Juha Pohjonen – författare

Våghalsig soldat, beundrad patriot, rastlös äventyrare och landsförrädare. Lauri Törni var motsägelsernas man som bara tycktes leva för slagfälten.                             

Han deltog i vinterkriget och fortsättningskriget, stred i Waffen-SS och dekorerades med ett Mannerheimkors för sina insatser. Efter andra världskriget dömdes han för landsförräderi och fråntogs sin militära grad. Senare sökte han sig till USA:s specialstyrkor under Vietnamkriget. Myten om honom fick liv efter hans försvinnande och död 1965.                             

Hur blev Lauri Törni förrädare, fånge, flykting och hjälte? Varför åtnjuter en finskfödd major som tjänstgjort i den amerikanska armén sådan respekt i Finland? I Krigaren Lauri Törni lyfts nya och förbluffande uppgifter fram som ruskar om hjältemyten. Källmaterialet kommer från USA, Tyskland och Sverige och kastar nytt ljus över ett exceptionellt livsöde. 

Aiemmin kirjoittamaton kappale Suomen historiaa

Tutkimus Suomen talvisodan jälkeisestä itärajasta – ja rajalla kadonneista, unohdetuista ihmisistä.

Kun talvisodan rauha solmittiin 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kynällään pienen mittakaavan karttaan. Kartan leveä viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.Rajankäynnin alkaessa toukokuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotilaat olivat varmistamassa rajankävijöiden turvallisuutta. Suomalaiset neuvottelijat kiistelivät jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua.Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.

Juha Pohjonen on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija.