisten trokareiden välienselvittelystä ja siitä, miten pirtu pyöritti kokonaisten merenrantakylien elämää.

Joni Skiftesvikin alun perin vuonna 1993 julkaistu teos perustuu osittain tositapahtumiin.

Tosipohjainen romaani kieltolain ajoilta Pohjanlahden rannoilla.Pirtukuningas on värikäs kuvaus hurjasta ajasta, upporikasta pelaavista ihmisistä, rahan voimasta, rämäpäisten trokareiden välienselvittelystä ja siitä, miten pirtu pyöritti kokonaisten merenrantakylien elämää.Joni Skiftesvikin alun perin vuonna 1993 julkaistu teos perustuu osittain tositapahtumiin.

Ruotsissa asuva Pauli Häikiö on juuri kokenut kovan kolauksen. Hän huomaa joutuneensa työnantajansa uudessa myyntiorganisaatiossa alariville.

Pauli ajautui syksyllä 1942 pikku poikana äitinsä Niinan kanssa venepakolaisena henkihieverissä Ruotsin rannikolle. Hänellä on hajanaisia muistikuvia tuon syksyn tapahtumista. Hänen muistikuviaan täydentävät äidin kertomukset - ne joita aika ei ole onnistunut pyyhkimään pois. Kaukaiset tapahtumat ovat kiusanneet Paulia, nyt hän haluaa niistä selvyyden. Pala palalta keriytyy tarina pohjoisen satamakylän asukkaista. Se on tarina Jahvetti ja Niina Häikiöstä, ankarasta elämästä johon mustasukkaisuus piirtää synkeää raitaa.

Tuulenpesä on koskettavan karu avioliittodraama. Romaanin henkilöhahmojen ja suolanpärskeisen tylyn meren kuvauksissa Joni Skiftesvik osoittaa jälleen mestarilliset kertojantaitonsa.

Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1992.

Vuonna 1983 ilmestyneessä palkitussa ja kiitetyssä esikoisteoksessaan Joni Skiftesvik osoittaa jo poikkeuksellisen kypsää kirjoittajan otetta. Neljässätoista novellissa tarkastellaan pohjoisen ihmisiä ankarissa elämän olosuhteissa viime sotien ajoilta aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka. Yhteistä tarinoiden ihmiskohtaloille on kiinteä kosketus luontoon ja työntekoon, joiden kautta elämä jatkuu ponnistuksesta toiseen. Kuin Perämeren kivikkorannoista sinnikkäästi esiin työntyvät tyrnipensaat nämä ihmiset ovat valmiita kamppailemaan elantonsa eteen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta ja ennakkoluuloja vastaan. Karuja olosuhteita pehmentää usein kertojan totinen mutta oivaltava huumori. Niminovellissa puolestaan tutkaillaan ihmisen nöyryyttä ja kykyä alistua voimista suurimman - kuoleman - edessä.

Kalevi on rahtilaivan perämies. Hän haluaisi kotiin Mikan, Markon ja Mairen luo. Toisinaan Mikasta ja Markosta tuntuu, ettei heillä olekaan isää, sillä isä seilaa milloin missäkin päin maailmaa. Mairen on oltava pojilleen sekä isä että äiti. Poikien lähipiiriin kuuluvat Raineri-setä, joka luotsaa laivoja, pappa, jolla on sodan muistona naapurin poikien rautaromua selässä, ja mummo, jonka sydän on jäänyt lapsuudenkotiin Jaakkimaan, Karjalaan. Poikien kesästä tulee ikimuistoinen, sillä he pääsevät Rainerin mukana pitkälle purjehdusmatkalle. Sen kuluessa Mika ja Marko oppivat mitä merkitsevät auttavaisuus, ystävyys, läheiset ihmiset.

Kaksitoista tarinaa, osa tuliaisina kirjailijan matkalta Etelä-Amerikkaan. Skiftesvikin terävä taikurinsilmä taittaa todellisuutta ja loihtii esiin naurun; sen kirvoittaa arvoituksellinen hevosmies Limingasta, vintiltä löytynyt venäläisen sotilaan kipsipää tai siskonmiehen risutalkoot Vireenin ja Vasalan voitonpäivänä. Koko ihmiskunnan liikutus on läsnä Tuulen pojan sinisessä symboliikassa, ja kauneuden viestiä kuljettaa violetti kukka orvoksi jääneen luotsintyttären lepikkoisessa kasvitarhassa. Bahialaisen hotellin hississä soi samba, ja rakkauden hedelmä on musta Salvadorin alakaupungissa, varjottomien ihmisten maassa.Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1989.

