Gaudeamus – förlag

Mitä ovat tutkimuksessa käytettävät teoriat ja metodologiat? Millä perusteella niitä voidaan arvioida, tai millä perusteella voidaan arvioida sitä, mitkä teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sopivat tiettyyn tutkimukseen ja mitkä eivät? Kasvatustieteen alalla on lukuisia teorioita, paradigmoja, metodologisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä, joista tutkimuksen tekijän tulisi valita. Teoreettisen kasvatustutkimuksen metodologiasta ja tieteenfilosofiasta ei kuitenkaan ole ollut tarjolla oppikirjaa eikä juuri muutakaan kirjallisuutta. Tutkimusmatkalla vastaa tähän kasvatustutkimuksen metodikirjallisuuden kentällä pitkään vallinneeseen puutteeseen. Kirja avaa näkökulmia teorioihin ja niiden rooliin tutkimustyössä ja auttaa näin arvioimaan ja perustelemaan tutkimuksen metodologisia valintoja. Lisäksi kirja esittelee erilaisten tutkimusprosessien kautta sitä, miten teoreettisia ja filosofisia näkemyksiä voidaan tutkia.

Kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kamppailevat työpaikoista ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Pitäisikö ihmisten laittaa kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli? Kilpailuvaltion kyydissä tarkastelee Suomen hyvinvointimallin muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Siinä kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja mistä syistä alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana on vähennetty. Kun kaikki eivät pääse peliin mukaan, eriarvoisuus lisääntyy. Näin hukataan inhimillisiä resursseja ja sorrutaan tehottomuuteen. Teoksessa esitetään keinoja nykyistä oikeudenmukaisemman hyvinvointimallin luomiseksi. Hyvinvointiin kannattaa panostaa, ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten aloitteellisuuteen ja ideointikykyyn.

Arabiaa: Kielioppia ja harjoituksia on arabian kielen rakenteen ja kirjoittamisen perusteos. Kirja keskittyy nykyarabiaan ja kirjakielisen puheen tuottamiseen. Tätä arabian muotoa käytetään arabiankielisessä mediassa ja kirjallisuudessa sekä virallisissa yhteyksissä. Oppikirjan järjestelmällisesti etenevät ja toisiaan täydentävät luvut ja kääntämisharjoitukset tarjoavat vankan perustan nykyarabian lukemiselle ja kirjoittamiselle. Samalla ne luovat valmiuksia kirjakieliselle puhumiselle. Teos on tarkoitettu arabian kielen yliopisto-opintoihin, mutta se soveltuu hyvin myös itsenäiseen opiskeluun. Opiskelua tukee erikseen myytävä äänite. Faruk Abu-Chacra on syntynyt Libanonissa. Hän on toiminut Helsingin yliopiston arabian kielen vanhempana lehtorina yli kolmekymmentä vuotta. Arabiaa: Kielioppia ja harjoituksia on käännetty jo englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi.

Vanhan testamentin hepreankielisistä teksteistä koottu lukemisto on tarkoitettu Raamatun heprean opiskeluun. Se sopii käytettäväksi sekä peruskursseilla heprean kieliopin opintojen ohessa että itseopiskelussa. Kirjaa voidaan käyttää myös kansalais- ja työväenopistoissa. Tekstit on valittu eri puolilta Vanhaa testamenttia, jotta opiskelija tutustuisi edustavasti kirjallisuuden eri lajeihin - sekä proosaan että runouteen. Oppikirjan sanasto ja selitykset tekevät tekstien ymmärtämisen vaivattomaksi ja lukemisen jopa nautinnoksi. Heprean taito kasvaa kohisten. Tarkoituksena on osoittaa, että heprea ei ole niin vaikea kieli kuin usein luullaan.KIRJOITTAJATTapani Harviainen, FT, seemiläisten kielten professori, Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos. Erityisaloja: heprean äännehistoria, heprealaiset käsikirjoitukset Pietarissa ja Liettuan karaiimiyhteisö.Raija Sollamo, TT ja FL, Raamatun alkukielten professori (emerita), Helsingin yliopiston eksegetiikan laitos. Erikoisalat: Septuaginta ja Qumranin tekstit.SITAATTI : Tiesitkö, että heprean sana "saq" on suomeksi sekä "säkki" että "surijan tai katujan lannevaate"? Siksi Joonan kirjassa katuvat niniveläiset pukivat sekä itsensä että karjansa säkkeihin. Europpalaisten kielten sana säkki näyttää olevan laina hepreasta (tai foinikiasta).

Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Tätä tukevat monet kehityskulut, mutta voiko historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa? Yhtä olennaisia saamelaisten historiassa ovat näkökulmat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On aika nostaa esiin saamelaisten keskinäinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen sekä aktiivisuus omien oikeuksiensa puolesta.Máttut ellet mis - entiset elävät meissä. Teoksessa lähtökohtana on saamelaisten oma historiatietoisuus ja menneisyyden läsnäolo nykypäivässä. Esiin pääsee saamelaisten elävä elämä, ”meijän historiat”. Sen pohjalta eritellään muistamisen tapoja, jotka osoittautuvat tärkeiksi kanaviksi henkilöiden, perheiden ja pienten saamelaisyhteisöjen menneisyyteen. Omat kertomukset ovat olennaisia keskusteltaessa esimerkiksi saamelaisia koskevasta totuus- ja sovintotyöstä. Miksi valtaväestö on edelleen haluton myöntämään menneisyyden kipukohtia?

Teoksessa tarkastellaan informaatiolukutaitoa sekä teoreettisten pohdintojen että käytännön esimerkkien kautta. Informaatiolukutaitoa pohditaan mediakasvatuksen, tutkivan oppimisen, informaatiolukutaitoon liittyvien eettisten kysymysten ja tieteellisen asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmista. Lisäksi esitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joissa informaatiolukutaidon opetus on toteutettu opetushenkilöstön ja kirjaston yhteistyönä tai informaatiolukutaidon opetus on integroitu osaksi tutkintoon johtavaa koulutusta. Kirjoittajat ovat oppimisen tutkimuksen, mediakasvatuksen ja kirjastoalan asiantuntijoita.

Aikamme jatkuvien muutosten oloissa myös median tulisi kääntää katseensa -tulevaisuuteen, sanovat innovaatiojournalistit. Median olisi pystyttävä analysoimaan paljon nykyistä paremmin ja pitkäjännitteisemmin erilaisia tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja sekä tarjoamaan tietoa ja vasta-informaatiota, niin että myös kansalaisyhteiskunta osallistuu tulevaisuusratkaisujen tekemiseen eikä päätösten teko jää pelkästään talouden ja teknologian eliiteille. Yhteiskunnan tulevaisuustyön laatu ja lopputulos eivät voi olla parempia kuin yhteiskunnassa käytävän tulevaisuuskeskustelun taso.

Kieliopinnoilla voi päätyä it-alan pörssiyhtiöön, arkeologiataustalla finanssialalle. Historian ja antropologian opinnot saattavat viedä töihin pelifirmaan tai muotoilutoimistoon. Humanistin urapolku ei aina ole suoraviivainen, mutta yllättävien käänteiden takaa voi paljastua unelmien ammatti – tai työ, jota ei ole osannut kuvitellakaan.Ratkaiseva humanisti -teoksessa kaksitoista humanistia kertoo oman työuransa vaiheista. Kirjoittajat kuvaavat käytännönläheisesti, millaisia eväitä opinnot ovat heille antaneet ja miten humanistista osaamista sovelletaan mitä erilaisimmissa työtehtävissä. Ihmisen toimintaa ymmärtävät humanistit ovat mukana ratkomassa koko ihmiskuntaa koskettavia viheliäisiä ongelmia, perustamassa yrityksiä ja johtamassa niitä sekä taistelemassa tasa-arvon puolesta.Innostava teos valaa uskoa siihen, että seuraamalla omia kiinnostuksen kohteitaan ja luottamalla osaamiseensa paikka työelämästä löytyy kyllä.

Summa theologiae on keskiajan filosofian ja teologian tunnetuin teos. Tuomas Akvinolaisen tavoitteena oli käsitellä siinä kaikki teologian osa-alueet sekä sitä varten selvittää myös niiden taustalla olevat filosofiset kysymykset. Jumalan olemassaolo, ominaisuudet ja toiminta sisältää tuon hyvin laajan teoksen alkuosan, joka käsittelee teologian perusteita ja valaisee koko Tuomaan ajattelun lähtökohtia.Summa theologiae alkaa teologian luonnetta koskevalla selvityksellä. Sitä seuraa Jumalan olemassaolon todistus, joka on teoksen tunnetuin jakso. Jumalan olemassaolon Tuomas todistaa viidellä eri tavalla, joita hän kutsuu ”viideksi tieksi”. Sen jälkeen teoksessa tarkastellaan Jumalan olemisen tapaa ja ominaisuuksia. Jumalan toimintaa koskevassa jaksossa Tuomas käsittelee muun muassa Jumalan tiedon ja tahdon luonnetta, kaikkivaltiutta ja predestinaatiota.Teokseen sisältyy suomentajan laaja johdanto, joka asettaa Tuomaan teoksen historialliseen yhteyteensä, sekä perusteellinen selitysosio.

