Tammi – förlag

Kaikki taivaan sini -kirjan kirjoittajan haikeankaunis kertomus menetyksestä ja toivosta.

”Ei ole enää tunteja tai päiviä, joilla mitata aikaa. Tästä eteenpäin on vain joskus myöhemmin koittavia hetkiä. Ei päivien valoa, ei liioin yön pimeyttä. On vain minä ja suruni tässä hiljaisessa talossa.”

Hirvittävän menetyksen kokenut Amande pakenee armottoman kirkasta kesää kauas Auvergnen maaseudulle saadakseen surra rauhassa. Sattuman kautta hän kuitenkin kiinnostuu pihan villiintyneestä puutarhasta ja uskaltautuu tutkimaan sitä. Kun vuodenajat vaihtuvat ja puutarha vähitellen elpyy, myös Amande päästää kuin varkain taas toiset ihmiset, valon ja ilon osaksi elämäänsä.

Toivoa versovat päivät on sykähdyttävä kertomus luonnon parantavasta voimasta ja siitä, kuinka joskus on pysähdyttävä pystyäkseen jatkamaan eteenpäin.

Mélissa Da Costa (s. 1990) kasvoi Ranskan maaseudulla ja haaveili kirjailijan urasta jo lapsena. Hän on opiskellut kauppatieteitä ja työskennellyt viestintäalalla. Kun kustantaja löysi Kaikki taivaan sini -kirjan omakustanteiden sivustolta, Da Costan elämä mullistui. Sen jälkeen hän on noussut Ranskan suosituimpien kirjaili­joiden joukkoon, ja vuonna 2023 hänen kirjojaan myytiin Ranskassa jo yhteensä yli miljoona kappaletta. Myös Suomessa Kaikki taivaan sini on valloittanut lukijoiden sydämet, ja siitä tuli heti ilmestymisen jälkeen myyntimenestys.

Maria Kallio elämänsä käännekohdassa.

Maria Kallion elämä on mullistuksessa. On uusi koti kerrostalokaksiossa ja uusi työ Kilon poliisin erikoistutkijana. Hienolta kuulostava toimi tarkoittaa vanhojen tapausten tilastointia poliisitalon kellarissa.

Kirkkonummella pari vuotta aiemmin sattunut hukkumisonnettomuus saa Marian valpastumaan, sillä tapaukseen on sotkeutunut hänen vanha tuttavansa. Onko uhri tehnyt itsemurhan, koska on halunnut lapsiensa saavan henkivakuutusrahat? Vai onko entinen puoliso viimein kostanut jätetyksi tulemisen?

Kun samankaltainen onnettomuus sattuu uudelleen, Maria palaa takaisin rikospoliisin työhön.

Suomen suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Leena Lehtolainen tunnetaan erityisesti Maria Kallio- ja Henkivartija-dekkarisarjoistaan. Hän on kirjoittanut myös useita kaunokirjallisia romaaneja sekä nuortenkirjoja. Lehtolaista on käännetty yli 30 kielelle, ja hänen teoksistaan on tehty tv-, radio- ja näyttämösovituksia. Leena Lehtolainen juhlistaa 50-vuotista kirjailijanuraansa vuonna 2026.

”Kaikki ovat sekaisin Pussipäästä.”

– Scandal Week

Ihmepoika Leon -kirjojen maailmaan sijoittuva vetävä nuortenromaani.

Daniel Penne lukee esseetään luokan edessä, kun opettaja mainitsee ohimennen hänen leuastaan. Sen jälkeen Daniel päättää, ettei puhu enää koskaan ? ei ainakaan niin, että leuka näkyy. Videoesitelmänsä hän pitää pussi päässä, ja samalla saa alkunsa someilmiö Pussipää.

Pussipään suosio yllättää Danielin. Menestys tuo valtaa vaikuttaa, ja Daniel tajuaa, että Pussipään supervoimat voi valjastaa hyvään. Kaksoiselämä ja kasvava huomio kuitenkin nakertavat voimia. Oikeassa elämässä on myös eräs ihminen, jolle tekisi mieli sanoa jotain – ihan vain Daniel Pennenä, ei pussin suojista.

Jukka Behm on kouvolalainen kirjailija. Hänen nuortenromaaninsa Pehmolelutyttö (2017) sekä Ihmepoika Leon (2023) olivat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina. Ihmepoika Leon voitti Topelius-palkinnon. Hammersmith United -jalkapalloseurasta kertova trilogia sai suitsutusta kaikenikäisiltä lukijoilta. Behmin romaanien käännösoikeuksia on myyty useisiin maihin.

Sisaruuden monet kahleet.

Ellen Tamm -sarjan toisessa osassa uinailevan maalaisidyllin takaa paljastuu ruma todellisuus.

On lämmin elokuun päivä, mutta toimittaja Ellen Tamm on aivan tolaltaan. Hän on matkalla vanhempiensa luo etsimään vastauksia lapsuutensa kauheimpaan kysymykseen: mitä hänen kaksoissiskolleen todella tapahtui? Matkanteko keskeytyy, kun hän saa kuulla kuoliaaksi pahoinpidellystä naisesta, joka on juuri löytynyt läheiseltä pellolta. Kuka nainen oli ja miksi hän kuoli keskellä ruotsalaista kesäidylliä?

Mikaela Bleyn suositun dekkarisarjan päähenkilö on tukholmalainen rikostoimittaja Ellen Tamm, jonka omassa menneisyydessä on selvittämätön tragedia.

