Vastapaino – förlag

Ymmärrettävyyttä ei pidetä tieteellisten tekstien vahvana puolena. Moni tärkeä tutkimustulos tai yhteiskunnallisesti painava puheenvuoro jää pimentoon, koska teksti on liian vaikeaa valistuneenkaan maallikon lukea. Tutkijoille puolestaan kirjoittamisesta saattaa muodostua kompastinkivi.Tieteellinen kirjoittaminen pureutuu tieteellisen kirjoittamisen ongelmakohtiin ja tarjoaa niihin käytännössä koeteltuja ratkaisuja. Eri tieteenalojen tutkijat ja opettajat esittävät artikkeleissaan paikoitellen varsin omakohtaisiakin lähestymistapoja tieteelliseen kirjoittamiseen. Syvällisiäkään kysymyksiä kaihtamaton teos toimii myös käytännön opaskirjana tutkijoille ja opiskelijoille. Aiheina mm. artikkelin rakenne, tutkimuksen muokkaaminen kirjaksi, kirja-arvostelut, vieraalla kielellä kirjoittaminen, popularisointi ja yhdessä kirjoittaminen.

Mitä Jean Sibelius ajatteli maailmanmenosta sotaisilla 1930- ja 1940-luvuilla? Oliko Sibelius natsiaatetta ja -hallintoa myötäilevä onnenonkija vai Hitlerin propagandakoneiston viaton uhri?Jean Sibelius sai merkittäviä palkintoja ja huomionosoituksia natsi-Saksan ylimmältä johdolta. Hän suostui myös Joseph Goebbelsin propagandaministeriön alaisuudessa toimineen antisemitistisen musiikkijärjestön varapuheenjohtajaksi. Totta on myös se, että hän ei kieltäytynyt yhdestäkään natsien kunnianosoituksesta.Mikään näistä ei tee Sibeliuksesta ”natsia”, mutta ei myöskään epäpoliittista ja viatonta sivustakatsojaa. Vaikka Sibelius ei milloinkaan selkeästi liputtanut natsiaatteen puolesta, hän ei myöskään selvästi tuominnut kansallissosialismia.Moni Suomessa pitää keskustelua kansallissäveltäjän natsiyhteyksistä turhanpäiväisenä. Kuitenkin tässä kirjassa Antti Vihinen yrittää vastata siihen, miten kansallissäveltäjä suhtautui natseihin ja mitä tapahtui eräänä syyspäivänä vuonna 1943.Antti Vihinen on tietokirjailija, joka on kirjoittanut musiikista, säveltäjistä ja politiikasta.

Sosiaalityö on historiansa suurimpien muutosten edessä. Kirja analysoi sosiaalityötä yhteiskunnallisena työnä. Se tarkastelee sosiaalityöhön kohdistuvia muutosvaateita samalla, kun toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Kirja kuvaa tulevaisuuden sosiaalityön asemaa ja yhteiskunnallista paikkaa. Kirjoittajat käsittelevät toimintaympäristön murroksen sosiaalityölle asettamia muutosvaateita ja peilaavat uutta yhteiskunnallisen asemansa ottavaa tulevaisuuden sosiaalityötä. Miten muuttuvat ideologiat ja hyvinvointivaltion rapautuminen näyttäytyvät sosiaalityön käytännöissä, rakenteissa ja tutkimuksessa? Miten sosiaalihuollon uudistunut lainsäädäntö määrittää sosiaalityöntekijöiden työtä, sen reunaehtoja ja osaamisen vaateita? Millaisia eettisiä haasteita ja mahdollisuuksia muutokset sosiaalityölle asettavat? Mitä palveluiden digitalisoituminen tarkoittaa? Kirjassa tuodaan vaihtoehtoja perinteiselle yksilölähtöiselle ja ongelmakeskeiselle sosiaalityölle. Tavoitteena on nähdä sosiaalityö yhteiskunnallisena ja sosiaalista toimintaa vahvistavana toimijana. Toimintaympäristön muutoksessa sosiaalityön on otettava haltuunsa uusi paikka ja rooli uudistuvassa yhteiskunnassa. Jatkossa sosiaalityön palveluita tullaan tarjoamaan uusin sisällöllisin, tiedollisin ja myös teknologisin ratkaisuin sekä työorientaatioin. Kirja on tarkoitettu sosiaalityöntekijöille, sosiaali- ja terveysalan toimijoille ja johtajille, opiskelijoille, poliitikoille, hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän uudistajille ja edistäjille sekä järjestötoimijoille.