Humanistinen tutkimus on ihmisyyden perustutkimusta. Sen avulla voi ymmärtää nykyhetkeä, ihmisiä ja identiteettejä sekä yksilöiden ja yhteiskunnan mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Humanistinen tutkimus joutuu kuitenkin perustelemaan olemassaolonsa ja oikeutuksensa kerta toisensa jälkeen, sillä sen tulokset eivät näennäisesti tuo suoria taloudellisia voittoja tai ole suoraviivaisesti hyödynnettävissä.Aika haastaa humanistit on moniääninen teos, joka osoittaa, että humanistinen tutkimus on yhteiskunnalle viisas sijoitus, ei menoerä. Yhteiskunnan ja maailman suurimmat haasteet ja ilkeimmät ongelmat ovat ihmisen aiheuttamia, ja humanisteilla on tärkeä rooli niiden ratkaisemisessa. Siksi esimerkiksi ihmismielen, uskomusten, kulttuurin, historian ja kielten tutkimus on tärkeää ja ajankohtaista.Kirjoittajina on joukko asiantuntijoita, jotka tuovat teoksessa esille painavan näkemyksensä humanistisen tutkimuksen itseisarvosta ja vaikuttavuudesta erilaisilla keskeisillä elämänalueilla, kuten historian tulkinnassa, päätöksenteossa, taiteessa, taloudessa ja mediassa.

Tietokirjallisuudesta puhutaan usein yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka se sisältää lukuisia eri lajeja elämäkerroista kädentaito-oppaisiin ja matkakertomuksista tutkimuskirjallisuuteen. Toisaalta lajit eivät ole tarkkarajaisia, ja moni teos myös sijoittuu tieto- ja kaunokirjallisuuden välimaastoon.Tietokirjallisuuden lajit ja rajat piirtää tutkimukseen perustuvan kuvan tietokirjallisuuden monipuolisesta kentästä. Se lähestyy aihetta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen sekä tiedon tuotannon ja esittämisen näkökulmista. Miten kokemus- ja tutkimustieto asemoituvat eri kirjallisuudenlajeissa? Miten lajien rajoista neuvotellaan, ja millaista kitkaa tällöin syntyy? Esimerkiksi yleistajuisen ja tieteellisen kirjallisuuden eroista on viime aikoina käyty julkista keskustelua, jossa on pohdittu muun muassa lähteiden merkitsemisen tarvetta.Teos paikkaa aukon tietokirjallisuuden tutkimuksen perusoppikirjana. Siitä on hyötyä myös opettajille, kirjailijoille ja kirja-alan toimijoille sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin tietokirjallisuuden moninaisuutta ja merkitystä.Teos julkaistaan yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa, ja se on Suomen tietokirjailijat ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu.

Miten kirjallinen maku rakentaa lukijan omakuvaa? Minkälaista vuorovaikutusta ja oppimista tapahtuu lukupiireissä? Millaisen matkan suomalaiset lukijat ovat kulkeneet virsikirjoista miljoonien lainausten yleiseen kirjastojärjestelmään?Lukeminen liittyy moneen asiaan elämässämme: työhön ja vapaa-aikaan, tiedonvälitykseen ja sosiaaliseen mediaan sekä terveyteen ja elämänhallintaan. Lukemisen kulttuurit esittelee tutkimuksia, joissa korostuu lukijan näkökulma.Teoksen aiheet liikkuvat lukemisen haasteista 1800-luvun suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa nykyisiin monilukutaidon vaatimuksiin ja kirjabloggareiden maailmaan. Lukemisen tapoja ja merkityksiä lähestytään myös kielten ja kirjallisuuden opetuksen, oppimateriaalien ja ylioppilaskirjoitusten näkökulmista. Teos tuo esiin lukemisen kulttuurien moninaisuutta ja esittelee tapoja, joilla lukemista voi tutkia.Lukemisen kulttuurit tarjoaa tutkittua tietoa keskusteluun lukemisesta, lukutaidosta ja sen tärkeydestä. Se myös esittää käytännöllisiä ratkaisuja lukemisen kulttuurien edistämiseksi.