Kepler-kirjailijoiden uusi jännittävä aluevaltaus.

Palapelin kaikki palaset ovat käsillä – ne täytyy vain asettaa oikeille paikoilleen. Totuuden paljastuminen saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä, kun Joona Linna -sarjalla maineeseen noussut kirjailijapari kääntää katseensa perinteisen salapoliisiromaanin suuntaan.

Murhan avain esittelee yksityisetsivä Julia Starkin, jolla on traaginen menneisyys. Vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa kaikki aistit virittyvät äärimmilleen, aika pysähtyy ja joka ikinen yksityiskohta tuntuu merkittävältä. Julialle näin käy kerta toisensa jälkeen. Kun Julia kutsutaan tutkimaan salaperäistä tapausta kaukaiseen kartanoon, hän joutuu virittämään kykynsä äärimmilleen. Lukija voi joko rentoutua ja nauttia tarinasta tai yrittää löytää ratkaisun oman ihmistuntemuksensa, havainnointikykynsä ja loogisen päättelyn avulla.

Kirjailijanimen Alex Ahndoril takana ovat Lars Keplerinä tunnetut Alexandra Coelho Ahndoril ja Alexander Ahndoril. Murhan avain on ensimmäinen osa lukijan hoksottimia testaavassa Avainsarjassa, jonka pääosassa on erikoinen, haavoittuva Julia Stark. Kepler-nimellä kirjoitettu Joona Linna -sarja on myynyt 17 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Kirjoja on käännetty 40 kielelle ja niitä on julkaistu 170 maassa.

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia

Teos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.

Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt marraskuussa 1918 kaikkialla. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolševikkien vallankaappauksen seurauksina sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä vuosia. Tuhoutuneen imperiumin jäännöksistä kamppailivat vallankumoukselliset, vastavallankumoukselliset ja uusien kansakuntien kansalliset armeijat. Sodan arpapeli veti vastustamattomasti puoleensa myös suomalaisia toteuttamaan suomalaisen nationalismin suurinta unelmaa: Suur-Suomea. Tämä kirja on kertomus kohtalon vuodesta 1919, ”heimosotina” tunnetuista yrityksestä ulottaa Suomen rajat kauas itään ja muokata Euroopan koillisen nurkan todellisuus kokonaan uusiksi. Se on tarina Suomesta ja suomalaisista villissä idässä, seikkailussa, jossa kaikki näytti hetken aikaa mahdolliselta.

Aapo Roselius on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Oula Silvennoinen tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Roseliuksen ja Silvennoisen yhteiseen tuotantoon kuuluu kiivasta keskustelua herättänyt teos Suomalaiset fasistit (yhdessä Marko Tikan kanssa).

Pahuus on sisällä. Kukaan ei ole suojassa.

Murhaaja riehuu suljetulla osastolla. Joona Linna -sarjan yhdestoista osa on matka ihmismielen pimeimpiin sopukoihin.

Helixin suljetussa oikeuspsykiatrisessa laitoksessa lääkäri palaa kuoliaaksi. Kuulusteluja monimutkaistavat henkilökunnan salassapitovelvollisuus ja kriminaalipotilaiden psyykkiset sairaudet. Kun samalla osastolla tulee toinen kuolemantapaus, Saga Bauer ottaa vastaan huippusalaisen tehtävän. Hän soluttautuu Helixiin potilaaksi Ruotsin vaarallisimpien rikollisten joukkoon, ja hänen ainoa kontaktinsa ulkopuoliseen maailmaan on Joona Linna. Pian ilmenee, että osastolla pitää hoviaan kuningatar, joka jättää jälkeensä ruumiita nopeammin kuin yksikään sarjamurhaaja koskaan aiemmin.

Nimimerkki Lars Keplerin takana on ruotsalainen kirjailijapariskunta Alexander Ahndoril (s. 1967) ja Alexandra Coelho Ahndoril (s. 1966). Heidän saumaton yhteistyönsä Lars Keplerinä alkoi rakkaudesta jännityskirjallisuuteen ja -elokuviin. Sittemmin Joona Linna -sarja on lunastanut paikkansa pohjoismaisen kirjallisuuden eturivissä. Kansainväliseksi ilmiöksi noussut sarja on myynyt maailmalla 20 miljoonaa kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle.

On velkoja, jotka voi maksaa vain verellä.

Helsingin Kalliossa löytyy kylpyammeesta menestyneen nuoren miehen ruumis. Ammeen vesi on värjäytynyt punaiseksi, ja miehen kaulassa roikkuu erikoinen riipus.

Tapaus vaikuttaa aluksi itsemurhalta, mutta pian Helsingin poliisin vakavien rikosten yksikössä tajutaan, ettei nuori mies ole ainut, joka on kuollut aurinkoriipus kaulassaan. Mutta mikä yhdistää kuolleita ihmisiä? Miksi joku on halunnut lavastaa heidän kuolemansa? Ja ennen kaikkea: onko ruumiita luvassa lisää?

Varjeltu on piinaavan koukuttava tarina salaisuuksista, kostosta ja synkkyydestä, joka johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Se jatkaa valtavan suosion saavuttanutta Milo-sarjaa.

Max Seeck (s. 1985) on yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista. Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta, ja hänen edellisen kirjasarjansa avaus Uskollinen lukija nousi The New York Timesin bestseller-listalle ensimmäisenä suomalaisena teoksena sitten Sinuhe egyptiläisen.

Jos jotakin on vielä sanomatta, tulkaa. Aikaa ei ole paljon.

