Pirjo Hiidenmaa – författare

Listen to the podcast with Editors Merethe Roos and Henrik EdgrenThis volume addresses a gap in previous research and explores Nordic textbooks chronologically and empirically from the Protestant Reformation to our present time. The chapters are written by scholars from universities in Finland, Denmark, Sweden and Norway, countries that distinguish themselves with a rich tradition of textbook research. The authors represent different academic traditions and use a wide range of scholarly methods and perspectives. The overall objective is to highlight how textbooks reflect national cultural politics and legislation. The various chapters cast light on how textbooks are integrated in national politics and demonstrate how they have contributed to nation-building and to strengthening the nations’ core values and other major political projects.Contributors are: Karl Christian Alvestad, Norunn Askeland, Kjell Lars Berge, Peter Bernhardsson, Kerstin Bornholdt, Mads B. Claudi, Henrik Edgren, Morten Fink-Jensen, Stig Toke Gissel, Thomas Illum Hansen, Pirjo Hiidenmaa, Marthe Hommerstad, Axel Hörstedt, Kari-Anne Jørgensen-Vittersø, Tujia Laine, Esbjörn Larsson, Ragnhild Elisabeth Lund, Christina Matthiesen, Eva Maagerø, Tuva Skjelbred Nodeland, Kari H. Nordberg, Merethe Roos, Henriette Hogga Siljan, Johan Laurits Tønnesson and Janne Varjo.

Listen to the podcast with Editors Merethe Roos and Henrik EdgrenThis volume addresses a gap in previous research and explores Nordic textbooks chronologically and empirically from the Protestant Reformation to our present time. The chapters are written by scholars from universities in Finland, Denmark, Sweden and Norway, countries that distinguish themselves with a rich tradition of textbook research. The authors represent different academic traditions and use a wide range of scholarly methods and perspectives. The overall objective is to highlight how textbooks reflect national cultural politics and legislation. The various chapters cast light on how textbooks are integrated in national politics and demonstrate how they have contributed to nation-building and to strengthening the nations’ core values and other major political projects.Contributors are: Karl Christian Alvestad, Norunn Askeland, Kjell Lars Berge, Peter Bernhardsson, Kerstin Bornholdt, Mads B. Claudi, Henrik Edgren, Morten Fink-Jensen, Stig Toke Gissel, Thomas Illum Hansen, Pirjo Hiidenmaa, Marthe Hommerstad, Axel Hörstedt, Kari-Anne Jørgensen-Vittersø, Tujia Laine, Esbjörn Larsson, Ragnhild Elisabeth Lund, Christina Matthiesen, Eva Maagerø, Tuva Skjelbred Nodeland, Kari H. Nordberg, Merethe Roos, Henriette Hogga Siljan, Johan Laurits Tønnesson and Janne Varjo.

Miten kirjallinen maku rakentaa lukijan omakuvaa? Minkälaista vuorovaikutusta ja oppimista tapahtuu lukupiireissä? Millaisen matkan suomalaiset lukijat ovat kulkeneet virsikirjoista miljoonien lainausten yleiseen kirjastojärjestelmään?Lukeminen liittyy moneen asiaan elämässämme: työhön ja vapaa-aikaan, tiedonvälitykseen ja sosiaaliseen mediaan sekä terveyteen ja elämänhallintaan. Lukemisen kulttuurit esittelee tutkimuksia, joissa korostuu lukijan näkökulma.Teoksen aiheet liikkuvat lukemisen haasteista 1800-luvun suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa nykyisiin monilukutaidon vaatimuksiin ja kirjabloggareiden maailmaan. Lukemisen tapoja ja merkityksiä lähestytään myös kielten ja kirjallisuuden opetuksen, oppimateriaalien ja ylioppilaskirjoitusten näkökulmista. Teos tuo esiin lukemisen kulttuurien moninaisuutta ja esittelee tapoja, joilla lukemista voi tutkia.Lukemisen kulttuurit tarjoaa tutkittua tietoa keskusteluun lukemisesta, lukutaidosta ja sen tärkeydestä. Se myös esittää käytännöllisiä ratkaisuja lukemisen kulttuurien edistämiseksi.

Omakohtaiset kertomukset koskettavat ja koukuttavat. Tarinat ja anekdootit auttavat kuvaamaan vivahteita ja yksityiskohtia, joille olisi muuten vaikea antaa konkreettista muotoa. Kertomukset viihdyttävät ja vakuuttavat, havainnollistavat ja tukevat argumentaatiota.Kertomuksen keinoin pohtii tarinoiden käyttöä mediassa ja tietokirjoissa. Teos analysoi toimittajien ja tietokirjailijoiden suosimia kertomustyyppejä ja kerrontatekniikoita. Se korostaa myös tarinankerronnan etiikkaa ja kriittistä medialukutaitoa. Miksi yksittäistapaus tuodaan julkisuuteen? Kuinka kertomukset asettuvat laajemman tekstin osaksi? Onko tosikertomus mahdollista erottaa sepitteestä?Teos kokoaa yksiin kansiin kielen- ja kirjallisuudentutkijoiden näkökulmia. Se tarjoaa välineitä kertomusten käsittelyyn ja ymmärtämiseen niin tutkijoille, kirjoittajille kuin opettajillekin.