Kesän kerran mentyä on romaani itsenäisistä naisista, rakkaudesta ja rakkauden loppumisesta sekä Hangosta, jonka menetys talvisodan loputtua kytkeytyy sekä Taimin että Eeron kohtaloihin. Lassilan kirja on myös loistelias tarina ajan kulusta, siitä miten kuvaan voi yrittää vangita jotakin, mikä kuitenkin väistämättä muuttuu, kuluu toiseksi. Kuin toisen ihmisen valokuva, jota kantaa mukanaan kuin muistoa, haavetta.