1600-luvulla Spegelön saarelle haaksirikkoutui kaleeri, joka kuljetti noituudesta ja tuhopoltosta syytettyä Jakob Mörtiä. Hänellä oli mukanaan pussillinen jyviä.

Jenni ja Aaron vaikuttavat onnellisilta. Mutta sitten Aaronin aikuiselta pojalta Markukselta saapuu kutsu Pohjanlahden ulkosaarisoon. Kutsusta ei voi kieltäytyä, sillä se saattaa olla viimeinen tilaisuus sovitukseen. Jenni on Markuksen entinen rakastettu, ja isän skandaalimainen suhde poikansa tyttöystävään on haava, joka ei arpeudu.

Jakob Mörtistä on aika jättänyt, mutta hänen perintönsä ja lakinsa elää. Menneisyyden paino lepää yhä raskaana saaren yllä...

Marko Hautala on Suomen Stephen King, joka kirjoittaa otteessaan pitävää kauhua. Hän on saanut Kalevi Jäntin ja Tiiliskivi-palkinnon, ja hänen romaanejaan on käännetty saksaksi ja italiaksi.

Arkangelin radalta Venezuelaan.

Nuori Mikko Pöllä pakeni Stalinin hirmuhallintoa Suomeen uimalla yli Rajajoen. Hänen isänsä oli karkotettu Siperiaan ja perhe oli häädetty kotitilalta. Suomen päämaja värväsi kielitaitoisen Pöllän kaukopartiomieheksi. Talvisodassa hän taisteli Kollaalla.

Mannerheim-ristin ritari Mikko Pöllä teki jatkosodassa yli kolmekymmentä reissua. Hän tuhosi tukikohtia ja räjäytteli sotatarvikejunia syvällä vihollisen selustassa, jopa Arkangelin radalla asti.

Sissivänrikki Mikko Pöllä joutui sotien jälkeen Valpon kuulusteluihin ja päätti paeta Ruotsiin. Sieltä hän siirtyi pakon edessä Venezuelaan. Parin vuosikymmenen seikkailujen jälkeen Pöllä palasi Suomeen ja sai töitä Geologisessa tutkimuskeskuksessa.

Mikko Pöllä oli toinen kahdesta Neuvostoliiton kansalaisesta, joka nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Toinen oli kaukopartiomies Antti Vorho, joka myös oli kotoisin Valkeasaaresta.

Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.

Kun pahin tapahtuu – kahdesti.

Ihmissuhdevetoisen Ulvönin murhat -sarjan toinen osa on draamatrilleri, jossa hyytävä talviyö muuttaa Svenssonin perheen elämän lopullisesti.

Eräänä sydäntalven yönä katoaa nelivuotias tyttö perheensä kesämökiltä. Karkasiko hän vai siepattiinko hänet? Svenssonin perhe on suunniltaan huolesta. Ja sitten katoaa heidän toinenkin lapsensa. Alkaa kammottava kilpajuoksu aikaa vastaan. Viimeisillään raskaana oleva komisario Sofia Hjortén on vaikeassa tilanteessa, kun entinen rakkaus Fredrik Fröding ilmestyy sotkemaan tutkintaa – ja isyyskysymystä. Ruotsin idylliselle Korkearannikolle sijoittuva Lumimyrsky vangitsee paitsi juonenkäänteillään myös unohtumattomilla ihmiskohtaloillaan.

Lina Areklew (s. 1979) on ruotsalainen kirjailija, joka ennen kirjailijanuraansa työskenteli muun muassa projektipäällikkönä ja kustannustoimittajana. Perheineen Tukholmassa asuva Areklew vietti lapsuutensa Korkearannikon idyllisessä saaristossa, jonne myös Ulvönin murhat -sarja sijoittuu. Jännitystä ja ihmissuhteita yhdistelevän sarjan aloittanut Juhannusruusut valloitti ilmestyessään välittömästi sekä lukijat että kriitikot.

Apua ahdistuksen aikakaudelle

Entä jos? pureutuu ajallemme ominaiseen ahdistuneisuuteen ja tarjoaa painokkaan apukeinon ahdistuneen taakkaa keventämään.

Entä jos unohdinkin sulkea lieden ja nyt koko talo palaa? Entä jos olenkin valinnut aivan väärän puolison? Entä jos toimemme pandemian hillitsemiseksi ovatkin olleet vääränlaisia?

Entä jos on kysymys, jota mielemme toistelee, kun arvioimme riskejä ja kuvittelemme, mitä voisi tapahtua. Roland Paulsenin mukaan olemme – ihmisten yhteisöinä – kadottamassa kykymme epävarmuuden sietämiseen. Länsimaissa joka kymmenes syö masennuslääkkeitä, ja masennus on WHO:n tautitilastossa noussut tärkeimmäksi terveytemme uhaksi. Mikä siis on muuttunut? Taloudelliset olot ovat paremmat ja elintasomme korkeampi kuin koskaan ennen, mutta ahdistuneisuutemme kasvaa kasvamistaan ja kysymme alituisesti: entä jos?

Entä jos? on sekä katsaus ahdistuneisuuden historiaan ja sen vaihteleviin piirteisiin eri kulttuureissa että kannustava puheenvuoro, joka vaatii toimia tämän yhteiskuntaan levinneen epidemian voittamiseksi. Se perustuu satoihin tutkimuksiin, uraa uurtaviin havaintoihin sekä yksityishenkilöiden haastatteluihin.

