Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina.

Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin 1940.

Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään. Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä.

Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.

Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina.

Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin 1940.

Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään. Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä.

Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.

Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina.

Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin 1940.

Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään. Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä.

Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.