Totuudenjälkeinen politiikka ei ole mikään uusi ilmiö. Tosiasiassa talouspolitiikassa siirtyminen totuudenjälkeiseen aikakauteen alkoi jo 40 vuotta sitten, kun Margaret Thatcher nousi Britannian pääministeriksi ja alkoi toteuttaa markkinafundamentalistista talouspolitiikkaa. Kirja kertoo markkinafundamentalismin kasvutarinan. Tarina on monta kertaa kuultu, mutta ei kertaakaan täysin ymmärretty. Markkinafundamentalismin myötä kansallismieliselle populismille on nyt avautunut tilaa niin Britanniassa kuin muuallakin länsimaissa. Näiden seurauksena usko demokraattiseen päätöksentekoon on heikentynyt ja taloudellinen eriarvoisuus lisääntynyt. Monet totuudenjälkeisen talouspolitiikan uhrit antavat äänensä kansallismieliselle populismille. Vielä peli ei kuitenkaan ole menetetty. Kirja tarjoaa joukon ehdotuksia nykyisen - ylikansallisen talouselämän ehdoilla rakennetun - talousjärjestelmän uudistamiseksi. Vain siten voimme vähentää sitä oikeutettua tyytymättömyyttä, josta tämän päivän nationalismi saa elinvoimansa.

Tähän saakka talouskasvu on kulkenut käsi kädessä luonnonvarojen kulutuksen kasvun kanssa. Näin ei voi jatkua.Jatkuvaan talouskasvuun perustuva talousjärjestelmämme on törmäämässä planeettamme luonnonvarojen rajallisuuden asettamiin, ehdottomiin ja lopullisiin ekologisiin rajoihin.Jos haluamme välttää tämän yhteentörmäyksen - ja sen myötä koko nykyisen talousjärjestelmämme hallitsemattoman luhistumisen - meidän on viipymättä aloitettava siirtymä kohti uutta, ekologisesti kestävää ja nykyistä oikeudenmukaisempaa talousjärjestelmää.Kun maailma ei riitä tarjoaa perustelut tällaisen siirtymän välttämättömyydelle. Toiseksi se tarjoaa tiekartan tämän siirtymän toteuttamiseksi, nykyisen talousjärjestelmämme instituutioita hyödyntäen.Christer Lindholm on kauppatieteiden tohtori, taloustieteen luennoitsija ja talouskolumnisti. Hän on kirjoittanut lisäksi kirjat Viis taloudesta (2016) ja Totuudenjälkeinen talouspolitiikka (2019).

Poikatutkimus on ajankohtainen katsaus suomalaiseen poika- ja maskuliinisuustutkimukseen. Teos monipuolistaa kuvaa pojista ja poikuudesta ja samalla se antaa lukijalleen eväitä jäsentää kriittisesti poikia koskevia julkisia keskusteluja. Kirja kokoaa yhteen viimeaikaista suomenkielistä tutkimusta, jossa poikia ja poikuutta tarkastellaan erilaisista näkökulmista varhaislapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Kirjasta hyötyvät tutkijoiden, opiskelijoiden sekä lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten lisäksi kaikki pojista, poikuudesta, sukupuolesta, lapsuudesta ja nuoruudesta kiinnostuneet lukijat. Kirja on ensimmäinen suomalainen poikatutkimuksen vertaisarvioitu kokoomateos. Teoksen toimittajat ovat lasten ja nuorten elämään perehtyneitä sosiaalityön, nuorisotyön ja sukupuolentutkimuksen tutkijoita.

"Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulkinnat voivat muuttua rajusti. Jatkosodassa kärsitty murskaava tappio muuttui vuosikymmenten varrella torjuntavoitoksi."Valkoinen sankari, epäluuloinen suojeluskuntalainen, asevelvollinen punikki, vaikeneva SS-mies, jermu, paikastaan yhteiskunnassa taisteleva veteraani, myyttinen sankarihahmo, hyvä brändi; Lauri Törni vai Simo Häyhä? Mielikuvat suomalaisesta miehestä sotilaana ovat vaihdelleet vuosisadan aikana rajusti."Sinivalkoisia sotureita" on seitsemän historiantutkijan tutkielma itsenäisyytemme ajan suomalaisista miehistä sotilaina, sankari-ihanteiden ja käytännön kokemusten ristipaineessa. Aihepiirinsä kiistattomat asiantuntijat Anders Ahlbäck, Jussi Jalonen, Ville Kivimäki, Olli Kleemola, Andre Swanström, Ilari Taskinen ja Marko Tikka tarkastelevat suomalaisen sotilaan hahmoa sisällissodasta Nato-Suomeen.Sotilaan rooli on määritellyt paitsi miehisyyttä, myös miesten roolia yhteisössä ja politiikkaa. Se on osa historiallista muistiamme ja kansakunnan keskeisiä myyttejä. Tämä pohdinta on tärkeä ajassa, jossa suomalaista sotilasta ja sotilaallisuutta osana yhteiskuntaa jälleen uudelleenmääritellään.Kirja on ajankohtainen nyt, kun turvallistaminen ja militarisoituminen jäsentävät julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

Luotijunat lähtevät ajallaan, ihmiset odottavat hyvässä muodostelmassa junaan pääsyä, päästävät toiset ensin ulos, tervehtivät junassa ystävällisesti, kaikkialla on puhdasta eikä kukaan kailota puhelimeen.Tuntuu siltä, että japanilainen vieraanvaraisuus, omotenashi, on läsnä kaikkialla. Tämä kirja pyrkii ymmärtämään, mistä japanilaisessa vieraanvaraisuudessa on oikein kyse ja kertoo, mikä selittää sen ainutlaatuisen luonteen.Omotenashi on kokemus tai tapahtuma, joka koetaan tässä ja nyt. Kokemuksena se on samalla jotain katoavaista eikä siitä voi saada kunnon otetta.Japanilainen vieraanvaraisuus on toisia ihmisiä kunnioittava ajattelutapa, joka tulee ilmi arjen tekoina. Omotenashi tulee esille niin ystävyyssuhteissa kuin kaupallisessa kanssakäymisessä. Meillä kaikilla olisi paljon opittavaa japanilaisesta vieraanvaraisuudesta ja siitä, millä tavoin se voidaan omaksua osaksi omaa arkea.Arto Lindblom toimii professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla. Heikki Valkama on toimittaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista.

Suomalainen Alexis Stenfors toimi 15 vuotta investointipankkiirina alan tärkeimmissä pankeissa (HSBC, Citi, Credit Agricole ja Merrill Lynch), kunnes jäi vuonna 2009 kiinni sijoitussalkkunsa arvon vääristelystä. Kaupoillaan hän aiheutti työnantajalleen 465 miljoonan euron tappiot ja menetti itse työnsä ja maineensa. Riskitekijä on Stenforsiin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva selvitys pankki- ja rahoitusalan ongelmista: markkinoiden ja korkojen manipuloinnista, asiakkaiden huijaamisesta sekä kannustinjärjestelmistä, jotka piiskaavat treidaajia ottamaan koko ajan suurempia riskejä. Silloin tällöin kiinni jäävät huijaripankkiirit ovat Stenforsin mukaan vain oire alan syvemmistä rakenteellisista ongelmista. Pankit saavat pitkälti itse päättää rahoitusalan pelisäännöistä ja toimia oman pelinsä erotuomareina. Stenfors valaisee kiehtovasti globaalia finanssitaloutta pyörittävien treidaajien mielenmaisemaa. Nykyään Stenfors opettaa taloustiedettä ja rahoitusta Portsmouth Business Schoolissa. Kirjan väitteet perustuvat tekijän kokemusten lisäksi hänen akateemiseen tutkimustyöhön.

