Första världskriget tog inte slut i november 1918. I och med kollapsen av det ryska tsardömet och bolsjevikrevolutionen fortsatte krigandet i östra Europa under flera år. Revolutionära och kontrarevolutionära nationella arméer och nya nationer kämpade om spillrorna av det forna imperiet. Finska, svenska och danska frikårer tog strid för att förverkliga den nationalistiska drömmen om Storfinland.

Finlands okända krig är berättelsen om året 1919 och frändefolkskrigen som utbröt för att utöka landets territorium och flytta gränserna längre österut. Det är ett våldsamt och sorgligt, nästan tragikomiskt äventyr där allt för ett ögonblick tycktes möjligt.  

Boken nominerades till det prestigefulla Finlandiapriset 2019.  

AAPO ROSELIUS har bedrivit omfattande forskning om det finska inbördeskrigets och 1920- och 1930-talets historia.

OULA SILVENNOINEN är särskilt känd för sina böcker om Finlands smärtsamma episoder under andra världskriget. Författarna medverkade också i Svart gryning (Lind & Co, 2018).  

"En oerhört fascinerande bok" Heléne Lööw  

"rappt skriven, med levande skildringar och personporträtt. Väl valda citat ur böcker och brev speglar tidsandan." Folket i Bild

"Författarna ger en bred bild av både konflikternas bakgrund och utveckling och de ofta skrämmande exempel på amatörmässighet och övervåld som präglade många av episoderna." Svensk Tidskrift

Första världskriget tog inte slut i november 1918. I och med kollapsen av det ryska tsardömet och bolsjevikrevolutionen fortsatte krigandet i östra Europa under flera år. Revolutionära och kontrarevolutionära nationella arméer och nya nationer kämpade om spillrorna av det forna imperiet. Finska, svenska och danska frikårer tog strid för att förverkliga den nationalistiska drömmen om Storfinland.

Finlands okända krig är berättelsen om året 1919 och frändefolkskrigen som utbröt för att utöka landets territorium och flytta gränserna längre österut. Det är ett våldsamt och sorgligt, nästan tragikomiskt äventyr där allt för ett ögonblick tycktes möjligt. 

Våghalsig soldat, beundrad patriot, rastlös äventyrare och landsförrädare. Lauri Törni var motsägelsernas man som bara tycktes leva för slagfälten.                             

Han deltog i vinterkriget och fortsättningskriget, stred i Waffen-SS och dekorerades med ett Mannerheimkors för sina insatser. Efter andra världskriget dömdes han för landsförräderi och fråntogs sin militära grad. Senare sökte han sig till USA:s specialstyrkor under Vietnamkriget. Myten om honom fick liv efter hans försvinnande och död 1965.                             

Hur blev Lauri Törni förrädare, fånge, flykting och hjälte? Varför åtnjuter en finskfödd major som tjänstgjort i den amerikanska armén sådan respekt i Finland? I Krigaren Lauri Törni lyfts nya och förbluffande uppgifter fram som ruskar om hjältemyten. Källmaterialet kommer från USA, Tyskland och Sverige och kastar nytt ljus över ett exceptionellt livsöde. 

"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi."

Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944.

Sana 'fasismi' on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä. Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa.

FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät.Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni.Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisällissodasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä populaarikulttuurista. Teoksia: Kenttäoikeudet, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia

Teos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.

Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt marraskuussa 1918 kaikkialla. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolševikkien vallankaappauksen seurauksina sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä vuosia. Tuhoutuneen imperiumin jäännöksistä kamppailivat vallankumoukselliset, vastavallankumoukselliset ja uusien kansakuntien kansalliset armeijat. Sodan arpapeli veti vastustamattomasti puoleensa myös suomalaisia toteuttamaan suomalaisen nationalismin suurinta unelmaa: Suur-Suomea. Tämä kirja on kertomus kohtalon vuodesta 1919, ”heimosotina” tunnetuista yrityksestä ulottaa Suomen rajat kauas itään ja muokata Euroopan koillisen nurkan todellisuus kokonaan uusiksi. Se on tarina Suomesta ja suomalaisista villissä idässä, seikkailussa, jossa kaikki näytti hetken aikaa mahdolliselta.

Aapo Roselius on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Oula Silvennoinen tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Roseliuksen ja Silvennoisen yhteiseen tuotantoon kuuluu kiivasta keskustelua herättänyt teos Suomalaiset fasistit (yhdessä Marko Tikan kanssa).

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia

Teos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.

Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt marraskuussa 1918 kaikkialla. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolševikkien vallankaappauksen seurauksina sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä vuosia. Tuhoutuneen imperiumin jäännöksistä kamppailivat vallankumoukselliset, vastavallankumoukselliset ja uusien kansakuntien kansalliset armeijat. Sodan arpapeli veti vastustamattomasti puoleensa myös suomalaisia toteuttamaan suomalaisen nationalismin suurinta unelmaa: Suur-Suomea. Tämä kirja on kertomus kohtalon vuodesta 1919, ”heimosotina” tunnetuista yrityksestä ulottaa Suomen rajat kauas itään ja muokata Euroopan koillisen nurkan todellisuus kokonaan uusiksi. Se on tarina Suomesta ja suomalaisista villissä idässä, seikkailussa, jossa kaikki näytti hetken aikaa mahdolliselta.

Aapo Roselius on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Oula Silvennoinen tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Roseliuksen ja Silvennoisen yhteiseen tuotantoon kuuluu kiivasta keskustelua herättänyt teos Suomalaiset fasistit (yhdessä Marko Tikan kanssa).