Kalevi on rahtilaivan perämies. Hän haluaisi kotiin Mikan, Markon ja Mairen luo. Toisinaan Mikasta ja Markosta tuntuu, ettei heillä olekaan isää, sillä isä seilaa milloin missäkin päin maailmaa. Mairen on oltava pojilleen sekä isä että äiti. Poikien lähipiiriin kuuluvat Raineri-setä, joka luotsaa laivoja, pappa, jolla on sodan muistona naapurin poikien rautaromua selässä, ja mummo, jonka sydän on jäänyt lapsuudenkotiin Jaakkimaan, Karjalaan. Poikien kesästä tulee ikimuistoinen, sillä he pääsevät Rainerin mukana pitkälle purjehdusmatkalle. Sen kuluessa Mika ja Marko oppivat mitä merkitsevät auttavaisuus, ystävyys, läheiset ihmiset.

Kaksitoista tarinaa, osa tuliaisina kirjailijan matkalta Etelä-Amerikkaan. Skiftesvikin terävä taikurinsilmä taittaa todellisuutta ja loihtii esiin naurun; sen kirvoittaa arvoituksellinen hevosmies Limingasta, vintiltä löytynyt venäläisen sotilaan kipsipää tai siskonmiehen risutalkoot Vireenin ja Vasalan voitonpäivänä. Koko ihmiskunnan liikutus on läsnä Tuulen pojan sinisessä symboliikassa, ja kauneuden viestiä kuljettaa violetti kukka orvoksi jääneen luotsintyttären lepikkoisessa kasvitarhassa. Bahialaisen hotellin hississä soi samba, ja rakkauden hedelmä on musta Salvadorin alakaupungissa, varjottomien ihmisten maassa.

Teoksen upea niminovelli ehti valmiiksi kokoelman ensimmäisenä. Kirjailija kertoo, että sen taustalla on hukkumistapaus hänen omilta kotirannoiltaan 1960-luvulta. Hän sanoo olleensa mukana naaraamassa kahta hukkunutta veljestä, muistavansa elävästi ihmisten ahdistuksen ja vanhempien tuskan.Karussa, mutta koskettavassa novellissa vallitsee hyytävän jäinen, sininen tunnelma. Kirjailija on valjastanut meren, tuulen ja koko luonnon kuvaamaan kuoleman ylivoimaisuutta, jopa raakuutta. Sekä miljöö, henkilökuvaus että juonenkulku nivotaan ainoastaan hukkuneisiin pikkupoikiin. Lämpöä ahdistuksen keskelle tuovat leikkaukset menneeseen, elämän ja kuoleman rajan ylittävä rakkaus, nöyrä alistuminen suuremman voiman edessä sekä lapsien kiehtova ajatusmaailma.

Ruotsissa asuva Pauli Häikiö on juuri kokenut kovan kolauksen. Hän huomaa joutuneensa työnantajansa uudessa myyntiorganisaatiossa alariville.Pauli ajautui syksyllä 1942 pikku poikana äitinsä Niinan kanssa venepakolaisena henkihieverissä Ruotsin rannikolle. Hänellä on hajanaisia muistikuvia tuon syksyn tapahtumista. Hänen muistikuviaan täydentävät äidin kertomukset - ne joita aika ei ole onnistunut pyyhkimään pois. Kaukaiset tapahtumat ovat kiusanneet Paulia, nyt hän haluaa niistä selvyyden. Pala palalta keriytyy tarina pohjoisen satamakylän asukkaista. Se on tarina Jahvetti ja Niina Häikiöstä, ankarasta elämästä johon mustasukkaisuus piirtää synkeää raitaa.Tuulenpesä on koskettavan karu avioliittodraama. Romaanin henkilöhahmojen ja suolanpärskeisen tylyn meren kuvauksissa Joni Skiftesvik osoittaa jälleen mestarilliset kertojantaitonsa.

Naurattavia ja itkettäviä, syvästi ymmärtäviä ja lämminhenkisiä kertomuksia trasselirakastaja Viltteristä ja jokamiehen lyyli Mallusta.

