Kimmo Nuotio – författare

This book discusses whether criminal law theory, or law theory more generally, can be regarded as a branch of science. The issues addressed in this book are following: Is the criminal law scholarship which obviously informs the legal system itself a form of science, and in what sense? Can there be systemic developments in criminal law theory?This question is coming more pressing as interdisciplinary approaches have increased influence in the field. More than that, the question will also have implications for our understanding of legal theory more generally. An innovative, important addition to how criminal law and theory should be viewed.

This timely book offers revealing insights into the changing role of China in world governance as exemplified by the Silk Road Initiative, the People’s Republic’s first published major initiative for external affairs. Focusing on various aspects of the Silk Road Initiative, particularly those that are largely neglected in current discussions, including culture and philosophy, finance and investment, environmental protection and social responsibility, judiciary and lawyers, the authors explore a wide range of contexts in which China’s role as an emerging power in international relations and international law is examined. In the current era of ever-increasing populism, protectionism and challenges to globalization, the authors explore the Chinese philosophy underpinning Chinese norms of regional and international development. Bearing in mind the political and economic uncertainties hampering the establishment of such norms, the authors offer crucial insights into how the Silk Road Initiative could or should be developed and regulated.Given its depth of coverage, the book is an indispensable read for anyone interested in the Initiative and its social-legal implications.

This timely book offers revealing insights into the changing role of China in world governance as exemplified by the Silk Road Initiative, the People’s Republic’s first published major initiative for external affairs. Focusing on various aspects of the Silk Road Initiative, particularly those that are largely neglected in current discussions, including culture and philosophy, finance and investment, environmental protection and social responsibility, judiciary and lawyers, the authors explore a wide range of contexts in which China’s role as an emerging power in international relations and international law is examined. In the current era of ever-increasing populism, protectionism and challenges to globalization, the authors explore the Chinese philosophy underpinning Chinese norms of regional and international development. Bearing in mind the political and economic uncertainties hampering the establishment of such norms, the authors offer crucial insights into how the Silk Road Initiative could or should be developed and regulated.Given its depth of coverage, the book is an indispensable read for anyone interested in the Initiative and its social-legal implications.

This timely book offers revealing insights into the changing role of China in world governance as exemplified by the Silk Road Initiative, the People’s Republic’s first published major initiative for external affairs. Focusing on various aspects of the Silk Road Initiative, particularly those that are largely neglected in current discussions, including culture and philosophy, finance and investment, environmental protection and social responsibility, judiciary and lawyers, the authors explore a wide range of contexts in which China’s role as an emerging power in international relations and international law is examined. In the current era of ever-increasing populism, protectionism and challenges to globalization, the authors explore the Chinese philosophy underpinning Chinese norms of regional and international development. Bearing in mind the political and economic uncertainties hampering the establishment of such norms, the authors offer crucial insights into how the Silk Road Initiative could or should be developed and regulated.Given its depth of coverage, the book is an indispensable read for anyone interested in the Initiative and its social-legal implications.

In dem Band wird erörtert, ob die Strafrechtstheorie (bzw. die allgemeine Rechtstheorie) als ein Zweig der Wissenschaft angesehen werden kann. Dabei werden folgende Fragen behandelt: In welchem Sinne ist die Strafrechtslehre eine Form der Wissenschaft? Kann es systemische Entwicklungen in der Strafrechtstheorie geben?Die Frage nach dem Wesen der strafrechtlichen Erkenntnis ist eng verknüpft mit der Frage, was Rechtswissenschaft im Allgemeinen ausmacht. Eine Diskussion im Bereich des Strafrechts kann einen Beitrag zur allgemeinen Diskussion in der Rechtstheorie leisten und deutlich machen, wo die Strafrechtstheorie steht, wenn die juristische Forschung mit den Herausforderungen der Interdisziplinarität konfrontiert wird.Mit Beiträgen vonPetter Asp, Thomas Elholm, Liang Genlin, Luís Greco, Eric Hilgendorf, Jørn Jacobsen, Heike Jung, Massimiliano Lanzi, Shin Matsuzawa, Kimmo Nuotio und Michael Pawlik.

Ovatko huumeiden käyttöhuoneet tarpeen? Kuinka suhtautua korvaushoidon laajentamiseen? Tulisiko kannabis laillistaa? Entä miten alkoholia koskevat myytit ja alkoholiteollisuus vaikuttavat sääntelyyn ja asenteisiin?Päihdepolitiikka on ollut kuuma keskustelunaihe Suomessa viime vuodet, ja vaatimukset sen uudistamiseksi ovat voimistuneet. Huumeiden käytön rangaistavuus on osoittautunut ongelmalliseksi keinoksi torjua niiden käyttöä ja niihin liittyvää rikollisuutta.Parempaa päihdepolitiikkaa taustoittaa näitä keskusteluja niin oikeudellisista kuin yhteiskuntapoliittisista näkökulmista ja osoittaa, että päihdepolitiikkaa on arvioitava uudelleen. Erityisesti esille nousee rangaistusten ja hoidon suhteen uudelleenmäärittely: onko huumeiden käytön kriminalisointi yhä perusteltua, ja mikä olisi paras keino vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja? Ajankohtainen teos tuo uusia tuulia keskusteluun huumeista ja muista päihteistä. Se tarjoaa tutkittua ja ajantasaista tietoa niin ammattilaisille kuin tavallisille kansalaisille sekä antaa aihetta myös konkreettisiin poliittisiin toimiin.

Kun ihmistä rangaistaan, häneltä riistetään yksilölle normaalisti kuuluvia oikeuksia ja hänelle aiheutetaan tarkoituksellisesti kärsimystä. Kärsimyksen tarkoituksellinen aiheuttaminen on lähtökohtaisesti moraalisesti väärin ja ristiriidassa keskeisten eettisten periaatteiden kanssa. Miten rangaistuksen tuottama kärsimys yksilölle oikeutetaan?Rikoksen ja rangaistuksen filosofia -teoksessa rikosoikeuden ja filosofian asiantuntijat kuvaavat alojen yhtymäkohtia. Ikiaikaisten kysymysten lisäksi esiin nostetaan ajankohtaisia näkökulmia rankaisemiseen ja rikosvastuuseen. Asettavatko neurotieteen ja käyttäytymistieteiden tulokset moraaliseen vastuullisuuteen liittyvät käytäntömme kyseenalaiseen valoon? Voisivatko robotit ja tekoäly olla rikosoikeudellisessa vastuussa?Rikoslaki rangaistuksineen on merkittävä valtion vallankäytön väline, joka vaikuttaa jokaisen elämään. Sen perustavanlaatuiset oletukset tulee voida kyseenalaistaa ja tarpeen tullen määrittää uudelleen. Muuten on vaarana, että ajaudumme yhteiskuntajärjestykseen, joka ei kohtele jäseniään tasavertaisesti.