Ilmasto on muutoksessa. Nyt on meidän vuoromme muuttua. Mutta kuinka tehdä se niin, että alkukantaiset aivomme kehräävät tyytyväisyydestä?Ilmasto-oivalluksia syntyi halusta ymmärtää, miksi pelkkä tieto ei riitä muutosmotivaation lähteeksi. Ajatukset sumenevat ja perustelut pakenevat, kun pitäisi esimerkiksi luopua nopeasta mielihyvästä ja nähdä valintojen laajemmat vaikutukset. Muutoksen havittelija voi kompastua monenlaisiin ansoihin ajatusvinoumista tavoitteiden ristiriitoihin. Ihmismielessä on kuitenkin myös mielikuvituksen ja kielen kaltaisia supervoimia, jotka voidaan valjastaa ilmastokatastrofin torjumiseen – tai mihin tahansa muutokseen kohti parempaa.Lempeällä ja omakohtaisella otteella kirjoitettu teos ammentaa ilmastotutkimuksesta, psykologiasta, käyttäytymis- ja taloustieteistä sekä viestinnän tutkimuksesta. Se johdattaa tunnistamaan muutostien sudenkuopat mutta myös ihmismielen vahvuudet ja jipot, joiden avulla vältämme ansat ja ylitämme esteet matkalla parempaan tulevaisuuteen. Teos antaa toivoa ja auttaa oivaltamaan, että suuretkin ongelmat on mahdollista selättää, kun niitä ratkotaan ihmismielelle palkitsevin keinoin.

Noin 150 miljoonan kilometrin päässä Maasta sijaitsee aktiivinen tähti, joka on inspiroinut taidemaalareita, saanut aikaan kiivaita väittelyitä tieteilijöiden kesken ja antanut kaikelle elolliselle elämän. Se pauhaa jättiläismäisen ydinvoimalan tavoin ja tarjoaa meille energiaa, valoa ja revontulia mutta myös esimerkiksi geomagneettisia myrskyjä. Aurinko – tuttu ja tuntematon tähtemme vie keskelle tähtipölystä syntynyttä hiukkasten tanssia, jonka huumaavassa kuumuudessa muodostuu elämäämme ylläpitävä säteily. Mitä oikeastaan tiedämme Auringosta? Teos matkaa uuden ajan alusta nykypäivään ja esittelee, miten ymmärryksemme Auringosta ja muista tähdistä on kertynyt samalla kun moderni fysiikka on ottanut kehitysaskeleitaan. Tähtien tutkimus on mullistanut ihmiskunnan maailmankuvaa, ja tärkeitä osia siinä ovat näytelleet esimerkiksi neljä aikansa suurinta teleskooppia rakentanut ”aurinkovelho” George Ellery Hale sekä kumouksellisen teorian Auringon koostumuksesta esittänyt Cecilia Payne.

Kaarle Suuri hallitsi frankkien kuninkaana 46 vuotta ja liitti mahtavaan valtakuntaansa lähes koko läntisen Euroopan. Millainen henkilö ja hallitsija hän oli, ja mitä hän merkitsi aikalaisilleen ja myöhemmälle Euroopalle?Antiikin viimeinen keisari piirtää pitkän kaaren antiikista varhaiskeskiaikaan. Avainkysymykseksi muodostuu, miten Välimeren alueen yhtenäiskulttuuri hajosi ja kuinka se lopulta frankkien ja Kaarle Suuren voimin muuttuu uudenlaiseksi Euroopaksi. Kun Kaarle kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800, oliko hän antiikin viimeinen tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Teoksen jälkipuoliskon muodostavat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä alkuperäistekstistä. Kaarlen hovissa vaikuttaneen Einhardin tekstistä tuli keskiajan perusteos, ja se loi Kaarle Suuresta elämää suuremman legendan. Notker Änkyttäjän kirjoitukset 880-luvulta ovat puolestaan leppoisia, inhimillisiä ja hauskojakin tarinoita hyvän hallitsijan perikuvaksi muodostuneesta Kaarlesta.

Koronavirus mullisti arjen keväällä 2020, mutta millaisia pidemmän aikavälin jälkiä se on jättänyt yhteiskuntaan ja ihmisten elämään? Miten ja miksi seuraukset eroavat Euroopan eri maissa? Miten Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset kietoutuvat pandemian perintöön?Pandemian jäljet tarkastelee eurooppalaisten yhteiskuntien taloudellisia ja poliittisia muutoksia ja tulee myös lähelle tavallisten ihmisten kokemuksia. Toimittaja Jussi Lankinen on perehtynyt Italian, Espanjan, Saksan, Unkarin, Ruotsin ja Venäjän tilanteeseen sekä haastatellut asiantuntijoita ja paikallisia asukkaita.Matka ympäri Eurooppaa osoitti, että koronakriisi korosti ja kiihdytti jo olemassa olleita ongelmia. Unkarissa ja Venäjällä itsevaltiaat ovat kahmineet lisää valtaa pandemian verukkeella, ja Saksassa äärioikeisto on vahvistunut osin koronaskeptisen liikkeen siivellä. Toisaalta EU:n elvytysrahojen avulla esimerkiksi Espanja ja Italia voivat muuttua modernimmiksi ja vihreämmiksi, jos ne onnistuvat käyttämään tuen viisaasti ja tehokkaasti.