Roland Paulsen on Lundin yliopiston sosiologian apulaisprofessori. Hän on kirjoittanut useita teoksia ja toiminut mm. Dagens Nyheterin kulttuurisivujen avustajana.

Nobelistin esikoisteos jälleen saatavilla.

Ishiguron vaikuttava nuoruudentyö kuvaa sodan varjoa, muistin häilyvyyttä ja ylisukupolvista traumaa Japanissa ja Englannissa.

Etsuko on kauan sitten muuttanut Englantiin ja jättänyt taakseen nuoruutensa Japanin, mutta sodanjälkeisen Nagasakin jättämät muistot palaavat voimakkaina unikuvina, kun nuorin tytär alkaa esittää kysymyksiä. Etsuko palaa mielessään kuumaan kesään, jolloin hän odotti ensimmäistä tytärtään ja maailma oli suuressa murroksessa. Vanha sukupolvi oli menettänyt kaiken, uusi sukupolvi syntyi sodan jättämän säteilyn uhkaamana. Etsuko muistaa toisen naisen, ystävättären, ja tämän tyttären, vaaran tunteen, jännitteen. Mutta muistot eivät ole vakaita ja luotettavia, aika, menetykset ja pelko muokkaavat niitä. Tarina, jonka itsestämme kerromme, ei koskaan ole täysin oma.

Silmissä siintävät vuoret heijastelee Kazuo Ishiguron äidin sukupolven kokemuksia ja tunteita. Siitä on tehty myös vuonna 2025 ensi-iltansa saanut elokuva.

Japanissa 1954 syntynyt Nobel-kirjailija Kazuo Ishiguro on asunut Englannissa vuodesta 1960 lähtien. Ishiguron yksikään teos ei ole toisensa kaltainen, mutta hänen tuotantonsa rakentuu selvästi sekä japanilaiselle että brittiläiselle perinteelle. Hänen rakastetut romaaninsa Ole luonani aina, Pitkän päivän ilta ja Haudattu jättiläinen ovat saaneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja, ja niistä on tehty myös mieleenpainuvia elokuvia. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Ishiguro sai vuonna 2017. Ishiguron tuotanto on monipuolista: tyyliltään hienotunteinen ja kaihoisa klassinen romaanikirjailija on kirjoittanut spekulatiivisen fiktion lisäksi myös historiallisia romaaneja.

Maria Kallion viides tapaus

Noora Nieminen on lahjakas nuori taitoluistelija. Hänestä povataan pariluistelun maailmanmestaria. Mutta kun kuusitoistavuotias luistelijalupaus löydetään surmattuna, särkyvät sekä valmentajien että vanhempien unelmat.

Kuka on syyllinen? Karaokekuningas Vesku Teräsvuori? Espoossa liikkunut pikkutyttöjen ahdistelija? Vai löytyykö murhaaja sittenkin Nooran lähipiiristä?

Ylikonstaapeli Maria Kallion raskaus on edennyt seitsemännelle kuulle, mutta se ei estä häntä paneutumasta intohimoisesti murhan selvittämiseen. Lisäpontena on Marian ja hänen vanhan vihollisensa Pertti Strömin kilpailu rikosylikomisarion virasta.

Suomen suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Leena Lehtolainen tunnetaan erityisesti Maria Kallio ja Hilja Ilveskero -romaaneistaan. Hän on kirjoittanut myös useita dramaattisia perhe- ja avioliittoromaaneja.

Herra Huun maailma on yhä täynnä yllätyksiä. Ei riitä että hän on itse yllättävä ja erinomaisen pieni kummitus.

Eräänä päivänä oveen koputetaan ja sisään pyyhältää nainen kahta matkalaukkua kantaen. Mikä se tämmöinen nainen on? - Rouva Huu, nainen muitta mutkitta ilmoittaa ja hymyilee iloisesti. Eikä tässä vielä kyllin: kohta herra Huun elämään astuu vielä suurempi yllätys, jonka rouva Huu eräänä päivänä herra Huulle esittelee. Rouva Huun syliin kun on ilmaantunut vauva Huu; juuri vastikään syntynyt.

Herra Huu ei enää tiedä mitä ajatella. Mutta vauva Huu tietää. Hän on isänsä tytär ja on perinyt koko joukon taikavoimia ja -taitoja, jotka herra Huu on lähes unohtanut.

Uudet seikkailut odottavat herra Huuta ja saavat vauva Huun ansiosta vauhtia ja väriä. Ja myös onnellisen lopun.

Hannu Mäkelän tuotantoa on käännetty monille kielille, ja erityisesti Herra Huu -lastenkirjat ovat saavuttaneet suosiota myös Suomen ulkopuolella. Mäkelän lämpimät ja humoristiset herra Huusta kertovat tarinat ovat täynnä sadun lumousta ja herra Huulle tyypillistä hauskaa elämänviisautta. Mäkelä on saanut Herra Huu -teoksistaan myös Anni Swan -mitalin.

Merkittävimmän eurooppalaisen poliitikon kokemukset vallan huipulta.

Angela Merkel oli 16 vuotta hallitusvastuussa Saksassa, johti maata lukuisien kriisien halki ja löi toiminnallaan ja asenteellaan leimansa saksalaiseen ja kansainväliseen politiikkaan ja yhteisöön. Mutta ei Angela Merkel toki kansleriksi syntynyt. Yhdessä pitkäaikaisen poliittisen neuvonantajansa Beate Baumannin kanssa kirjoittamissaan muistelmissa hän tarkastelee elämäänsä kahdessa saksalaisessa valtiossa – 35 vuotta DDR:ssä, 35 vuotta jälleenyhdistyneessä Saksassa.