"Demokraattinen oikeutus" on Rosanvallonin nykydemokratiaa ruotivan trilogian toinen osa. Hän tarkastelee käsitteellisesti vanhoja tapoja oikeuttaa edustuksellisuus ja hahmottelee uutta oikeuttamisen järjestelmää, joka perustuu uudenlaisiin tapoihin saavuttaa enemmistö jakautuneessa yhteiskunnassa. Rosanvallon myös osoittaa nykydemokratioita analysoimalla, että kansalaisten valtaa vahvistavat parhaiten heidän käyttöönsä luovutetut monipuoliset keinot, joilla he voivat puuttua päätöksentekoon. Hän hahmottelee perustuslakituomioistuimista ja itsenäisistä instituutioista valvonta- ja vastavoimia edustuslaitokselle ja julkishallinnolle.Rosanvallonin vahvuus on edustuksellisuuden ja julkishallinnon nykyisten ongelmien asettaminen laajaan historialliseen kehykseen ja sen osoittaminen, kuinka kansalaisten muodostamat vastademokraattiset voimat voidaan valjastaa valvomaan ja sääntelemään edustuksellista järjestelmää ja julkishallintoa.Pierre Rosanvallon (s. 1948) on Ranskan johtavia politiikan historioitsijoita ja teoreetikoita sekä Pierre Bourdieun seuraaja College de Francen professorina. Häneltä on aiemmin suomennettu trilogian ensimmäinen osa, "Vastademokratia" (Vastapaino 2008).

Minotauros on taloustieteilijä Yanis Varoufakisin metafora Yhdysvaltojen rahoitussektorille, joka 1970-luvulta lähtien piti maailmantalouden liikkeessä. Se houkutteli ulkomaisten sijoittajien varoja, pumppasi lainarahaa yhdysvaltalaiskuluttajien taskuihin ja loi siten kysyntää muun maailman tuottamille hyödykkeille. Varoufakis murskaa vallitsevan käsityksen, että nykyinen talouskurimus johtuisi pelkästään arvopaperimarkkinoista, pankkisääntelyn puutteista tai ahneudesta. Kriisi johtuu Varoufakisin mukaan siitä, että Wall Streetin pyörittämä maailman ylijäämätuotannon ja pääomien kierrätysjärjestelmä on joutunut epäkuntoon. Järjestelmä vaikuttaa yhä valtioiden ja keskuspankkien talouspolitiikkaan, eikä kriisiä saada siksi taltutettua. Kirja on yleistajuinen ja mukaansatempaava kertomus kapitalistisen talousjärjestelmän synnystä sekä Yhdysvaltojen noususta maailmanvallaksi, joka pani alulle jopa Euroopan unionin. Varoufakis esittää myös, kuinka estää koko maailman ja erityisesti Euroopan taloutta ajautumasta yhä hallitsemattomampaan tilaan. Siksi teos on tärkeää luettavaa myös talouspolitiikan päättäjille ja tutkijoille. Yanis Varoufakis on kreikkalaissyntyinen, nykyisin Yhdysvalloissa vaikuttava taloustieteen professori.

Sosiaalityön ydin on työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisissa. Työntekijöinä ja asiakkaina olemisen tapaa eivät kuitenkaan päätä vain osapuolet itse vaan suhdetta määritellään myös politiikassa ja hallinnossa, sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa ja sosiaalityön omilla akateemisilla kentillä. Kirjassa jäsennetään sitä, millaisia näkemyksiä sosiaalityön yhteiskunnallisista paikoista ja tehtävistä näillä eri foorumeilla syntyy. Sosiaalityötä tarkastellaan liittämis- ja kontrolli-, kumppanuus-, huolenpito- ja vuorovaikutussuhteena. Kussakin suhteessa piirtyy erilainen ymmärrys siitä, millaiset ovat työntekijöiden ja asiakkaiden roolit ja mistä sosiaalityössä yhteiskunnallisena toimintana on kysymys. Ei ole samantekevää, mikä suhteista on vallitsevassa ja mikä marginaalisessa asemassa. Kamppailu suhteiden keskinäisestä paikasta nivoutuu kysymykseen hyvinvointivaltiosta ja sen tulevaisuudesta. Kirja on kattava esitys sosiaalityön nykykeskusteluista ja tulevaisuuden visioista. Se on kirjoitettu ennen muuta sosiaalityön oppikirjaksi, mutta on hyödyllistä luettavaa myös sosiaalityön käytännön toimijoille, suunnittelijoille, päättäjille ja tutkijoille.