Kun sanaseppo Viltterin vippaskonstit eivät tehoa, käy päänuppiaan ja naisen aseitaan tehokkaasti käyttävä Mallu taistoon. Silloin saavat kyytiä niin velkojat, häätäjät, byrokratian palvojat, oman suvun haaskalinnut kuin kaikenlaiset muutkin turhantärkeilijät.

Joni Skiftesvik, suomalaisen novellin ihmemies, kuvaa pohjoisen Suomen elämäntaiteilijoiden, värikylläisten persoonien, uskaltajien ja oivaltajien elämää tarkasti ja lämpimästi.

Viltteri ja Mallu -kokoelma sisältää kymmenen novellia: "Vanha mies", "Näprääjä", "Katsastus", "Vainajan veli", "Jouluksi kotiin", "Pisnesmies", "Kirje Ruotsiin", "Hometta", Äiti ja Hilduri" ja "Singer-ukko".

Matti Ijäs ohjasi vuonna 1987 "Katsastuksesta" nykyään jo kulttimainetta nauttivan, samannimisen tv-elokuvan.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Huikea romaani elämän kolhuista ja unelmista, uhrauksista ja uskalluksesta, suomalaisesta miehestä heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Naiset ja autot täyttävät Veijo Jankkilan elämän. Hänen tiedetään asuneen ainakin kymmenen naisen kanssa, yhden hän vei vihille. Onnellisimmat hetkensä hän sanoo eläneensä Patanokka-Volvon ratissa Jäämerentiellä välirauhan aikana. Veijo uskoi ajavansa silloin kohti parempaa elämää.

Vuosia myöhemmin Veijo näkee peilistä ennen aikojaan vanhentuneen miehen. Liiketoimet ovat kariutuneet, naistenkin kanssa hän on ajautunut toistuvasti umpiperään. Mutta periksi mies ei anna. Hän hankkii huviteltan, ainoastaan flipperi-peli puuttuu. Siinäpä taikakone, joka veisi jälleen yhteen hänet ja nuoruuden rakastetun.

Menestyksestä ja naisen lämmöstä unelmoiva mies kiskoo flipperiä Ruotsista Suomeen heikkouttaan ratisevan rajajoen jäällä peläten tullimiehiä ja salaperäistä opastaan. Menneisyydestä ja nykyisyydestä pulpahtelee mieltä jäytäviä arvoituksia. Niistä syntyy kudelma, jonka avaamisessa on matkattava muistoissa tutulle Jäämerentielle.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Jännittävä, väkevä romaani levottomasta ajasta, rakkaudesta, petoksista ja menneisyyden mustista varjoista.

Rintamalta kotiutuvalla Aulis Kurtilla on kolme naista: vaimo, rakastajatar ja tytär. Sotavangin surmannut vävy yllyttää häntä utelemaan tyttäreltään, onko Manfredin linnassa kultaiset tornit. Kuka on Manfred ja missä on kultatorninen linna?

Miksi Auliksen moottoriveneen pohjalla loiskuu punainen pilssivesi ja hytin seinässä on luodin reikä, kun Felix Tihinen palauttaa veneen Aulikselle Ruotsin-matkansa jälkeen? Entä keitä ovat kylmäkatseiset, rintamavänrikin näköiset siviilimiehet, jotka hautaavat aseita Perämeren saareen? Nouseeko kalikalla tuuperrettu punikkinainen olkien alta vielä vuosien jälkeen häiritsemään Neuvostoliitosta Suomeen paennutta perhettä? Aulis Kurtin syksy 1944 on täynnä piinaavia kysymyksiä.

Kun meri kiskoo itseään jäähän, Aulis varustaa perheensä pakomatkalle Pohjanlahden yli. Edessä on kuitenkin vielä koettelemuksista vaikein: hänen on voitettava merikarttaan merkitsemätön kari, joka repii auki laivoja ja ihmisiä.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia-mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Omaelämäkerrallinen romaani satamakylän pojasta

Poika löytää kalastusreissulla viinatrokarien jemman. Hän sählää narun irti pinnalla kelluneesta merkistä ja lasti katoaa joenpohjaan. Mieli maalaa hurjia kuvia tuntemattoman trokarin kostosta ja elämä on äkkiä täynnä painajaisia ja mysteerejä.