Ennennäkemättömän omakohtaisesti hän kertoo lapsuudestaan, nuoruudestaan ja opinnoistaan DDR:ssä ja dramaattisesta vuodesta 1989, jona Berliinin muuri murtui ja hänen poliittinen elämänsä alkoi. Hän ottaa meidät mukaansa tapaamisiin ja keskusteluihin maailman mahtavimpien kanssa ja valaisee merkittävien kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten käännekohtien kautta havainnollisesti ja teräväpiirteisesti sitä, miten omaa aikaamme leimaavia ratkaisuja tehtiin. Hänen kirjansa tarjoaa ainutlaatuisen näköalan vallan ytimeen – ja on päättäväinen puolustuspuhe vapauden puolesta.

Angela Merkel, Saksan liittotasavallan liittokansleri vuosina 2005–2021, oli ensimmäinen nainen maan vaikutusvaltaisimmassa virassa. Vuonna 1954 Hampurissa syntynyt Merkel varttui DDR:ssä, missä hän opiskeli fysiikkaa ja väitteli luonnontieteiden tohtoriksi, ja tuli valituksi vuonna 1990 Saksan liittopäiville. Vuosina 1991–1994 hän toimi naisasia- ja nuorisoministerinä, 1994–1998 ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministerinä, 2000–2018 Saksan kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtajana. Vuonna 2021 Merkel päätti poliittisen uransa.

Legendaarinen panssarikenraali lähikuvassa

Panssarikenraali Ruben Laguksen, ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarin elämäkerta.

Nuori Ruben Lagus erotettiin riitapukarina yhteiskoulun kuudennelta luokalta. Vuonna 1915 Ruben lähti laittomasti Saksaan, jossa hän vanhemman veljensä Olofin tavoin liittyi Preussin jääkäripataljoona 27:ään. Veljekset osallistuivat 1. maailmansotaan Saksan itärintamalla. Ruben palasi luutnanttina ja Olof kapteenina Suomen sisällissotaan, jossa veljekset taistelivat valkoisten joukoissa. Olof sai surmansa epämääräisissä oloissa.

Sisällissodan jälkeen Ruben Lagus palveli kouluttajana kadettikoulussa ja reserviupseerikoulussa, jonka oppilas Wolf H. Halsti luonnehti Lagusta syväjäädytetyksi partaveitseksi, koska Lagus ”leikkeli oppilaat palasiksi eritellessään heidän aikaansaannoksiaan”. Lagus suoritti sotakorkeakoulun vuonna 1933.

Talvisodassa Lagus määrättiin Kannaksen armeijan huoltopäälliköksi. Hän osallistui myös taisteluihin vt. rintamakomentajana. Välirauhan aikana Lagus opiskeli salamasodankäyntiä Saksassa. Hän tapasi panssarikenraali Heinz Guderianin, joka valmisteli operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon.

Jatkosodan alussa eversti Lagus sai komentoonsa 1. jääkäriprikaatin ja pääsi toteuttamaan salamasotaa Laatokan pohjoispuolella Aunuksen Karjalassa. Ylipäällikkö Gustaf Mannerheim nimitti Laguksen ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi. Lagus osallistui myös Petroskoin valtaukseen, josta hänet palkittiin kenraaliylennyksellä.

Kansainvälinen lehdistö nimesi Laguksen Suomen Rommeliksi. Hyökkäysvaiheen jälkeen Lagus perusti Suomen ainoan panssaridivisioonan, joka oli keskeisessä roolissa vuoden 1944 rankoissa torjuntataisteluissa Kuuterselässä ja Tali-Ihantalassa. Panssaridivisioona osallistui myös Lapin sotaan.

Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.

Kottikärrykarusellin hartaasti odotettu jatko-osa!

Hulvaton romaani hevosyrittäjä Katrista, jolta jäätyneiden putkien sulattaminen sujuu rutiinilla – rakkauden kanssa sen sijaan on vähän niin ja näin.

Katri ja Tuukka ovat palanneet yhteen, ja Tuukka on viimeinkin suostunut muuttamaan Katrin luokse hevostilalle. Talliyrittäjällä ei kuitenkaan ole liiemmälti aikaa romantiikalle. Huomiota vaativat paitsi hevoset myös tallin asiakkaat, jotka eivät ymmärrä kohtuuden rajoja. Mutta kuka sanoo, ettei parisuhteen laatuaikaa voisi viettää myös hakemalla satojen kilometrien päästä heräteostoksena hankittua ruunaa?

Katrin ja Tuukan vasta muotoutumassa oleva yhteinen arki muuttuu äkisti, kun oven taakse ilmestyy vieras Lontoosta. Eikä suinkaan yksin. Onko oikein auttaa aina muita, jos se uhkaa romuttaa oman mahdollisuuden onneen?

Veera Nieminen (nyk. Rinne, s. 1978) on karjalaissyntyinen monitoiminainen, joka emännöi hevostilaa Ylöjärvellä, tekee energiahoitoja ja kirjoittaa romaanien lisäksi kolumneja. Niemisen esikoisromaani Avioliittosimulaattori (2013) saavutti suursuosion, ja sen pohjalta tehtyä näytelmää on esitetty täysille katsomoille. Kottikärrykaruselli (2022) sai yhtä hurmaantuneen vastaanoton.