Islamilainen oikeus, saria, on yli tuhat vuotta vanha kirjallinen ja elävän elämän tulkintatraditio. Se kattaa ihmiselämän koko kirjon antaen ohjeita, suosituksia ja määräyksiä paastosta ja rukoilusta kaupankäyntiin ja poliittiseen toimintaan. Islamilainen oikeus mielletään usein väärin laiksi tai lakikirjaksi.Islamilaisen oikeuden historia valottaa yleistajuisesti saria-käsitteen muotoutumista, merkitystä ja sisältöä. Islamilaisen oikeuden lähteet ovat islamin ilmoitus, Koraani ja profeetta Muhammadin perimätieto, mutta niiden tulkinnat muuttuvat ajassa. Viime aikoina esimerkiksi feministiset ja vähemmistöjä puolustavat näkökulmat ovat löytäneet vaihtoehtoja perinteisille käsityksille.Kansallisvaltioiden nousun myötä islamilaisen oikeuden vaikutus muslimimaiden lainsäädännössä on kaventunut huomattavasti. Politiikassa islamiin perustuvilla hankkeilla tai niiden vastustuksella on kuitenkin suurta merkitystä. Silti äärimmäisiä tulkintoja hyödyntävät väkivaltaiset liikkeet toimivat kaikkialla vailla lain suojaa.

”Vaikeimmat keskustelut ovat juuri niitä, joiden käyminen olisi tärkeintä. Käymättömät keskustelut kasvavat hiljaisuudessa muhkeiksi ongelmiksi, joista yhteisö maksaa kalliin hinnan.”Näin voi käydä työpaikalla, harrastusseurassa tai taloyhtiössä. Miksi joistakin asioista on niin vaikeaa puhua avoimesti?Kaikissa yhteisöissä on paljon asioita, joista ei puhuta. Tämä kirja tarkastelee sitä, mistä yhteisöissä vaietaan. Osana tarkastelua hahmottuu uudenlainen puheen muoto, varjopuhe. Varjopuhetta syntyy siitä, mistä ei osata, haluta tai uskalleta keskustella.Tästä pitäisi puhua kannustaa selättämään varjopuheen ja tarttumaan siihen, mistä yhdessä vaietaan. Teoksessa valotetaan hiljaisuuden ympärillä versovan varjopuheen lisäksi sitä, mitä kaikkea menetämme vaikenemalla. Asiat, joista emme puhu, kasvavat isommiksi kuin ne ovatkaan. Niitä kierretään ja väistetään. Se taas vaatii työtä ja energiaa, joka kuluttaa yhteisöjä. Vaikeat keskustelut ovat vuorovaikutteisia ja vaativat osallistujilta luovuutta ja uteliaisuutta. Teos tarjoaa eväitä otollisen tilan luomiseen juuri tällaisille keskusteluille.

Naiset pyhyyden tulkkeina tarjoaa kiehtovan näkymän naisten elämään kristillisen, juutalaisen ja islamilaisen kulttuurin piirissä eri aikoina. Mukana on naisten kirjoittamia kirjeitä, runoja, päiväkirjoja, muistelmia ja pyhiinvaelluskertomuksia sekä oppineita ja kantaaottavia kirjoituksia Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä.Antiikin ja varhaiskristillisen ajan naisten ajatuksista ja kohtaloista kertoo esimerkiksi Perpetuan ja Felicitaksen marttyyrikertomus. Keskiajan naisten ääni kuuluu muun muassa trubaduurilyriikassa, oppikirjassa suufilaisuuden perusteista ja juutalaisten naisten teksteissä Kairosta. Varhaiselle uudelle ajalle johdattavat niin katoliset nunnat kuin naiset reformaatioiden pyörteissä.Kirjoituksissaan naiset pohtivat uskontoa ja naisena olemisen ehtoja yhtäältä vaimon, äidin ja lesken ja toisaalta nunnan, mystikon, marttyyrin ja hallitsijan rooleista käsin. Uskontoa sekä sen arvoja ja perinteitä tulkitaan arkielämän näkökulmasta, mutta teksteissä pohditaan myös opillisia ja naisen asemaan liittyviä kysymyksiä.Naiset pyhyyden tulkkeina tarjoaa ainutlaatuista tietoa eletystä elämästä sekä naisten sosiaalisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta asemasta eri aikoina ja eri kulttuureissa. Kaikki kirjoitukset on suomennettu suoraan alkukielestä, ja jokaiseen suomennokseen liittyy perusteellinen johdanto.