Joni Skiftesvikin kotikylän asukkaat uurastavat satamassa ja tehtaalla, merimiehet remuavat rannoilla, kulkurit kiertävät kyliä ja lahkolaiset saarnaavat. Nuori Joni ahmii kirjoja, haaveilee merikapteenin urasta ja kyhää kirjeitä merillä seilaavalle isäpuolelleen. Omalle isälle kirjoitetut kirjeet jäävät lähettämättä. Kansainvälinen, kiivasta elämää sykkivä kotikylä tulvii tarinoiden aineksia. Vuosia myöhemmin ne siirtyvät kansien väliin. Finlandia City on rinnakkaisteos omaelämäkerralliselle romaanille Valkoinen Toyota vei vaimoni (2014), joka toi Joni Skiftesvikille Runeberg-palkinnon 2015.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on tuottelias oululainen kirjailija, joka on julkaissut kaunokirjallisuutta, elämäkertoja ja tietokirjoja. Hän on kirjoittanut lisäksi näytelmiä, kuunnelmia ja elokuvien käsikirjoituksia. Skiftesvikille on ominaista konstailematon kerronta ja napakka dialogi, josta syntyy tilannekohtaista, lämmintä huumoria.

Omaelämäkerrallinen romaani satamakylän pojastaPoika löytää kalastusreissulla viinatrokarien jemman. Hän sählää narun irti pinnalla kelluneesta merkistä ja lasti katoaa joenpohjaan. Mieli maalaa hurjia kuvia tuntemattoman trokarin kostosta ja elämä on äkkiä täynnä painajaisia ja mysteerejä.Joni Skiftesvikin kotikylän asukkaat uurastavat satamassa ja tehtaalla, merimiehet remuavat rannoilla, kulkurit kiertävät kyliä ja lahkolaiset saarnaavat. Nuori Joni ahmii kirjoja, haaveilee merikapteenin urasta ja kyhää kirjeitä merillä seilaavalle isäpuolelleen. Omalle isälle kirjoitetut kirjeet jäävät lähettämättä. Kansainvälinen, kiivasta elämää sykkivä kotikylä tulvii tarinoiden aineksia. Vuosia myöhemmin ne siirtyvät kansien väliin. Finlandia City on rinnakkaisteos omaelämäkerralliselle romaanille Valkoinen Toyota vei vaimoni (2014), joka toi Joni Skiftesvikille Runeberg-palkinnon 2015.

Kaksi mestarinovellistin kertomusta.

Vuonna 1988 ilmestynyt äänikirja sisältää novellit ”Korpisoturi” ja ”Terroristin näköinen mies”, jotka on kirjoitettu äänikirjasarjaa varten.

"Korpisoturi" on dramaattinen tarina korpisoturi Pulkkisen kattotalkoista. "Terroristin näköinen mies" kertoo hilpeän ironisesti lappilaisen Hot-Met Ky:n menestyksestä ja yrityksen ulkomaankauppakiemuroista.

Lukijana Esa Pakarinen Jr.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia.

Skiftesvikin kerronnalle on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Skiftesvik kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Mestarikirjailijan novelleja, joita on nautinto lukea.

Talvella 1962 Suomessa vieraileva kosmonautti Juri Gagarin tuupertuu tolkuttomassa humalassa pimeän kylätien penkkaan. Paikallinen poika tunnistaa avaruussankarin ja vie hänet kotiinsa lämmittelemään.

Parikymmentä vuotta myöhemmin sama poika, nyt toimittaja ja kirjailija, on työmatkalla Neuvosto-Venäjällä. Paikallisten viranomaisten kanssa asiat sujuvat – kenties juuri Gagarinin vuoksi.

Novellissa Valopistooli ajattelemattomuuttaan näpistykseen sortunut miehenalku kärsii painajaismaisia tunnontuskia. Majakkamiehet on tosipohjainen kertomus kahden miehen traagisesta vaelluksesta Perämeren ahtojäissä. Fasaani-novellissa avioeron kokenut mies eheyttää elämäänsä vastuksista piittaamatta.

Junankuorikello on yllätyksellinen kuvaus yrityksestä oikaista sodanaikainen vääryys. Äiti ja Seija -novellissa kaksi naista taistelee paikasta miehen mielessä. Skiftesvikin varhaisesta tuotannosta tuttu riemastuttava aviopari, Viltteri ja Mallu, rakentaa yhteistä elämäänsä kertomuksissa Hometta ja Singeri-ukko.

