Itseajavat autot, printatut ihmiselimet, levitoivat junat ja pimeässä loistavat geenimuunnellut akvaariokalat ovat esimerkkejä tämän päivän tieteen saavutuksista. Mutta mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme? Käytämmekö tulevaisuudessa tietokoneita ajatuksella tai kulkevatko kenties pienet nanorobottiparvet korjaamassa kehoamme parinkymmenen vuoden kuluttua?

Tätä pohtivat kirjassaan Teknoelämää 2035 futuristi, kauppatieteen tohtori ja DI Elina Hiltunen ja tekniikan tohtori Kari Hiltunen. Hiltuset käyvät läpi eri tekniikan alojen kehitystä kertoen, mitä ihmeitä esimerkiksi materiaali-, tieto- ja biotekniikka tai lääketiede saattavat tarjota tulevaisuudessa. Kirja käsittelee myös teknologian ennustamista yleensä ja sen leviämiseen liittyviä voimia ja vastavoimia.

Fakta huipentuu fiktioon, vuoteen 2035 eri teknologiaskenaarioiden mukaan päivitettyyn renessanssiajan tarinaan Romeosta ja Juliasta. Vaikka teknologia muuttuukin, yksi on pysyvää: ihmisen kaipaus toisen ihmisen luokse.

Itseajavat autot, printatut ihmiselimet, levitoivat junat ja pimeässä loistavat geenimuunnellut akvaariokalat ovat esimerkkejä tämän päivän tieteen saavutuksista. Mutta mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme? Käytämmekö tulevaisuudessa tietokoneita ajatuksella tai kulkevatko kenties pienet nanorobottiparvet korjaamassa kehoamme parinkymmenen vuoden kuluttua?

Tätä pohtivat kirjassaan Teknoelämää 2035 futuristi, kauppatieteen tohtori ja DI Elina Hiltunen ja tekniikan tohtori Kari Hiltunen. Hiltuset käyvät läpi eri tekniikan alojen kehitystä kertoen, mitä ihmeitä esimerkiksi materiaali-, tieto- ja biotekniikka tai lääketiede saattavat tarjota tulevaisuudessa. Kirja käsittelee myös teknologian ennustamista yleensä ja sen leviämiseen liittyviä voimia ja vastavoimia.

Fakta huipentuu fiktioon, vuoteen 2035 eri teknologiaskenaarioiden mukaan päivitettyyn renessanssiajan tarinaan Romeosta ja Juliasta. Vaikka teknologia muuttuukin, yksi on pysyvää: ihmisen kaipaus toisen ihmisen luokse.

Itseajavat autot, printatut ihmiselimet, levitoivat junat ja pimeässä loistavat geenimuunnellut akvaariokalat ovat esimerkkejä tämän päivän tieteen saavutuksista. Mutta mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme? Käytämmekö tulevaisuudessa tietokoneita ajatuksella tai kulkevatko kenties pienet nanorobottiparvet korjaamassa kehoamme parinkymmenen vuoden kuluttua?

Tätä pohtivat kirjassaan Teknoelämää 2035 futuristi, kauppatieteen tohtori ja DI Elina Hiltunen ja tekniikan tohtori Kari Hiltunen. Hiltuset käyvät läpi eri tekniikan alojen kehitystä kertoen, mitä ihmeitä esimerkiksi materiaali-, tieto- ja biotekniikka tai lääketiede saattavat tarjota tulevaisuudessa. Kirja käsittelee myös teknologian ennustamista yleensä ja sen leviämiseen liittyviä voimia ja vastavoimia.

Fakta huipentuu fiktioon, vuoteen 2035 eri teknologiaskenaarioiden mukaan päivitettyyn renessanssiajan tarinaan Romeosta ja Juliasta. Vaikka teknologia muuttuukin, yksi on pysyvää: ihmisen kaipaus toisen ihmisen luokse.