Mikä on median rooli arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa? Miten internetin ilmaiset sisällöt ja uudet mediat haastavat perinteistä mediateollisuutta? Voiko Facebookin avulla tehdä vallankumouksen? Mitä on henkilökohtainen joukkoviestintä? "Mediayhteiskunta" piirtää ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Samalla kirja tarkastelee median kokemista tilanteessa, jossa vanhat käsitteet television katsoja, radion kuuntelija ja lehden lukija alkavat olla historiaa. "Mediayhteiskunta" on odotettu perusteos mediamaiseman ja viestinnän muutoksista. Teos tutkii viestintää vuorovaikutuksena, esityksinä, taloutena ja osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Kirja purkaa vastakkainasetteluja perinteisen ja sosiaalisen median, asian ja viihteen, yksityisen ja julkisen välillä. Mediasta on tullut erottamaton osa yhteiskuntaa, hyvässä ja pahassa. Janne Seppänen on professori Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä. Esa Väliverronen on professori Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.

Nyt kerralla koko maailma haltuun! Tämä kirja on aloittelijan käyttöopas muuttuneeseen maailmaan. Lännen valta-asema on murenemassa, globalisaatio on mullistanut maailman ja maapallon painopiste on vaihtamassa paikkaa. Miten maailma makaa siirryttyämme 2000-luvun toiselle vuosikymmenelle? Usein yhteiskuntatieteilijöitä on syytetty toisarvoisten ongelmien kanssa näpertelystä, mutta nyt maailman tunnetuimpiin sosiologeihin kuuluva Cambridgen yliopiston emeritusprofessori Göran Therborn on tehnyt kirjan, joka tarttuu suuriin asioihin. Therborn pyrkii kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Tutkimalla muun muassa maailman sosiokulttuurista maantiedettä, globalisaatiota, suurimpia sivilisaatioita ja naisten ja miesten elinkaaria kaikilla mantereilla Therborn piirtää kunnianhimoisen kuvan maailmamme nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tiivis ja helposti ymmärrettävä kirja käy luettavaksi kelle tahansa, joka on kiinnostunut maailmastamme ja jolla on halu tietää siitä lisää.

Tuula Juvosen palkittu väitöskirja jälleen saatavana!Suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoria kertoo paitsi piilossa eläneiden, salaa seurustelleiden ja huolta kantaneiden ihmisten tarinoita, myös hellästi rakastuneiden, avoimesti yhdessä asuneiden ja seksuaalisuuttaan juhlistaneiden suomalaisten naisten ja miesten tarinoita.Sotienjälkeisessä Suomessa kansalaisia varoitettiin siitä, että vaarallinen "ruotsalaistauti" uhkasi avata vankilan portit joka miehelle. Naistenkin oli parasta unohtaa poikamaisuutensa ja siirtyä suosiolla avioliiton satamaan. Sama viesti toistui myös paikallisesti, ihmisten välisessä kanssakäymisessä, kun juorut "sellaisista" naisista ja miehistä jakoivat ihmisiä hyväksyttäviin ja paheksuttaviin. Homoseksuaalisesti tunteville ihmisille 1950-1960-luku oli siksi aikaa, jolloin omat tunteet ja teot oli syytä kätkeä visusti. Nyt he kertovat hauskoja ja koskettavia tarinoita siitä, millaisia tuohon aikaan olivat homoseksuaalisiksi uskotut henkilöt tai millaista oli tajuta omat homoseksuaaliset tunteensa - ja millaista oli silti, paheksunnasta ja ilmitulon pelosta huolimatta, elää urheasti omaa elämäänsä.Tuula Juvonen tuo esiin rintamakertomuksista elokuviin, aviovuoteista puistoihin ja ravintoloihin sekä skandaalilehdistöstä henkilökohtaisiin haastatteluihin ulottuvassa analyysissään vaiettua ja unohdettua rakkautta.