Ihmisenä olemisen ytimessä on kytkös toisiin ihmisiin. Myös henkilökohtaiset unelmat ja tavoitteet muodostuvat yhteydessä muihin. Tämä haastaa vallalla olevaa yksilökeskeistä ihmiskuvaa. Tuottavuutta painottavassa yhteiskunnassa arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset usein ohitetaan liian helposti. Niin työyhteisöissä kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kohtaamisissakin on erityisen tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi.Arvoa ja arvottomuutta kertoo muun muassa laajan kysely- ja haastatteluaineiston perusteella siitä, mikä saa ihmiset tuntemaan itsensä arvokkaiksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaiset seikat pitävät pinnalla elämän myrskyissä. Teoksessa ihmiset kertovat myös, millaiset tilanteet ovat loukanneet heidän arvokkuuttaan. Millaista on, kun ei ole ketään, jonka puoleen kääntyä?Jokainen haluaa ja ansaitsee tuntea kuuluvansa joukkoon, ja tunnustuksen puute tekee kipeää. Miten voisimme yhteiskuntana edistää kaikkien ihmisten arvokkuuden kokemuksia?

Vahakynttilät palavat, suitsuke tuoksuu, pappi lausuu latinaa ja pirskottaa vihkivettä. Lähestyessään kuolemaa ihminen aloitti siirtymisen tuonpuoleiseen. Ympärille kerääntyneet osasivat tarkkailla lukuisia kuolemasta kieliviä tuntomerkkejä ja esimerkiksi odottaa kolmea viimeistä hengenvetoa. Rajujen ruttoaaltojen myötä kuolemalla ja kuolinhetkellä oli merkittävä uskonnollinen ja kulttuurinen rooli 1300- ja 1400-lukujen Euroopassa.Kuolema keskiajalla selvittää kiehtovasti, miten ihmiset ja yhteisöt tavoittelivat kokemusta niin sanotusta hyvästä kuolemasta. Vaikka kuolema lomittui osaksi ihmisten arkea, siihen kuului paljon erityisiä rituaaleja ja suuria tunteita. Kirjassa tutustutaan keskiaikaisen kuoleman erityispiirteisiin valmistautumistavoista itse kuoleman hetkeen ja hautajaisrituaaleihin. Aikakaudelle ominaiset kuolleista heräämistä käsittelevät ihmekertomukset paljastavat paljon kuolemaan liittyneistä tavoista ja ajatuksista, ja tällaisia tekstejä tunnetaan niin Ruotsin maaseudulta kuin Italian kaupungeistakin.Teos osoittaa, kuinka merkityksellistä tuonpuoleisuuden ajatteleminen oli aikaisemmin verrattuna hetkessä elämistä korostavaan nykypäivään. Keskiajan ja nykyhetken väliltä löytyy kuitenkin myös yhtäläisyyksiä - kuolevaisuuden käsitteleminen yhdistää ihmisiä tunnetasolla läpi vuosisatojen.

Ovatko huumeiden käyttöhuoneet tarpeen? Kuinka suhtautua korvaushoidon laajentamiseen? Tulisiko kannabis laillistaa? Entä miten alkoholia koskevat myytit ja alkoholiteollisuus vaikuttavat sääntelyyn ja asenteisiin?Päihdepolitiikka on ollut kuuma keskustelunaihe Suomessa viime vuodet, ja vaatimukset sen uudistamiseksi ovat voimistuneet. Huumeiden käytön rangaistavuus on osoittautunut ongelmalliseksi keinoksi torjua niiden käyttöä ja niihin liittyvää rikollisuutta.Parempaa päihdepolitiikkaa taustoittaa näitä keskusteluja niin oikeudellisista kuin yhteiskuntapoliittisista näkökulmista ja osoittaa, että päihdepolitiikkaa on arvioitava uudelleen. Erityisesti esille nousee rangaistusten ja hoidon suhteen uudelleenmäärittely: onko huumeiden käytön kriminalisointi yhä perusteltua, ja mikä olisi paras keino vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja? Ajankohtainen teos tuo uusia tuulia keskusteluun huumeista ja muista päihteistä. Se tarjoaa tutkittua ja ajantasaista tietoa niin ammattilaisille kuin tavallisille kansalaisille sekä antaa aihetta myös konkreettisiin poliittisiin toimiin.

