Mikä tekee kirjallisuudesta ”suomalaista”, tai minkään muun maalaista sen puoleen? Äidinkieli, kirjoituskieli, kansallisuuden todistavat asiakirjat? Kysymys ei ole aivan helppo, mutta käsitykset niin kirjallisuudesta kuin kotimaisuudestakin ovat syvään juurtuneita.
Esseekokoelmassaan Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle Olli Löytty etsii kirjallisuudesta ja sen ympäriltä outouden kuvia ja vieraan läheisyyttä. Hänen katseensa on yhtä tarkka kuin laajakin; kokoelma on rautaisannos historiaa ynnä nykypäivää, Rajamäen rykmentistä Taikatalveen, Edith Södergranista Hassan Blasimiin.
Löytty tarjoilee hyvin jäsenneltyä kiukkua tylppää nationalismia kohtaan ja uudet kakkulat kaikille, jotka ovat joskus lukeneet jotain. Ennen kaikkea hän ihastelee kaunokirjallisuuden voimaa näyttää, millaisin säikein - ymmärtäväisin tai vihamielisin - ihmiset ovat sidottuja toisiin ihmisiin.
Olli Löytty (s. 1966) on tietokirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Hän on julkaissut mm. teokset Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos, 2011) ja Maltillinen hutu (Teos, 2008) sekä yhdessä Minna Lindgrenin kanssa teoksen Sinfoniaanisin terveisin - kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan (Teos, 2014). Vuonna 2016 hän toimitti mittavan Luojan palikkaleikki -juhlakirjan Lauri Viidasta.