Homoseksuaalisuus on arkipäiväistynyt Suomessa 2000-luvulla, mutta parannusten saaminen homojen ja lesbojen konkreettisiin kansalaisoikeuksiin on kiven takana. Tuula Juvonen ruotii kirjassaan, kuinka homoseksuaalien asema on muuttunut sekä Suomessa että Saksassa ja miten nämä maat eroavat toisistaan tässä suhteessa. Kirja koostuu kahdesta itsenäisestä osasta. Ensimmäisessä, Suomea käsittelevässä osassa Juvonen kuvailee homoseksuaalisten ihmisten aseman ja oikeuksien vähittäistä parantumista 1960-luvulta 2010-luvulle. Erityisesti hän analysoi homojen ja lesbojen oikeuksista käytyä yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua vuosikymmenten kuluessa. Pitkä aikajänne paljastaa yhteiskunnallisen ilmapiirin vähittäisen avautumisen, sen käännekohdat, avainhenkilöt ja takinkääntäjät. Teoksen toisessa osassa Juvonen käsittelee Saksaa, jota vasten voi spekuloida Suomen tilanteen mahdollisilla kehityssuunnilla. Saksassa julkihomoja ja -lesboja on toiminut näkyvissä ja merkittävissä poliittisissa tehtävissä huomattavasti Suomea pidempään. Saksan tilanne tosin muistuttaa, ettei saavutettuun asemaan ole syytä tuudittautua, vaan koko ajan on oltava valmis puolustamaan omia oikeuksia ja sananvaltaa.

Italialaisen Paolo Rossin teos modernin tieteen synnystä johdattaa lukijan yleistajuisesti tieteen historiaan ja sen herättämiin tieteenfilosofisiin kysymyksiin. Rossi tutkii eri tieteenalojen koulukuntien välisiä yhteenottoja ja niiden taustalla piileviä arvojärjestelmiä ja kumoaa siten oivallisesti käsityksen tieteestä neutraalina ja kulttuurista irrallisena asiana. Hän osoittaa monien nykyistä tiedettä ja tieteen tekemistä luonnehtivien piirteiden syntyneen 1600-luvulla sotien ja ruton piinaamassa Euroopassa. Samalla hän myös näyttää, mikä oli uutta ja vallankumouksellista tuolloin syntyneissä uusissa tiedon muodoissa. Rossi tarkastelee monipuolisesti tieteen uusia saavutuksia kuten tähtitieteen keksintöjä, mikroskoopilla tehtyjä uusia havaintoja, Newtonin liikkeen lakeja, tyhjiössä tehtyjä kokeita sekä verenkiertojärjestelmän salojen paljastumista. Niiden ohella jokaisessa luvussa käsitellään ajatuksia, jotka olivat keskeisiä kullekin älylliselle vallankumoukselle. Modernin luonnontieteen synnyn ja luonteen tarkastelut kytketään niin historialliseen kuin aate- ja oppihistorialliseenkin taustaansa. Rossi purkaakin teoksessaan tavanomaisia mustavalkoisia vastakkainasetteluja tieteen historian ja tieteenfilosofian sekä luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä. Paolo Rossi (s. 1923) on Firenzen yliopiston emeritusprofessori, joka on teoksissaan tarkastellut erityisesti tieteen kehitystä.

