Olli Löytty – författare

Comics and human mobility have a long history of connections. This volume explores these entanglements with a focus on both how comics represent migration and what applied uses comics have in relation to migration. The volume examines both individual works of comic art and examples of practical applications of comics from across the world.Comics are well-suited to create understanding, highlight truthful information, and engender empathy in their audiences, but are also an art form that is preconditioned or even limited by its representational and practical conventions. Through analyses of various practices and representations, this book questions the uncritical belief in the capacity of comics, assesses their potential to represent stories of exile and immigration with compassion, and discusses how xenophobia and nationalism are both reinforced and questioned in comics. The book includes essays by both researchers and practitioners such as activists and journalists whose work has combined a focus on comics and migration. It predominantly scrutinises comics and activities from more peripheral areas such as the Nordic region, the German-language countries, Latin America, and southern Asia to analyse the treatment and visual representation of migration in these regions.This topical and engaging volume in the Global Perspectives in Comics Studies series will be of interest to researchers and students of comics studies, literary studies, visual art studies, cultural studies, migration, and sociology. It will also be useful reading for a wider academic audience interested in discourses around global migration and comics traditions.

Comics and human mobility have a long history of connections. This volume explores these entanglements with a focus on both how comics represent migration and what applied uses comics have in relation to migration. The volume examines both individual works of comic art and examples of practical applications of comics from across the world.Comics are well-suited to create understanding, highlight truthful information, and engender empathy in their audiences, but are also an art form that is preconditioned or even limited by its representational and practical conventions. Through analyses of various practices and representations, this book questions the uncritical belief in the capacity of comics, assesses their potential to represent stories of exile and immigration with compassion, and discusses how xenophobia and nationalism are both reinforced and questioned in comics. The book includes essays by both researchers and practitioners such as activists and journalists whose work has combined a focus on comics and migration. It predominantly scrutinises comics and activities from more peripheral areas such as the Nordic region, the German-language countries, Latin America, and southern Asia to analyse the treatment and visual representation of migration in these regions.This topical and engaging volume in the Global Perspectives in Comics Studies series will be of interest to researchers and students of comics studies, literary studies, visual art studies, cultural studies, migration, and sociology. It will also be useful reading for a wider academic audience interested in discourses around global migration and comics traditions.

Ymmärrettävyyttä ei pidetä tieteellisten tekstien vahvana puolena. Moni tärkeä tutkimustulos tai yhteiskunnallisesti painava puheenvuoro jää pimentoon, koska teksti on liian vaikeaa valistuneenkaan maallikon lukea. Tutkijoille puolestaan kirjoittamisesta saattaa muodostua kompastinkivi.Tieteellinen kirjoittaminen pureutuu tieteellisen kirjoittamisen ongelmakohtiin ja tarjoaa niihin käytännössä koeteltuja ratkaisuja. Eri tieteenalojen tutkijat ja opettajat esittävät artikkeleissaan paikoitellen varsin omakohtaisiakin lähestymistapoja tieteelliseen kirjoittamiseen. Syvällisiäkään kysymyksiä kaihtamaton teos toimii myös käytännön opaskirjana tutkijoille ja opiskelijoille. Aiheina mm. artikkelin rakenne, tutkimuksen muokkaaminen kirjaksi, kirja-arvostelut, vieraalla kielellä kirjoittaminen, popularisointi ja yhdessä kirjoittaminen.

