Ilkka Ruostetsaari – författare

The book outlines the approaches of classical elite theory and democratic elitism for the study of national power structures. The book displays different research methods for elite study as well as the power conceptions included within these methods. An elite structure typology is derived from the elite theory and applied to chart the changes in the elite structure of one country, Finland. The data of this work is unique in international comparison: postal surveys were conducted among the elites and the citizenry in 1991, 2001, and 2011.The study explores empirically the changes occurring in the elite structure from the early 1990s to the present day—a period that has been characterized by important societal upheavals, such as the great recession of the early 1990s, Finland’s accession to the European Union in 1995, and the international financial crisis and the Eurozone debt crisis in the 2000s. The main focus is on how the elite structure has changed in terms of vertical social mobility (i.e., openness) on the one hand and horizontal mobility (i.e., coherence) on the other. With regard to vertical social mobility, the research interest focuses on changes in elites’ social background and various factors advancing their recruitment and career into elite positions. As for horizontal mobility, the study focuses on the elites’ different channels of contact with other influential groups in society, networking with various societal institutions, the attitudinal unanimity within various elites and between the elites and the citizenry, mobility between different elite groups (i.e. circulation), the accumulation of power positions, and the retention and loss of elite positions. The findings are compared with previous international studies, especially Scandinavian elite studies. Finally, the study considers what the results tell us about the state of democracy.

Ketkä Suomessa käyttävät valtaa? Politiikan valtasuhteet ovat mullistuneet muutamassa vuosikymmenessä. Presidentin valtaa on siirretty hallitukselle, jonka asemaa EU-jäsenyys ja kansainvälistyminen ovat vahvistaneet. Puolueet edustavat entistä pienempää osaa äänestäjäkunnasta, ja niiden sisällä valta on siirtynyt kauemmas kenttäväen ulottuvilta. Politiikan johtopaikat ovat edelleen valtaosin miesten hallussa. Koulutuksen ja varallisuuden tapaan myös vaaleihin osallistuminen periytyy. Media ja markkinat vaikuttavat yhä enemmän poliitikkojen päätöksiin. "Poliittinen valta Suomessa" -teoksessa alan johtavat tutkijat analysoivat tärkeimpien valtiollisten instituutioiden sekä kansalaisjärjestöjen, median ja markkinoiden vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Kirjoittajat vertaavat Suomen valtarakennetta kattavasti muihin Euroopan maihin sekä pohtivat kotimaista vallankäyttöä ja poliittisen järjestelmämme tulevaisuutta. "Poliittinen valta Suomessa" soveltuu oppikirjaksi korkeakouluihin ja käsikirjaksi niin politiikassa toimiville kuin sitä seuraaville.