Muumipeikko kohtaa kauniin ja harvinaisen olennon!

Tove Janssonin klassikkotarinaan perustuva kuvakirja kertoo tunteisiin vetoavalla viisaudella ihailusta, kiintymyksestä ja vapaudesta.

Eräänä päivänä Muumipeikko löytää jotain aivan ihmeellistä: ilmielävän pikkuruisen lohikäärmeen! Muumipeikko varjelee löytöään suurena salaisuutena, jotta voisi yllättää parhaan ystävänsä Nuuskamuikkusen. Mutta lohikäärme, vaikka miten pikkuinen, ei ole helposti kesytettävissä ja se valitsee itse, keneen se kiintyy ja luottaa. Salaperäinen, omapäinen ja ihmeellisen ihastuttava pieni olento opettaa omalla tavallaan ystävyksille suuria asioita.

Ruotsalaiskirjailija Cecilia Davidsson on sovittanut kuvakirjan muotoon Tove Janssonin kertomuksen Maailman viimeinen lohikäärme, joka tunnetaan kokoelmasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Herkän puhuttelevan kuvituksen tarinaan on luonut Cecilia Heikkilä. Tarinan lukee ääneen näyttelijä Pirjo Heikkilä.

Olive Kitteridge on henkilö, jota rakastat vihata.

Vastustamaton romaani kitkerästä Olive Kitteridgestä, jota on helppo vihata ja sääliä. Pulitzer-palkittu teos vakuuttaa, että helpointa Olivea on sittenkin rakastaa.

Olive Kitteridge on eläköitynyt opettaja, joka paheksuu muutoksia kotikaupungissaan Mainen Crosbyssa. Tarkkanäköisesti hän punnitsee maailmanmenoa ja köykäiseksi sen toteaa. Mutta oman elämänsä suhteen Olive on sokea, kyvytön tunnistamaan lähipiirissään tapahtuvia muutoksia. Entinen oppilas, oma lapsi tai aviomies – kukaan heistä ei tunnu tavoittavan Oliven katsetta. Mutta pikkuhiljaa, aivan kuin varkain, alkaa tapahtua muutos. Pala palalta, tarina tarinalta, hahmottuu kuva Olive Kitteridgestä, joka vihdoin katsoo itseään peiliin. Ja se, jos mikä, tekee kipeää.

Elizabeth Strout (s. 1956) on kiitetty ja paljon luettu yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan vahvana tarinankertojana, jonka teokset koskettavat taidokkaasti luoduilla henkilöhahmoillaan. Strout voitti vuonna 2009 Pulitzer-palkinnon teoksellaan Olive Kitteridge, josta on tehty Emmy-palkittu ja myös Suomessa ihastuttanut tv-minisarja. Pienoisromaani Nimeni on Lucy Barton oli monien muiden Stroutin teosten tavoin arvostelumenestys, joka nousi ansaitusti New York Timesin bestsellerlistan kärkeen. Elizabeth Strout on koulutukseltaan juristi. Hän on syntyisin Mainesta ja asuu nykyään New Yorkissa.

Eeppinen tarina legendaarisesta kiinalaisesta naissoturista kultaisena kirjana!

Mulan on urhea nuori nainen, joka vaarantaa henkensä rakkaudesta perhettään ja maataan kohtaan ja nousee samalla yhdeksi Kiinan kaikkien aikojen suurimmista sotureista. Disneyn menestyselokuvan tarina on toteutettu upeasti kuvitettuna Tammen kultaisena kuvakirjana.

Tammen kultaiset kirjat ovat tärkeä osa suomalaista lapsuutta. Sarja on oiva osoitus siitä, miten korkeatasoinen lasten kuvakirja säilyttää suosionsa sukupolvelta toiselle. Moni jo isovanhemmaksikin ehtinyt muistaa Tammen kultaiset kirjat omasta lapsuudestaan. Ehkä pienet lukijat vuorostaan löytävät sarjan kirjoista tarinoita, joita he muistelevat vielä vuosikymmentenkin päästä.

Miksi mummi ei enää muista? Voiko Eliaksenkin muisti kadota?

Herkkävireinen kuvakirja haikeasta, monia koskettavasta elämänvaiheesta.

Elias viettää viikonloppuisin aikaa mumminsa kanssa, ja mummi kertoo hauskoja tarinoita – kunnes eräänä päivänä hän unohtaa tarinat. Hän ei muista enää Eliaksen nimeäkään eikä sitä, minne hän laittoi television kaukosäätimen. Kaukosäädin onneksi löytyy jääkaapista, mutta muuttunut mummi mietityttää Eliasta.

Lotta-Sofia Saahkon kirjoittama ja Mira Malliuksen kuvittama kirja kertoo lapselle tarinan keinoin, mitä muistisairaus tarkoittaa. Kirja muistuttaa myös siitä, että hassuille vahingoille saa nauraa ja että yhdessä selvitään mistä vaan. Ennen mummi auttoi Eliasta, ja nyt Elias auttaa mummia!

Lotta-Sofia Saahko (FM) on toiminut pitkään pappansa omaishoitajana ja tietää, millaista muistisairaan arki on. Puhujana hän kiertää kertomassa eri-ikäisille kohderyhmille mm. arvokkaasta vanhuudesta ja positiivisesta omaishoitajuudesta. Kun mummi unohti tarinat on Lotan neljäs lastenkirja, ja se on osa “Minä pärjään” -sarjaa, jossa käsitellään lapsen elämässä tapahtuvia vaikeita muutoksia.