• Mitä ovat Suomen kirjallisuuden sisällissodat ja miten ne näkyvät vielä tänään? • Suomen johtavat kirjallisuudentutkijat tarkastelevat ja parantavat sisällissodan jättämiä haavoja nykypäivän perspektiivistä. • Kirja laajentaa sisällissotaa koskevaa historiakuvaa ja liittää sen Suomen satavuotiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. • Laajalle yleisölle soveltuva teos avaa uusia näkökulmia suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen vastakkainasetteluihin. Vuosi 1918 tuntuu kirjallisuudessa, mutta kahtiajaot eivät päättyneet sisällissotaan. Vastakkainasettelut halkovat kansaa, kaupunkeja, perheitä, kieliä ja mieliä. Kaunokirjallisuus nostaa esille syviä ristiriitoja, repii auki haavat mutta myös parantaa niitä. Kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, Veijo Meri, Kjell Westö, Anneli Kanto ja Pajtim Statovci ovat kirjoissaan sukeltaneet yhteisöjen tajunnan väkivaltaisiin pohjavirtoihin. Mitä sieltä löytyy? Kirjassa johtavat kirjallisuudentutkijat ja tunnetut taiteilijat seuraavat vuoden 1918 jättämiä jälkiä. Kirjassa kysytään, miten vastakkainasettelut näkyvät ja kuuluvat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kirjallisuudessa. Jäljistä olemme pääsemättömissä - siksi historian haavoja on hoidettava. Tieteilijöiden ja taiteilijoiden esseissä proosa lavenee teatteriin, musikaaliin, kuvataiteeseen ja sarjakuvaan.

Tietokirjallisuudesta puhutaan usein yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka se sisältää lukuisia eri lajeja elämäkerroista kädentaito-oppaisiin ja matkakertomuksista tutkimuskirjallisuuteen. Toisaalta lajit eivät ole tarkkarajaisia, ja moni teos myös sijoittuu tieto- ja kaunokirjallisuuden välimaastoon.Tietokirjallisuuden lajit ja rajat piirtää tutkimukseen perustuvan kuvan tietokirjallisuuden monipuolisesta kentästä. Se lähestyy aihetta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen sekä tiedon tuotannon ja esittämisen näkökulmista. Miten kokemus- ja tutkimustieto asemoituvat eri kirjallisuudenlajeissa? Miten lajien rajoista neuvotellaan, ja millaista kitkaa tällöin syntyy? Esimerkiksi yleistajuisen ja tieteellisen kirjallisuuden eroista on viime aikoina käyty julkista keskustelua, jossa on pohdittu muun muassa lähteiden merkitsemisen tarvetta.Teos paikkaa aukon tietokirjallisuuden tutkimuksen perusoppikirjana. Siitä on hyötyä myös opettajille, kirjailijoille ja kirja-alan toimijoille sekä kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin tietokirjallisuuden moninaisuutta ja merkitystä.Teos julkaistaan yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa, ja se on Suomen tietokirjailijat ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu.

Ina Behrsen ja Tito Colliander kohtasivat 1920-luvun lopulla. He kumpikin olivat muuttaneet lapsuuden Pietarista vallankumouksen jaloista Suomeen. Kohtaamisesta alkoi pitkä yhteinen taival, taiteilijaliitto, jossa molemmat saattoivat toteuttaa omaa kutsumustaan, Ina kuvataiteilijana ja Tito ensi sijassa kirjailijana.Annina Holmbergin ja Olli Löytyn teos piirtää moniulotteisen kuvan Ina ja Tito Collianderin elämästä ja kumppanuudesta. Monen kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneet Collianderit olivat kosmopoliitteja, joiden maailmassa kielet ja kulttuurivaikutteet sekoittuivat. Myös ortodoksisella uskolla oli heille myöhemmässä elämässä suuri merkitys.Ina ja Tito on kirja taiteesta ja rakkaudesta, mutta myös perheestä, arjesta ja kumppanuudesta - kaikesta siitä, minkä keskellä taidetta tehdään.Annina Holmberg on kirjailija ja käsikirjoittaja. Olli Löytty on kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. He ovat mm. toimittaneet yhdessä Taina Westin kanssa teoksen Minun Valamoni - Tarinoita luostarista (2017).

