Mitä mieltä Suomessa saa olla

Hätkähdyttävän ajankohtainen puheenvuoro arvomaailmojen yhteentörmäyksestä nyky-Suomessa.

Onko maamme poliittinen järjestelmä halvaantumassa moraalikysymyksiin keskittyneeseen ja tunteita herättävään vastakkainasetteluun samaan aikaan, kun olisi kyettävä tekemään vaikeita uudistuksia koko poliittisella kentällä? Mistä arvokonservatismin nousussa todellisuudessa on kyse?

Kirjoittajien mielestä arvoliberaaliksi itseään kutsuva sivistyneistö, "suvaitsevaisto", on luonut oman vastustajansa. Omaa oikeamielisyyttään peilatakseen suvaitsevaisto tarvitsee arvokonservatiiveja, mutta Suomessa ei ole aikoihin ollut sellaista äärioikeistoa tai uskonnollista konservatiiviryhmää, joka tekisi suvaitsevaiston tarpeelliseksi.

Perussuomalaisten maanvyörymän kaltainen vaalivoitto 2011 osoitti, ettei suvaitsevaiston strategia toimi. Mitä enemmän arvokonservatiiveja pyritään leimaamaan milloin rasisteiksi, milloin populisteiksi, sitä vahvemmaksi he näyttävät kasvavan.

George Orwellin mukaan tehokkainta vallankäyttöä on uudistaa kieltä niin, että vallitsevan yhteiskunnan arvostelu on käytännössä mahdotonta. Kirja pyrkii paljastamaan nämä silmänkääntötemput ja muistuttamaan, mistä esim. sellaisissa asioissa kuin populismi, rasismi tai ennakkoluuloisuus alkujaan oli kyse.

Timo Vihavainen (s. 1947) on toiminut Venäjän tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa ja mm. Suomen Pietarin instituutin johtajana. Hän on julkaissut runsaasti Suomen ja Venäjän historiaan liittyviä tutkimuksia, yleisesityksiä ja esseitä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.

Marko Hamilo (s. 1968) on suomalainen tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Joonas Konstig (s.1977) on suomalainen kirjailija. Konstigin ensimmäinen teos, novellikokoelma Ahneet ja viattomat oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaana. Hänen toinen teoksensa, romaani Kaikki on sanottu voitti Kalle Päätalo -palkinnon.