Inhimillinen heikkous ja kolkuttava omatunto ovat johtavia teemoja novellikokoelmassa Gagarin kinoksessa. Skiftesvik antaa tarinoidensa ja niiden ihmisten puhua turhia selittelemättä tutuissa, merellisissä maisemissa ja suhtautuu kertomustensa pieniin ja suuriin ihmisiin lämmöllä, rakastaen.

”Gagarin kinoksessa on tekemistä täynnä, häijyllä huumorilla kevennettynä.” – Anne Välinoro, Aamulehti 30.9.2000

Teos on ilmestynyt alun perin vuonna 2000.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Kaunis ja kova kertomus kodin lämpöä etsivistä ihmisistä.

Lapsuuden ja nuoruuden muistot houkuttelevat Pauli Rusasen kuudentoista vuoden jälkeen takaisin kotiseudulle. Kodista on jäljellä heinittynyt pihamaa ja jokunen nurkkakivi. Kotikoivu, johon Pauli lapsena kiipesi kurkottaakseen maailmaan, elää tuuheana ja uhmaa aikaa ja myrskyjä.

Pauli väistää syntyperäänsä liittyvät kyselyt, ja majapaikka löytyy Armi Kurtin pihamökistä. Kummankin menneisyyden tummat hetket ajoittuvat sotavuosiin.

Palatessaan vaellusvuosiensa jälkeen kotiseudulleen Pauli ymmärtää, ettei hän voi jatkaa elämäänsä siitä, mihin se joskus jäi. Menneisyyden pimeät loukot on aika valaista.

Teos on ilmestynyt alun perin vuonna 1999.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Huikea romaani elämän kolhuista ja unelmista, uhrauksista ja uskalluksesta, suomalaisesta miehestä heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Naiset ja autot täyttävät Veijo Jankkilan elämän. Hänen tiedetään asuneen ainakin kymmenen naisen kanssa, yhden hän vei vihille. Onnellisimmat hetkensä hän sanoo eläneensä Patanokka-Volvon ratissa Jäämerentiellä välirauhan aikana. Veijo uskoi ajavansa silloin kohti parempaa elämää.

Vuosia myöhemmin Veijo näkee peilistä ennen aikojaan vanhentuneen miehen. Liiketoimet ovat kariutuneet, naistenkin kanssa hän on ajautunut toistuvasti umpiperään. Mutta periksi mies ei anna. Hän hankkii huviteltan, ainoastaan flipperi-peli puuttuu. Siinäpä taikakone, joka veisi jälleen yhteen hänet ja nuoruuden rakastetun.

Menestyksestä ja naisen lämmöstä unelmoiva mies kiskoo flipperiä Ruotsista Suomeen heikkouttaan ratisevan rajajoen jäällä peläten tullimiehiä ja salaperäistä opastaan. Menneisyydestä ja nykyisyydestä pulpahtelee mieltä jäytäviä arvoituksia. Niistä syntyy kudelma, jonka avaamisessa on matkattava muistoissa tutulle Jäämerentielle.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Voimakas yhteiskunnallinen romaani ajasta, jolloin taloudellinen lama ja ideologiat riepottelivat ihmisiä ja ajoivat heitä mielettömiin tekoihin.

Talvisota on syttynyt. Salli Koistinen on jättänyt kotikylänsä Pohjois-Suomessa 1920-luvun lopun lakkotaistelujen aikana ja loikannut tuhansien muiden tavoin leveämmän leivän toivossa Neuvosto-Karjalaan. Nyt hän palaa puna-armeijan desanttina kotikyläänsä.

Salli vihaa kotiseudullaan valtaa pitävää puunjalostustehdasta, joka on ajanut hänet kokemaan pettymyksiä vieraassa maassa sekä tärvellyt hänen lähimpiensä elämän. Koston enkelin viha haihtuu kuitenkin vähitellen, kun Salli tapaa isänsä ja sisarensa ja kuulee perheeseensä liittyviä salaisuuksia.

Selviytyminen Neuvosto-Karjalassa on opettanut Sallille kovuutta ja oveluutta. Hän on oppinut, ettei hautaa saa pitää tyhjänä: jos haudassa ei ole joku muu, siellä on pian itse.Svirtsroin leirillä Salli syö nälkäänsä kissoja ja variksia ja säilyttää hädin tuskin henkensä parakkisairaalassa, jossa hankalia potilaita vaiennetaan myrkkypiikeillä.