Mikä tekee kirjallisuudesta ”suomalaista”, tai minkään muun maalaista sen puoleen? Äidinkieli, kirjoituskieli, kansallisuuden todistavat asiakirjat? Kysymys ei ole aivan helppo, mutta käsitykset niin kirjallisuudesta kuin kotimaisuudestakin ovat syvään juurtuneita.Esseekokoelmassaan Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle Olli Löytty etsii kirjallisuudesta ja sen ympäriltä outouden kuvia ja vieraan läheisyyttä. Hänen katseensa on yhtä tarkka kuin laajakin; kokoelma on rautaisannos historiaa ynnä nykypäivää, Rajamäen rykmentistä Taikatalveen, Edith Södergranista Hassan Blasimiin.Löytty tarjoilee hyvin jäsenneltyä kiukkua tylppää nationalismia kohtaan ja uudet kakkulat kaikille, jotka ovat joskus lukeneet jotain. Ennen kaikkea hän ihastelee kaunokirjallisuuden voimaa näyttää, millaisin säikein - ymmärtäväisin tai vihamielisin - ihmiset ovat sidottuja toisiin ihmisiin.Olli Löytty (s. 1966) on tietokirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Hän on julkaissut mm. teokset Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos, 2011) ja Maltillinen hutu (Teos, 2008) sekä yhdessä Minna Lindgrenin kanssa teoksen Sinfoniaanisin terveisin - kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan (Teos, 2014). Vuonna 2016 hän toimitti mittavan Luojan palikkaleikki -juhlakirjan Lauri Viidasta.

EsseekokoelmassaanJäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelleOlli Löytty etsii kirjallisuudesta ja sen ympäriltä outouden kuvia ja vieraan läheisyyttä. Hänen katseensa on yhtä tarkka kuin laajakin; kokoelma on rautaisannos historiaa ynnä nykypäivää, Rajamäen rykmentistä Taikatalveen, Edith Södergranista Hassan Blasimiin.

Sinfoniaanisin terveisin koostuu Olli Löytyn ja Minna Lindgrenin autenttisesta kirjeenvaihdosta, joka käynnistyi, kun Löytty huomasi - hyvinkin keski-ikäisesti - kyllästyneensä rockiin. Hän ei kuitenkaan halunnut tyystin luopua musiikista. Hän ei vain tiennyt, miten kuuntelutottumusten laajentaminen piti toteuttaa. Klassinen musiikki oli hänelle vierasta, ehkä vähän pelottavaakin. Mutta uteliaisuutta riitti. Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjeen ammattilaiselle, Lindgrenille, kysyäkseen neuvoa.Kirja ei ole perinteinen "klassisen musiikin historia aloittelijoille". Pikemminkin se on kehityskertomus, jota kuka tahansa asiasta kiinnostunut saattaa seurata - olipa hänellä harrastuneisuutta entuudestaan tai ei. Riemukkaalla tyylillään Lindgren saattelee oppilastaan syvemmälle taidemusiikin saloihin, aina elävään konserttiin asti! Kirjaan on koottu myös kosolti yleistä tietoa, josta voi olla hyötyä harrastajalle, mutta ennen kaikkea se on iloinen johdatus joskus vaikeanakin pidetyn musiikin nautintoihin. Ikään, perhetaustaan, sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan sivuseikkaan katsomatta.

Raja paitsi erottaa kahta aluetta myös yhdistää niitä. Rajalla toisensa kohtaavat tuttu ja vieras, meikäläiset ja muukalaiset. Tämän vuoksi rajanylitykset ovat hedelmällisiä kohtia myös toiseuden käsitteen pohtimiseen. Kulttuurintutkimuksellisten kysymyksenasettelujen avulla kirjassa tarkastellaan erilaisia rajoja ja rajanvetoja. Nämä rajat kulkevat etnisyyksien, sukupuolten, identiteettien, seksuaalisuuksien, yhteiskuntaluokkien sekä ihmisen ja teknologian välillä. Kirjoituksissa ei pyritä ainoastaan tunnistamaan näitä rajoja ja niiden tuottamia vastakkainasetteluja vaan myös kyseenalaistamaan ja ylittämään niitä. Esimerkkeinä ovat muun muassa matkakirjallisuus, mielikuvat kolttasaamelaisista, mainosten maaseutu, palvelijaromaanit ja robottiruumiit. Kirjoittajat edustavat historian, kirjallisuuden, kulttuurihistorian, mediakulttuurin, musiikin ja saamelaisen kulttuurin tutkimusta.