Mira Mallius on kuvittaja ja lastenkirjailija, jonka kuvituksia näkee niin korteissa ja kalentereissa kuin monissa lastenkirjoissakin. Mallius rakastaa piirtämistä, koskettavia tarinoita ja suuria seikkailuja. Hän on kuvittanut parikymmentä kirjaa.

Sisusta ammattilaisten opein

Kattava perusteos, joka paljastaa sisustussuunnittelijoiden salaiset niksit ja sisustamisen nyrkkisäännöt – mieltymyksistä ja tyylisuuntauksista riippumatta.

Sisustamisen käsikirja ei keskity pikkutavaroihin, huonekaluihin ja trendeihin vaan sisustamisen perusperiaatteisiin. Olennaista viihtyisän kodin suunnittelussa on se, miten sisustamme, eikä se, millä sisustamme. Tämä kirja tarjoaa työkalupakillisen vinkkejä, joiden avulla opit tarkastelemaan sisustusta ja stailausta uusin silmin ja luomaan tyylikkään ja toimivan kodin. Sellaisen kodin, joka on sinun näköisesi ja jossa viihdyt.

Ruotsalainen Frida Ramstedt tunnetaan suositusta sisustusblogistaan (trendenser.se). Hän on saanut vuosien kuluessa monia palkintoja, muun muassa Elle Decoration Award 2016 -palkinnon vuoden sisustusblogista. Frida on myös suosittu luennoitsija, trenditutkija ja sisustuskonsultti.

Unelmien maa Jäämeren rannalla.

Vuosien 1920–1944 ajan Suomen hallussa oli pohjoisessa Jäämeren rannalla kaistale, joka nähtiin Suomen siirtomaana. Millainen on Petsamon historia?

Petsamossa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kansallisia tavoitteita, kansojen välisiä suhteita ja erontekoja. Suomalaiset pyrkivät tekemään tästä rajaseudusta kotiseutunsa vieden sinne kulttuurinsa ja koulujärjestelmänsä sekä yrittäen suomalaistaa sen monietnisen ja -kulttuurisen väestön. Petsamo sidottiin emämaahan niin asuttamisen, matkailun, kirjallisuuden ja teollisuuden kuin kunnianhimoisten liikennehankkeiden, kuten Jäämerentien, avulla. Siirtomaa-aika loppui kuitenkin yllättäen, kun hävityn sodan seurauksena Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Petsamo – Suomen siirtomaa nostaa esille asuttajien näkökulmia, mutta myös alueella liikkuneiden matkailijoiden sekä taitelijoiden ajatuksia Petsamosta – alueen kolttasaamelaisen väestön kokemuksia Suomen siirtomaan alkuperäisinä asukkaina unohtamatta.

FT Janne Lahti on yleisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhempi tutkija Linné-yliopistossa Ruotsissa. Hän on erikoistunut asutuskolonialismin ylirajaisiin ja globaaleihin historioihin.

FT Sonja Tanhua on väitellyt vuonna 2023 saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Tanhua on tutkinut Petsamon ja kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria jo yli kymmenen vuoden ajan.   

FT Elina Arminen on kirjallisuuden vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on perehtynyt kaunokirjallisiin ja visuaalisiin aineistoihin pohjoista koskevana kulttuurisena muistina.

FT Peter Stadius on historioitsija ja pohjoismaiden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt Pohjoismaihin alueena, niin ulkoa nähtyinä stereotypioina kuin sisäisesti toteutettuna yhteistyönä.

Koskettava, runollinen ja kirjallisesti kunnianhimoinen sukukronikka.

Ruotsin kiinnostavin kirjailija pohtii neljässä sukupolvessa kiertävää synkkää perintöä: riippuvuuksia, väkivaltaa ja anteeksiannon vaikeutta. Kesät kauniilla Panic Beachillä antavat kuitenkin toivoa paremmasta.

Nina Stjärne istuu surun murtamana tukholmalaisessa puistossa. Hän on menettänyt pikkusiskonsa, ja ainoa pakopaikka on muistoissa: lapsuuden kesissä Panic Beachin rannalla. Panic Beachillä kesä tuntui kestävän ikuisesti, mutta auvoa varjosti kuolemaa odottava ja aina juopotteleva Matti-isä. Stjärnen suvun miehet hukuttavat murheensa pulloon ja naiset itsensä järveen tai mereen. Mielen sairaudet, traumat ja syyllisyys periytyvät sukupolvelta toiselle. Stjärnejä 1900-luvulta nykypäivään seuraavassa tarinassa suvun keskeiset äänet sammuvat yksi toisensa jälkeen, ja Stridsberg kysyy, mitä kivusta ja surusta jää jäljelle. Entä toivosta ja rakkaudesta?

”Stridsbergin romaaneista toiveikkain, vaikka tarinalla onkin synkät ääriviivat.” GÖTEBORGS-POSTEN

”Romaani lujittaa Sara Stridsbergin asemaa merkittävimpien kirjailijoidemme kärkijoukossa. Hän haluaa tinkimättömästi nähdä lämmintä inhimillisyyttä kaikessa vaikeassa ja ikävässä, mitä ihmiset elämänsä aikana kokevat.” BORÅS TIDNING

”Lämmin, tarkkanäköinen, syvästi koskettava ja ylipäätään aivan suurenmoinen romaani, jonka kielessä soivat aidot tunteet ja elämä.” FALU-KURIREN

”Hyvästi Panic Beach on kaunis ja loputtoman kiehtova teos, parhaita tänä vuonna lukemiani romaaneja.” SYDSVENSKAN

Sara Stridsberg (s. 1972) kuuluu Ruotsin merkittävimpiin nykykirjailijoihin, ja hän on ollut Ruotsin Akatemian jäsen. Vuonna 2007 hän sai Unelmien tiedekunnasta (suom. 2018) Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, ja hän on ollut useasti August-palkintoehdokkaana. Hän on menestynyt myös näytelmäkirjailijana.