Astrologia, parapsykologia ja erilaiset uskomuslääkinnän muodot ovat esimerkkejä opeista, joita usein pidetään pseudotieteenä, tieteen valepukuun verhottuna hölynpölynä. Kiistanalaiset teoriat kiehtovat monia. Osa niistä on helppo huomata silkaksi huuhaaksi, mutta toisinaan se on vaikeampaa. Pseudotiede ei ole sama asia kuin virheellinen tai huono tiede. Mitä se siis on, ja mistä sen tunnistaa?Tieteen valepuvussa käsittelee pseudotiedettä ilmiönä niin tieteenfilosofian, kognitiivisen psykologian kuin tieteenhistoriankin näkökulmista. Millaisilla kriteereillä rajaa oikean tieteen ja pseudotieteen välille on yritetty vetää? Kuinka tieteellinen ajattelu eroaa arkiajattelusta? Miten pseudotieteet hyödyntävät ihmisen tiedonkäsittelyn heikkouksia luodakseen uskottavuuden vaikutelmaa?Esimerkkitapauksina kuvataan tarkemmin muutamien tieteen näkökulmasta kyseenalaisten oppien ja teorioiden syntyä, kehityskaaria ja kompastuskiviä.

Käytämme päivittäin sanoja, jotka juontavat juurensa antiikin kreikasta ja latinasta. Joitakin sanoista käytetään yhä niiden alkuperäisessä muodossa, kun taas toisten sanojen vanha merkitys on hämärtynyt tai piiloutunut kokonaan. Näihin kehityskulkuihin ovat vaikuttaneet moninaiset sattumukset ja inhimilliset tekijät. Nova fata verborum tarjoaa hauskaa ja kiinnostavaa tietoa kymmenien antiikista lähtöisin olevien sanojen alkuperästä ja vaiheista. Millaisia tarinoita kätkeytyy sanojen kappeli, mappi tai raparperi taakse? Ja mikä ihme on suprakrepidaari? Tutkimusmatkalla sanojen taustoihin selviää esimerkiksi, mitä tekemistä juristilla on keittojen ja kastikkeiden kanssa sekä mitä Carl von Linné kylvi Uppsalaan vuonna 1750.Nova fata verborum tarjoaa lukijalle oivalluksia ja yleissivistystä herkullisessa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Lukuisia pikantteja yksityiskohtia sisältävästä teoksesta voi myös ammentaa aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen. Teos on uusi, laajennettu laitos Reijo Pitkärannan aiemmasta teoksesta Fata verborum (2020).

Huippujohtajilla on ylin asema politiikan, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, järjestökentän, median, tieteen ja kulttuurin vaikutusvaltaisimmissa organisaatioissa. He kykenevät vaikuttamaan niihin ratkaisuihin, jotka muovaavat suomalaista yhteiskuntaa. Keitä he oikein ovat?Huippujohtajat kriisien Suomessa selvittää, miten näihin korkeimpiin asemiin eli eliitteihin noustaan, minkälaisia eri yhteiskuntasektoreiden eliitit ovat ja muodostavatko huippujohtajat asenteiltaan ja tavoitteiltaan yhtenäisen ryhmän. Samalla teos piirtää kuvan suomalaisessa vallankäytössä ja demokratiassa viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa tapahtuneista muutoksista. Tänä aikana huippujohtajien toimintaympäristöä ovat määrittäneet muun muassa suuri lama, finanssikriisi, koronaviruspandemia sekä Ukrainan sota.Kirja perustuu huippujohtajille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin, joiden avulla avataan yhteiskunnan huipulle kohonneiden päättäjien mielenmaisemaa. Millä tavalla kriisit ovat heijastuneet huippujohtajien johtamiskäytäntöihin? Miten he verkostoituvat keskenään? Miten sukupuoli vaikuttaa uralla etenemiseen?

