Uskonnosta keskustellaan julkisuudessa paljon, ja siihen liitetään erilaisia, ristiriitaisiakin merkityssisältöjä. Uskonto nähdään myönteisenä tai kielteisenä asiana ja mielletään milloin vallan, milloin sorrettujen liittolaiseksi. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme uskonnosta?

Uskontopuhetta selvittää, miten uskonnosta puhutaan ja miten sitä tutkitaan. Uskontoa tarkastellaan muun muassa kauneuden, kasvatuksen, ruumiillisuuden sekä mielen ja kielen näkökulmista. Esille tulevat niin uskonnon, yhteiskunnan ja politiikan risteyskohdat kuin jumalakäsitysten sidonnaisuus aikaan ja paikkaan. Myös tutkimuksessa uskonto on moninainen ilmiö: teoksen kirjoittajat edustavat uskontotiedettä, filosofiaa, psykologiaa, antropologiaa, yhteiskuntatieteitä sekä teologian eri aloja.

Uskontopuhetta auttaa uskonnosta, kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneita ymmärtämään uskontokeskusteluja entistä paremmin. Uskontolukutaidon tarpeeseen vastaava ajankohtainen teos soveltuu myös oppikirjaksi ja täydennyskoulutukseen.

Uskonnosta keskustellaan julkisuudessa paljon, ja siihen liitetään erilaisia, ristiriitaisiakin merkityssisältöjä. Uskonto nähdään myönteisenä tai kielteisenä asiana ja mielletään milloin vallan, milloin sorrettujen liittolaiseksi. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme uskonnosta?

Uskontopuhetta selvittää, miten uskonnosta puhutaan ja miten sitä tutkitaan. Uskontoa tarkastellaan muun muassa kauneuden, kasvatuksen, ruumiillisuuden sekä mielen ja kielen näkökulmista. Esille tulevat niin uskonnon, yhteiskunnan ja politiikan risteyskohdat kuin jumalakäsitysten sidonnaisuus aikaan ja paikkaan. Myös tutkimuksessa uskonto on moninainen ilmiö: teoksen kirjoittajat edustavat uskontotiedettä, filosofiaa, psykologiaa, antropologiaa, yhteiskuntatieteitä sekä teologian eri aloja.

Uskontopuhetta auttaa uskonnosta, kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneita ymmärtämään uskontokeskusteluja entistä paremmin. Uskontolukutaidon tarpeeseen vastaava ajankohtainen teos soveltuu myös oppikirjaksi ja täydennyskoulutukseen.

Uskonnosta keskustellaan julkisuudessa paljon, ja siihen liitetään erilaisia, ristiriitaisiakin merkityssisältöjä. Uskonto nähdään myönteisenä tai kielteisenä asiana ja mielletään milloin vallan, milloin sorrettujen liittolaiseksi. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme uskonnosta?

Uskontopuhetta selvittää, miten uskonnosta puhutaan ja miten sitä tutkitaan. Uskontoa tarkastellaan muun muassa kauneuden, kasvatuksen, ruumiillisuuden sekä mielen ja kielen näkökulmista. Esille tulevat niin uskonnon, yhteiskunnan ja politiikan risteyskohdat kuin jumalakäsitysten sidonnaisuus aikaan ja paikkaan. Myös tutkimuksessa uskonto on moninainen ilmiö: teoksen kirjoittajat edustavat uskontotiedettä, filosofiaa, psykologiaa, antropologiaa, yhteiskuntatieteitä sekä teologian eri aloja.

Uskontopuhetta auttaa uskonnosta, kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneita ymmärtämään uskontokeskusteluja entistä paremmin. Uskontolukutaidon tarpeeseen vastaava ajankohtainen teos soveltuu myös oppikirjaksi ja täydennyskoulutukseen.