Joskus liikaa, aina liian vähän

Kaunokirjallinen elämäkerta soi haikeasti ja hellästi, mutta myös kovaa ja korkealta. Se kertoo erään sopraanon vaiheikkaan tarinan.

Häpeilemätön diiva, kotona viihtyvä kosmopoliitti, uraäiti, entinen juoppo, maailman estradit valloittanut sopraano Helena Juntunen raottaa verhoa oopperatalojen takahuoneisiin.

Kun tiiviin lauseen mestari, häpeän tulkki Petri Tamminen sai viestin Helena Juntuselta, hän tunnisti tarinan ja usutti sen esiin. Kuinka tullaan oopperalaulajaksi? Vaatiiko kenties maailman erikoisin työ erikoiset huvit? Kuinka soi muistoissa isän huikkaama kutsu syömään?

Pysäyttävä, kiertelemätön ja lämpimän humoristinen kirja klassisen musiikin maailmasta lumoaa rytmillään.