Första världskriget tog inte slut i november 1918. I och med kollapsen av det ryska tsardömet och bolsjevikrevolutionen fortsatte krigandet i östra Europa under flera år. Revolutionära och kontrarevolutionära nationella arméer och nya nationer kämpade om spillrorna av det forna imperiet. Finska, svenska och danska frikårer tog strid för att förverkliga den nationalistiska drömmen om Storfinland.

Finlands okända krig är berättelsen om året 1919 och frändefolkskrigen som utbröt för att utöka landets territorium och flytta gränserna längre österut. Det är ett våldsamt och sorgligt, nästan tragikomiskt äventyr där allt för ett ögonblick tycktes möjligt.  

Boken nominerades till det prestigefulla Finlandiapriset 2019.  

AAPO ROSELIUS har bedrivit omfattande forskning om det finska inbördeskrigets och 1920- och 1930-talets historia.

OULA SILVENNOINEN är särskilt känd för sina böcker om Finlands smärtsamma episoder under andra världskriget. Författarna medverkade också i Svart gryning (Lind & Co, 2018).  

"En oerhört fascinerande bok" Heléne Lööw  

"rappt skriven, med levande skildringar och personporträtt. Väl valda citat ur böcker och brev speglar tidsandan." Folket i Bild

"Författarna ger en bred bild av både konflikternas bakgrund och utveckling och de ofta skrämmande exempel på amatörmässighet och övervåld som präglade många av episoderna." Svensk Tidskrift

Första världskriget tog inte slut i november 1918. I och med kollapsen av det ryska tsardömet och bolsjevikrevolutionen fortsatte krigandet i östra Europa under flera år. Revolutionära och kontrarevolutionära nationella arméer och nya nationer kämpade om spillrorna av det forna imperiet. Finska, svenska och danska frikårer tog strid för att förverkliga den nationalistiska drömmen om Storfinland.

Finlands okända krig är berättelsen om året 1919 och frändefolkskrigen som utbröt för att utöka landets territorium och flytta gränserna längre österut. Det är ett våldsamt och sorgligt, nästan tragikomiskt äventyr där allt för ett ögonblick tycktes möjligt. 

Våghalsig soldat, beundrad patriot, rastlös äventyrare och landsförrädare. Lauri Törni var motsägelsernas man som bara tycktes leva för slagfälten.                             

Han deltog i vinterkriget och fortsättningskriget, stred i Waffen-SS och dekorerades med ett Mannerheimkors för sina insatser. Efter andra världskriget dömdes han för landsförräderi och fråntogs sin militära grad. Senare sökte han sig till USA:s specialstyrkor under Vietnamkriget. Myten om honom fick liv efter hans försvinnande och död 1965.                             

Hur blev Lauri Törni förrädare, fånge, flykting och hjälte? Varför åtnjuter en finskfödd major som tjänstgjort i den amerikanska armén sådan respekt i Finland? I Krigaren Lauri Törni lyfts nya och förbluffande uppgifter fram som ruskar om hjältemyten. Källmaterialet kommer från USA, Tyskland och Sverige och kastar nytt ljus över ett exceptionellt livsöde. 

"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi."

Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944.

Sana 'fasismi' on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä. Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa.

FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät.Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni.Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisällissodasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä populaarikulttuurista. Teoksia: Kenttäoikeudet, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia

Teos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.

Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt marraskuussa 1918 kaikkialla. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolševikkien vallankaappauksen seurauksina sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä vuosia. Tuhoutuneen imperiumin jäännöksistä kamppailivat vallankumoukselliset, vastavallankumoukselliset ja uusien kansakuntien kansalliset armeijat. Sodan arpapeli veti vastustamattomasti puoleensa myös suomalaisia toteuttamaan suomalaisen nationalismin suurinta unelmaa: Suur-Suomea. Tämä kirja on kertomus kohtalon vuodesta 1919, ”heimosotina” tunnetuista yrityksestä ulottaa Suomen rajat kauas itään ja muokata Euroopan koillisen nurkan todellisuus kokonaan uusiksi. Se on tarina Suomesta ja suomalaisista villissä idässä, seikkailussa, jossa kaikki näytti hetken aikaa mahdolliselta.

Aapo Roselius on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Oula Silvennoinen tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Roseliuksen ja Silvennoisen yhteiseen tuotantoon kuuluu kiivasta keskustelua herättänyt teos Suomalaiset fasistit (yhdessä Marko Tikan kanssa).

Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia

Teos asettaa aseelliset seikkailut Suomen rajojen laajentamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä ja kertoo Suomen tulevan historian kannalta ratkaisevan tärkeän ajankohdan tapahtumat mukana olleiden väkivaltaisten ja kohtalokkaiden, murheellisten ja surkuhupaisienkin tarinoiden kautta.

Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt marraskuussa 1918 kaikkialla. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolševikkien vallankaappauksen seurauksina sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä vuosia. Tuhoutuneen imperiumin jäännöksistä kamppailivat vallankumoukselliset, vastavallankumoukselliset ja uusien kansakuntien kansalliset armeijat. Sodan arpapeli veti vastustamattomasti puoleensa myös suomalaisia toteuttamaan suomalaisen nationalismin suurinta unelmaa: Suur-Suomea. Tämä kirja on kertomus kohtalon vuodesta 1919, ”heimosotina” tunnetuista yrityksestä ulottaa Suomen rajat kauas itään ja muokata Euroopan koillisen nurkan todellisuus kokonaan uusiksi. Se on tarina Suomesta ja suomalaisista villissä idässä, seikkailussa, jossa kaikki näytti hetken aikaa mahdolliselta.

Aapo Roselius on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Oula Silvennoinen tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Roseliuksen ja Silvennoisen yhteiseen tuotantoon kuuluu kiivasta keskustelua herättänyt teos Suomalaiset fasistit (yhdessä Marko Tikan kanssa).