Kalle Kananoja – författare

In this ambitious analysis of medical encounters in Central and West Africa during the era of the Atlantic slave trade, Kalle Kananoja focuses on African and European perceptions of health, disease and healing. Arguing that the period was characterised by continuous knowledge exchange, he shows that indigenous natural medicine was used by locals and non-Africans alike. The mobility and circulation of healing techniques and materials was an important feature of the early modern Black Atlantic world. African healing specialists not only crossed the Atlantic to the Americas, but also moved within and between African regions to offer their services. At times, patients, Europeans included, travelled relatively long distances in Africa to receive treatment. Highlighting cross-cultural medical exchanges, Kananoja shows that local African knowledge was central to shaping responses to illness, providing a fresh, global perspective on African medicine and vernacular science in the early modern world.

In this ambitious analysis of medical encounters in Central and West Africa during the era of the Atlantic slave trade, Kalle Kananoja focuses on African and European perceptions of health, disease and healing. Arguing that the period was characterised by continuous knowledge exchange, he shows that indigenous natural medicine was used by locals and non-Africans alike. The mobility and circulation of healing techniques and materials was an important feature of the early modern Black Atlantic world. African healing specialists not only crossed the Atlantic to the Americas, but also moved within and between African regions to offer their services. At times, patients, Europeans included, travelled relatively long distances in Africa to receive treatment. Highlighting cross-cultural medical exchanges, Kananoja shows that local African knowledge was central to shaping responses to illness, providing a fresh, global perspective on African medicine and vernacular science in the early modern world.

In this ambitious analysis of medical encounters in Central and West Africa during the era of the Atlantic slave trade, Kalle Kananoja focuses on African and European perceptions of health, disease and healing. Arguing that the period was characterised by continuous knowledge exchange, he shows that indigenous natural medicine was used by locals and non-Africans alike. The mobility and circulation of healing techniques and materials was an important feature of the early modern Black Atlantic world. African healing specialists not only crossed the Atlantic to the Americas, but also moved within and between African regions to offer their services. At times, patients, Europeans included, travelled relatively long distances in Africa to receive treatment. Highlighting cross-cultural medical exchanges, Kananoja shows that local African knowledge was central to shaping responses to illness, providing a fresh, global perspective on African medicine and vernacular science in the early modern world.

In this ambitious analysis of medical encounters in Central and West Africa during the era of the Atlantic slave trade, Kalle Kananoja focuses on African and European perceptions of health, disease and healing. Arguing that the period was characterised by continuous knowledge exchange, he shows that indigenous natural medicine was used by locals and non-Africans alike. The mobility and circulation of healing techniques and materials was an important feature of the early modern Black Atlantic world. African healing specialists not only crossed the Atlantic to the Americas, but also moved within and between African regions to offer their services. At times, patients, Europeans included, travelled relatively long distances in Africa to receive treatment. Highlighting cross-cultural medical exchanges, Kananoja shows that local African knowledge was central to shaping responses to illness, providing a fresh, global perspective on African medicine and vernacular science in the early modern world.

This book explores cross-cultural medical encounters involving non-Western healers in a variety of imperial contexts from the Arctic, Asia, Africa, Americas and the Caribbean. It highlights contests over healing, knowledge and medicines through the frameworks of hybridisation and pluralism. The intertwined histories of medicine, empire and early globalisation influenced the ways in which millions of people encountered and experienced suffering, healing and death. In an increasingly global search for therapeutics and localised definition of acceptable healing, networks and mobilities played key roles. Healers’ engagements with politics, law and religion underline the close connections between healing, power and authority. They also reveal the agency of healers, sufferers and local societies, in encounters with modernising imperial states, medical science and commercialisation. The book questions and complements the traditional narratives of triumphant biomedicine, reminding readersthat ‘traditional’ medical cultures and practitioners did not often disappear, but rather underwent major changes in the increasingly interconnected world.

This book explores cross-cultural medical encounters involving non-Western healers in a variety of imperial contexts from the Arctic, Asia, Africa, Americas and the Caribbean. It highlights contests over healing, knowledge and medicines through the frameworks of hybridisation and pluralism. The intertwined histories of medicine, empire and early globalisation influenced the ways in which millions of people encountered and experienced suffering, healing and death. In an increasingly global search for therapeutics and localised definition of acceptable healing, networks and mobilities played key roles. Healers’ engagements with politics, law and religion underline the close connections between healing, power and authority. They also reveal the agency of healers, sufferers and local societies, in encounters with modernising imperial states, medical science and commercialisation. The book questions and complements the traditional narratives of triumphant biomedicine, reminding readersthat ‘traditional’ medical cultures and practitioners did not often disappear, but rather underwent major changes in the increasingly interconnected world.

Kansanparantajat kilpailivat lääkäreiden kanssa potilaiden suosiosta 1900-luvun alun Suomessa, kun näyttöön perustuvan lääketieteen ja julkisen terveydenhuollon läpimurto ei ollut vielä tapahtunut. Rohdoskauppiaat kauppasivat yrttilääkkeitä, maallikkoterapeutit vannoivat suggestion nimeen ja luonnonparantajat vastustivat rokotuksia. Parantajien toiminta koetteli laillisuuden rajoja ja lääkärien monopoliasemaa, ja laitonta lääkärintointa käsiteltiin lukuisissa oikeudenkäynneissä ympäri Suomen vaihtelevin lopputuloksin.Ihmelääkärit 1850-1950 kuvaa parantamisen monimuotoista historiaa Suomessa. Teos kertoo samalla suomalaisessa terveysajattelussa ja terveydenhuollossa tapahtuneista mullistuksista ja muutoksista, jotka historiankirjoitus on aiemmin sivuuttanut.

Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan. Ruotsi ja Alankomaat solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1614. Valtakuntien välille muodostunut yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian.Suurvallan rakentajat näyttää, että 1600-luvulla Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Yhteydet maailmankaupan johtotähteen Alankomaihin osoittavat Ruotsin pyrkineen kansainväliseen yhteistyöhön myös kulttuurin, talouden ja tieteen saralla. Alankomaat puolestaan sai Ruotsilta välttämättömiä tuotteita, kuten suomalaista tervaa.Teos tuo parrasvaloihin näitä yhteyksiä rakentaneita kiehtovia ihmisiä ja avaa siten vivahteikkaasti aikakauden maailmaa. Miksi Carl von Linnén opit levisivät juuri Alankomaiden ansiosta? Millainen oli teollisuusvaikuttaja Louis de Geerin rooli maiden välisen kaupankäynnin kehittämisessä? Entä kuka oli puolituntematon alankomaalainen Willem Usselincx, joka sai Ruotsin hallitsijalta yli kymmenen vuoden mittavan konsulttisopimuksen?

Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan. Ruotsi ja Alankomaat solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1614. Valtakuntien välille muodostunut yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian. Suurvallan rakentajat näyttää, että 1600-luvulla Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Yhteydet maailmankaupan johtotähteen Alankomaihin osoittavat Ruotsin pyrkineen kansainväliseen yhteistyöhön myös kulttuurin, talouden ja tieteen saralla. Alankomaat puolestaan sai Ruotsilta välttämättömiä tuotteita, kuten suomalaista tervaa. Teos tuo parrasvaloihin näitä yhteyksiä rakentaneita kiehtovia ihmisiä ja avaa siten vivahteikkaasti aikakauden maailmaa. Miksi Carl von Linnén opit levisivät juuri Alankomaiden ansiosta? Millainen oli teollisuusvaikuttaja Louis de Geerin rooli maiden välisen kaupankäynnin kehittämisessä? Entä kuka oli puolituntematon alankomaalainen Willem Usselincx, joka sai Ruotsin hallitsijalta yli kymmenen vuoden mittavan konsulttisopimuksen?

Orjakauppa Afrikan ja Amerikan mantereen välillä sai uuden ajan edetessä valtavat mittasuhteet ja päättyi veristen yhteenottojen jälkeen vasta 1800-luvun lopulla. Se ehti tuona aikana vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja muovata nykyisen maailmantalouden rakenteita.Kahlitut kertoo, millaisia olivat Atlantin yli väkisin vietyjen ihmisten arki ja koettelemukset. Se selvittää, miksi juuri afrikkalaiset kuljetettiin Pohjois- ja Etelä-Amerikan kaupunkeihin, kaivoksiin ja orjaplantaaseille ja millä tavoin orjakauppiaat ja orjanomistajat pyrkivät oikeuttamaan toimintansa.Orjuudessa eläneet kykenivät oloista huolimatta pitämään kulttuuriaan elinvoimaisena ja myös selviytymään yhteisöllisyyden avulla. Minkälaisia vastarinnan muotoja käytettiin, ja miten vapaus lopulta muutti elämää? Mitä afrikkalaisuuden jälkiä voi nähdä nykyisessä länsimaisessa populaarikulttuurissa? Entä millaista hintaa maksamme orjuudesta vielä tänäkin päivänä?