Kontupohjassa Sallin elämänkumppanina on amerikansuomalainen nyrkkisankari ja naistenmies. Yhteinen elämä rikkoutuu, kun mies joutuu Sallin mustasukkaisuuden takia ”punaisen luudan” lakaisemaksi. Kohtalokkaalle Suomen-matkalle lähtiessään ilmiantoaan katuva Salli kuvittelee kääntävänsä vielä kaiken parhain päin.

Romaani ilmestyi ensimmäisen kerran 1995.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos, novellikokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia -mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runeberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Jännittävä, väkevä romaani levottomasta ajasta, rakkaudesta, petoksista ja menneisyyden mustista varjoista.

Rintamalta kotiutuvalla Aulis Kurtilla on kolme naista: vaimo, rakastajatar ja tytär. Sotavangin surmannut vävy yllyttää häntä utelemaan tyttäreltään, onko Manfredin linnassa kultaiset tornit. Kuka on Manfred ja missä on kultatorninen linna?

Miksi Auliksen moottoriveneen pohjalla loiskuu punainen pilssivesi ja hytin seinässä on luodin reikä, kun Felix Tihinen palauttaa veneen Aulikselle Ruotsin-matkansa jälkeen? Entä keitä ovat kylmäkatseiset, rintamavänrikin näköiset siviilimiehet, jotka hautaavat aseita Perämeren saareen? Nouseeko kalikalla tuuperrettu punikkinainen olkien alta vielä vuosien jälkeen häiritsemään Neuvostoliitosta Suomeen paennutta perhettä? Aulis Kurtin syksy 1944 on täynnä piinaavia kysymyksiä.

Kun meri kiskoo itseään jäähän, Aulis varustaa perheensä pakomatkalle Pohjanlahden yli. Edessä on kuitenkin vielä koettelemuksista vaikein: hänen on voitettava merikarttaan merkitsemätön kari, joka repii auki laivoja ja ihmisiä.

Joni Skiftesvik (s. 1948) on julkaissut tuotteliaasti novelleja, romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja. Esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) voitti J. H. Erkon palkinnon. Sen jälkeen hänet on palkittu useasti. Kolmesti hän on ollut Finlandia-ehdokkaana ja Pro Finlandia-mitalin hän sai 2005. Vuonna 2016 hän sai Runberg-palkinnon omaelämäkerrallisesta romaanistaan Valkoinen Toyota vei vaimoni.

Skiftesvik on kirjoittanut myös näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia elokuviin, joista kulttielokuva Katsastus (1988) on tunnetuimpia. Hänen kerronnalleen on ominaista napakka dialogi, iskevät sanonnat ja elokuvalliset leikkaukset, aiheista läheisimpiä ovat lähihistoria, merenkulku sekä isän ja lapsen välinen suhde. Hän kuvaa tavallisia ihmisiä lämpimän humoristisesti ja myötäeläen.

Vauhdikas muistelmaromaani nuoren toimittajan vaiheista 1970-luvulla.

Joni Skiftesvik palaa armeijasta tuttuun oululaiseen lehtitaloon ja lupautuu auttamaan kollegaansa dekkarin kirjoittamisessa.

Ongelmia piisaa toimituksessa ja kotona: Arvoituksellinen avustaja katoaa outojen laukausten jälkeen. Hätään joutunut sukulaismies toivoo Jonilta kirjettä Kekkoselle ja vuokraisäntä pompottaa rakastunutta nuortaparia. Tyylikäs velaksi hankittu Hillman-auto viihtyy jatkuvasti korjaamolla. Myöhemmin Hilma päätyy kulttielokuvaan Katsastus.

Tulevaa kirjailijaa askarruttavat mysteerit, kuten Josephine Bakerin Oulussa varastetun käsilaukun sisältö ja kunnalliskodissa asustavan, Jeesusta huhuilevan naisen julma menneisyys.

Joni Skiftesvik (s. 1948) työskenteli lehtimiehenä 20 vuotta kunnes siirtyi vapaaksi kirjailijaksi 1988. Bestseller jouluksi on kolmas muistelmateos Elämänkuvia-sarjassa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet Runeberg-palkinnon voittanut romaani Valkoinen Toyota vei vaimoni (2014) ja Botnia-palkintoehdokas Finlandia City (2018).