Yhä ajankohtainen tietokirjaklassikko.

Mauno Koivisto tarkastelee alun perin vuonna 2001 ilmestyneessä Venäjän idea -teoksessaan naapurimaatamme suomalaisin silmin.

Presidentin pyrkimyksenä oli ymmärtää venäläistä ajattelua, joka ilmenee historian tapahtumissa ja vaikuttaa maan tulevaisuuden valintoihin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Samalla kun Koivisto käy kirjassaan läpi suomalaiselle lukijalle keskeiset Venäjän historian vaiheet, hän etsii Venäjän ja venäläisyyden ydintä. Mitä merkitsi, kun Moskova julistautui kolmanneksi Roomaksi ja miten Moskovasta kasvoi imperiumi? Ja mikä merkitys Suomen itsenäisyydelle oli sillä, että Venäjä oli imperiumi?

Venäjän idea kertaa Venäjän poliittisen historian, mutta se on myös johdatus venäläiseen aatehistoriaan. Ortodoksisuus, slaavilaisuus ja sosialismi yhdistyvät kirjassa osaksi venäläistä aateperintöä. Kirjan tavoite on muistuttaa, mihin me olemme kytketyt, ja pohtia, minkä vieressä me elämme.

Mauno Koivisto (1923–2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994. Pääministerinä Koivisto oli vuosina 1968–1970 ja 1979–1982. Venäjän tutkimus oli hänelle monikymmenvuotinen harrastus ja työ. Koivisto aloitti venäjän opiskelun jo 1950-luvulla.

Yhä ajankohtainen tietokirjaklassikko.

Mauno Koivisto tarkastelee alun perin vuonna 2001 ilmestyneessä Venäjän idea -teoksessaan naapurimaatamme suomalaisin silmin.

Presidentin pyrkimyksenä oli ymmärtää venäläistä ajattelua, joka ilmenee historian tapahtumissa ja vaikuttaa maan tulevaisuuden valintoihin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Samalla kun Koivisto käy kirjassaan läpi suomalaiselle lukijalle keskeiset Venäjän historian vaiheet, hän etsii Venäjän ja venäläisyyden ydintä. Mitä merkitsi, kun Moskova julistautui kolmanneksi Roomaksi ja miten Moskovasta kasvoi imperiumi? Ja mikä merkitys Suomen itsenäisyydelle oli sillä, että Venäjä oli imperiumi?

Venäjän idea kertaa Venäjän poliittisen historian, mutta se on myös johdatus venäläiseen aatehistoriaan. Ortodoksisuus, slaavilaisuus ja sosialismi yhdistyvät kirjassa osaksi venäläistä aateperintöä. Kirjan tavoite on muistuttaa, mihin me olemme kytketyt, ja pohtia, minkä vieressä me elämme.

Mauno Koivisto (1923–2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994. Pääministerinä Koivisto oli vuosina 1968–1970 ja 1979–1982. Venäjän tutkimus oli hänelle monikymmenvuotinen harrastus ja työ. Koivisto aloitti venäjän opiskelun jo 1950-luvulla.

Yhä ajankohtainen tietokirjaklassikko.

Mauno Koivisto tarkastelee alun perin vuonna 2001 ilmestyneessä Venäjän idea -teoksessaan naapurimaatamme suomalaisin silmin.

Presidentin pyrkimyksenä oli ymmärtää venäläistä ajattelua, joka ilmenee historian tapahtumissa ja vaikuttaa maan tulevaisuuden valintoihin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Samalla kun Koivisto käy kirjassaan läpi suomalaiselle lukijalle keskeiset Venäjän historian vaiheet, hän etsii Venäjän ja venäläisyyden ydintä. Mitä merkitsi, kun Moskova julistautui kolmanneksi Roomaksi ja miten Moskovasta kasvoi imperiumi? Ja mikä merkitys Suomen itsenäisyydelle oli sillä, että Venäjä oli imperiumi?

Venäjän idea kertaa Venäjän poliittisen historian, mutta se on myös johdatus venäläiseen aatehistoriaan. Ortodoksisuus, slaavilaisuus ja sosialismi yhdistyvät kirjassa osaksi venäläistä aateperintöä. Kirjan tavoite on muistuttaa, mihin me olemme kytketyt, ja pohtia, minkä vieressä me elämme.

Mauno Koivisto (1923–2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994. Pääministerinä Koivisto oli vuosina 1968–1970 ja 1979–1982. Venäjän tutkimus oli hänelle monikymmenvuotinen harrastus ja työ. Koivisto aloitti venäjän opiskelun jo 1950-luvulla.