Mitä laitetaan viikonloppuna ruuaksi? Kuka esittelee ryhmätyön Powerpoint-diat? Mihin asioihin panostetaan sote-palveluiden kehittämisessä? Yhteinen päätöksenteko on osa jokapäiväistä elämää sekä demokraattisen yhteiskunnan ja osallisuuden ydin. Sen toteuttaminen on kuitenkin paljon monimutkaisempaa ja moniulotteisempaa kuin yleensä ajatellaan. Jälkikäteen saattaa käydä ilmi, etteivät kaikki olekaan sitoutuneet päätökseen, jonka ajateltiin olevan yhteinen.Yhdessä päätetty tarkastelee yhteistä päätöksentekoa sosiaalisena ja vuorovaikutteisena prosessina, jonka tärkeitä elementtejä ovat osapuolten tasa-arvoinen osallistuminen sekä ymmärrys valta-asetelmista. Ilmiön kompleksisuuden ymmärtäminen on avainasemassa, jos halutaan saada aikaan päätös, jonka kaikki voivat allekirjoittaa.Teos sukeltaa vuorovaikutuksen mikrotasolle ja tuo uudenlaisia, kriittisiäkin näkökulmia esimerkiksi osallistamisen teemaan. Se auttaa ymmärtämään, millaisten lainalaisuuksien varassa kommunikoimme ja teemme päätöksiä yhdessä muiden kanssa.

Muistatko Suomen ensimmäisen jojovillityksen? Tuskin, sillä se koettiin jo vuonna 1932. Muita ajan pelisuosikkeja olivat esimerkiksi Fortuna ja Korona, jonka suomenmestaruudestakin kisailtiin 1920-luvun lopun Helsingissä. Itsenäisyyden ajan alun Suomessa julkaistiin myös lautapeliuutuuksia, joista osa käsitteli ajankohtaisia ilmiöitä varsin suorasukaisesti, kuten lapuanliikkeen talonpoikaismarssia kuvannut Lapuanpeli.Pajatsosta pöytätennikseen kertoo, millaisia pelejä Suomessa pelattiin, valmistettiin ja markkinoitiin sisällissodan ja talvisodan välisenä aikana (1918-1939). Mukana on pöytätenniksen ja jojon kaltaisia kisailuvälineitä, erilaisia lauta- ja korttipelejä sekä raha-automaattipelejä. Teos osoittaa, että suomalainen, kansainvälisesti suuntautunut peliteollisuus ei suinkaan ole vain digiajan ilmiö. Se pureutuu myös peleistä käytyyn julkiseen keskusteluun ja pelaamisen merkitykseen menneinä vuosikymmeninä.Teos avaa tuoreen näkymän sotienvälisen Suomen historiaan. Samalla se auttaa ymmärtämään pelaamista ja pelejä osana kulttuuriamme.

Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja globalisaation kaltaiset ilmiöt vaikuttavat väistämättä ihmisten arkeen. Maantiede on oppiaineena ainutlaatuinen niiden käsittelemiseen, koska siinä yhdistyvät luonnontieteiden ja ihmistieteiden tavat tarkastella maailmaa.Maantiede - maailmantiede kertoo, miten maantieteen avulla voidaan ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat elämään sekä paikallisesti että globaalisti. Maailman tilaan liittyvien suurten haasteiden esittelyn lisäksi kirjassa taustoitetaan kattavasti maantieteen keskeisiä käsitteitä ja näkökulmia. Esille nousevat muun muassa maantieteen rooli arkielämässä sekä sen opetuksen ja opiskelun tärkeys osana arvokasvatusta.Teos avaa lukijalle maantieteen merkityksen tieteenalana ja koulun oppiaineena sekä tarjoaa keinoja ympäristön ja ihmisen moniulotteisen vuorovaikutuksen pohtimiseen. Mukana on myös asiantuntijahaastatteluja, jotka syventävät näkökulmia ja tarjoavat kiinnostavan kurkistuksen maantieteen tutkijoiden työhön.

Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan. Ruotsi ja Alankomaat solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1614. Valtakuntien välille muodostunut yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian.Suurvallan rakentajat näyttää, että 1600-luvulla Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Yhteydet maailmankaupan johtotähteen Alankomaihin osoittavat Ruotsin pyrkineen kansainväliseen yhteistyöhön myös kulttuurin, talouden ja tieteen saralla. Alankomaat puolestaan sai Ruotsilta välttämättömiä tuotteita, kuten suomalaista tervaa.Teos tuo parrasvaloihin näitä yhteyksiä rakentaneita kiehtovia ihmisiä ja avaa siten vivahteikkaasti aikakauden maailmaa. Miksi Carl von Linnén opit levisivät juuri Alankomaiden ansiosta? Millainen oli teollisuusvaikuttaja Louis de Geerin rooli maiden välisen kaupankäynnin kehittämisessä? Entä kuka oli puolituntematon alankomaalainen Willem Usselincx, joka sai Ruotsin hallitsijalta yli kymmenen vuoden mittavan konsulttisopimuksen?