Pirkko Saision julma Betoniyö ilmestyi ensi kerran vuonna 1981. Yli kolmekymmentä vuotta on kulunut. Yhä Suomen lähiöissä kasvaa nuoria miehiä, joiden tulevaisuus näyttää tyhjää. Mitä siitä seuraa?Simo ja Ilkka ovat viinaanmenevän yksinhuoltajaäidin poikia, joista kumpikaan ei ole löytänyt omaa paikkaansa. Ilkka on viimeisiä päiviä vapaana ennen vankilatuomion lankeamista. Simolla on jäänyt keväällä koulu kesken. Veli näyttää miehen mallia, mutta roolimalli ei ole kaksinen.Tapahtumat tiivistyvät yhteen kesäpäivään ja yöhön Helsingissä. Helteinen ilma seisoo. Kumpikin veljeksistä joutuu todistamaan tapahtumia, joita ei haluaisi nähdä. Lopulta Simon sisällä roihahtaa.Pirkko Saisio on kirjailija, joka uudistuu jatkuvasti. Betoniyö on yksi merkkipaalu Saision uralla. Siinä hän omaksuu tyylin, josta jää vahva jälki hänen myöhempiin teoksiinsa. Pelkistetty muoto, symboliikka ja unien kuvaus yhdistettynä iskevään ja aidon kuuloiseen dialogiin on yhä tuttua Saisiota.

Tove Jansson (1914–2001) oli monilahjakkuus – kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, käsikirjoittaja, laulujen sanoittaja ja miltei mitä vain.

Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta asettaa Tove Janssonin pitkän, värikkään ja tuotteliaan elämän osaksi 1900-luvun historiaa ja osoittaa, miten Janssonin elämä ja taide nivoutuivat tiiviisti toisiinsa ja miten esimerkiksi Muumilaakso ja sen asukkaat syntyivät toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kirjailijan itsensä oli paettava julmaa aikaa mielikuvitukseensa, jonnekin lempeämpään maailmaan.

Ihmisenä Tove Jansson vaikutti aikansa arvoihin ja asenteisiin, muutokseen – ei koskaan vallankumouksellisena lipunkantajana, vaan hiljaisena mutta tinkimättömänä omien valintojensa mukaan eläjänä, esimerkkinä. Tove Jansson on Suomen kaikkien aikojen tunnetuimpia taiteilijoita, ja hänen kirjojaan on käännetty jo yli neljällekymmenelle kielelle.

Maria Kallion ensimmäinen tapaus

Opiskelijakuoron railakkaat harjoitukset helsinkiläishuvilalla katkeavat, kun ykkösbasso löydetään rantavedestä kuolleena.

Tapaus on näytön paikka Maria Kalliolle, jonka tuoretta uraa rikososaston ylikonstaapelina rasittaa se, että hän on sekä nuori että nainen. Kun rikosta aletaan selvittää, uoron hilpeän julkisivun takaa paljastuu katkeria kaunoja ja kiristyneitä ihmissuhteita, eikä niiden penkomista helpota havainto, että joukossa on Marian vanhoja kavereita.

Suomen suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Leena Lehtolainen tunnetaan Maria Kallio- ja Henkivartija-romaaneistaan. Niiden lisäksi hän on kirjoittanut perhe- ja avioliittoromaaneja ja jännitysnovelleja. Lehtolaista on käännetty 29 kielelle – Yhdysvalloissa vain Jo Nesbø on häntä käännetympi pohjoismainen jännityskirjailija.

Silminnäkijän tarina katuväkivallan ytimestä.

Tukholman lähiöt ovat liekeissä, ja Faysa on joutunut ammunnan ja räjähdysten keskelle. Hän on nuori runoilija – ja hänellä on läheisiä yhteyksiä jengisodan kumpaankin osapuoleen. Tuossa sodassa on vuosikymmenen mittaan surmattu jo satoja ihmisiä. Miten kukaan pystyy rakentamaan elämäänsä tilanteessa, jossa kaikki ympärillä olevat ovat koko ajan välittömässä hengenvaarassa?

Tukholman pohjoisessa lähiössä ammuttiin vuonna 2015 nuori mies, Faysa Idlen paras ystävä. Ruotsissa tiedettiin yleisesti, että hän oli kuulunut Dödspatrullen-nimellä tunnetuksi tulleen rikollisjärjestön perustajiin. Noista surmanlaukauksista alkoi Ruotsissa ennennäkemätön väkivallan kausi – ystävistä tuli hetkessä vihollisia, ja väkivalta roihahti tappavana kaduille. Ensimmäisiin puolensa valinneisiin kuului Faysan veli Bilal. Häneen kohdistunut uhka laajeni hyvin pian koskemaan koko perhettä.

Faysa Idle (s. 1998) on varttunut Tenstan lähiössä ja menettänyt sekä ystäviä että oman perheensä jäseniä Ruotsin jengisodassa. Nykyisin hän on runoilija ja sisällöntuottaja. Tämä on hänen ensimmäinen kirjansa.