Taiteilijamuotokuva miehestä, joka päättää nousta takaisin aallonharjalle.

Luovan ihmisen on juostava lujaa, että pysyisi edes paikoillaan! Tällaiseen menoon ei nelikymmenvuotias elokuvaohjaaja Ossi Juhonkoski ole pystynyt enää vuosiin, vaikka olikin aikoinaan Suomen filmimaailman suuri lupaus.

Juhonkoski on päättänyt lähteä maalle, yksinäisyyteen, laatimaan käsikirjoitusta uudenlaiseen, loistavaan filmiin. Lapsuuden maisemissa Ossi Juhonkoski joutuu kasvokkain niin menneisyytensä kuin nykytodellisuutensakin kanssa.

Mennyttä ovat hänen omia ongelmiaan heijastaneet elokuvat, pirstoutunut avioliitto, naissuhteet, seurapiirit, juorupalstat, läsnä oleva perhe, josta alitajuinen syyllisyydentunto on pitänyt hänet loitolla.

Sisarentyttären rakkaustarina on ikään kuin puhdistava kontrasti menevän miehen ja julkisuuden henkilön karvaanhumoristisesti kuvatulle maailmalle. Se tuo romaanin raikasta nuoruutta.

Romaani ilmestyi alun perin vuonna 1971.

Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.

Taiteilijamuotokuva miehestä, joka päättää nousta takaisin aallonharjalle.

Luovan ihmisen on juostava lujaa, että pysyisi edes paikoillaan! Tällaiseen menoon ei nelikymmenvuotias elokuvaohjaaja Ossi Juhonkoski ole pystynyt enää vuosiin, vaikka olikin aikoinaan Suomen filmimaailman suuri lupaus.

Juhonkoski on päättänyt lähteä maalle, yksinäisyyteen, laatimaan käsikirjoitusta uudenlaiseen, loistavaan filmiin. Lapsuuden maisemissa Ossi Juhonkoski joutuu kasvokkain niin menneisyytensä kuin nykytodellisuutensakin kanssa.

Mennyttä ovat hänen omia ongelmiaan heijastaneet elokuvat, pirstoutunut avioliitto, naissuhteet, seurapiirit, juorupalstat, läsnä oleva perhe, josta alitajuinen syyllisyydentunto on pitänyt hänet loitolla.

Sisarentyttären rakkaustarina on ikään kuin puhdistava kontrasti menevän miehen ja julkisuuden henkilön karvaanhumoristisesti kuvatulle maailmalle. Se tuo romaanin raikasta nuoruutta.

Romaani ilmestyi alun perin vuonna 1971.

Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.

Taiteilijamuotokuva miehestä, joka päättää nousta takaisin aallonharjalle.

Luovan ihmisen on juostava lujaa, että pysyisi edes paikoillaan! Tällaiseen menoon ei nelikymmenvuotias elokuvaohjaaja Ossi Juhonkoski ole pystynyt enää vuosiin, vaikka olikin aikoinaan Suomen filmimaailman suuri lupaus.

Juhonkoski on päättänyt lähteä maalle, yksinäisyyteen, laatimaan käsikirjoitusta uudenlaiseen, loistavaan filmiin. Lapsuuden maisemissa Ossi Juhonkoski joutuu kasvokkain niin menneisyytensä kuin nykytodellisuutensakin kanssa.

Mennyttä ovat hänen omia ongelmiaan heijastaneet elokuvat, pirstoutunut avioliitto, naissuhteet, seurapiirit, juorupalstat, läsnä oleva perhe, josta alitajuinen syyllisyydentunto on pitänyt hänet loitolla.

Sisarentyttären rakkaustarina on ikään kuin puhdistava kontrasti menevän miehen ja julkisuuden henkilön karvaanhumoristisesti kuvatulle maailmalle. Se tuo romaanin raikasta nuoruutta.

Romaani ilmestyi alun perin vuonna 1971.

Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.