"Maailman taloushistoria - teollinen aika" käsittelee maailmantalouden kehitystä noin vuodesta 1800 meidän päiviimme asti. Se valaisee globaalin kehityksen yleisiä linjoja ja laajoja asiayhteyksiä, mutta kertoo samalla myös parin viime vuosisadan aikana tapahtuneista merkittävistä yksittäisistä muutoksista ja yllättävistä käännekohdista. Teollisen aikakauden myötä maailma on nivoutunut yhä tiiviimmin yhteen, ja eri maanosat ovat tulleet kehityksessään entistä riippuvammiksi toisistaan kaikissa suhteissa. Kirja valottaa teollisen ajan historian tärkeimpiä piirteitä ja 1800-1900-lukujen suurten mullistusten takana piileviä voimia aina 2000-luvun alkuun saakka. Se avaa näkökulman historian eri aikakausiin ja kuvailee maailmantaloutta kaikilla mantereilla sekä merkittävimpien valtioiden kehitystä. Schönin teos on kirjoitettu paitsi kurssikirjaksi, myös maailman taloushistorian yleisteokseksi. Se katsoo maailmaa kokonaisvaltaisesti ja se on otteeltaan moderni. Siinä ovat mukana aivan viimeaikaisen tutkimuksen tulokset. Monet aiemmat alan perusteokset ovat olleet yleensä hyvin Länsi-Eurooppa- ja Pohjois-Amerikka-keskeisiä, mutta Schönin tarkastelussa on tasapainoisesti mukana koko maailma. Suomalaiselle opiskelijalle ja lukijalle on suuri etu, että se kattaa myös Pohjoismaat, jotka yleensä jäävät maailman taloushistoriateoksissa katveeseen. Ja toisin kuin yleensä, naistenkin rooli on mukana. Teos on myös tuore ja oiva puheenvuoro nykyiseen globalisaatiokeskusteluun. Lennart Schön on Lundin yliopiston taloushistorian professori. Hän on kansainvälisesti erittäin tunnettu ja tunnustettu taloushistorioitsija.

Monitieteinen oppikirja tarjoaa perustietoa haastattelutilanteen rakentumisesta, erilaisista haastatteluista sekä menetelmän historiasta. Se avaa näkymän siihen, millaiseksi haastatteluvuorovaikutus muodostuu haastateltaessa erilaisia henkilöitä ja ryhmiä, esimerkiksi johtavassa asemassa olevia, lapsia, eri kulttuureista tulevia ja puheongelmaisia. Teoksessa näytetään myös, miten haastattelijan ja haastateltavien välinen suhde ja siihen kohdistuvat oletukset ohjaavat tiedon tuottamista. Tarkasteltavia teemoja ovat muun muassa osallistujien välinen läheisyys ja etäisyys, oikeus tietoon sekä yhteisyyden ja erojen rakentaminen. Autenttisista haastattelutilanteista kerätyt esimerkit havainnollistavat tilanteiden monimuotoisuutta ja näyttävät mahdollisia toimintatapoja hankalissakin tilanteissa. Kirjoittajina on eri tieteenalojen kokeneita tutkijoita, jotka ovat käyttäneet haastattelumenetelmää omissa tutkimuksissaan. Kirjaa voivat hyödyntää eri tieteenalojen perus- ja jatko-opiskelijat, tutkijat ja opettajat sekä ammattiryhmät, jotka tarvitsevat työssään haastattelutaitoja.

Tämä kirja alkaa hetkestä, jolloin tutkija on saanut haastattelunsa tehtyä ja luo hämmentyneen katseen kokoamaansa aineistoon. Tällainenko siitä tulikin? Vastaako tämä lainkaan kysymyksiini? Saako tästä edes tehtyä tutkimusta? Kirjoittajat vastaavat esimerkkien avulla laadullisen tutkimusaineiston nostattamiin kysymyksiin. Millä eri tavoilla aineistoa voi analysoida? Mikä on teorian paikka analyysissä? Mitä eroa on haastattelun ja analyysin teemoilla? Mitä tarkoittaa sisällönanalyysi? Miten aineiston jatkokäyttö kannattaa järjestää? Kirjassa käydään läpi koko analyysiprosessi haastatteluaineistoon tutustumisesta ja sen luokittelusta tulkintavaiheen viimeistelyyn. Eri analyysimenetelmien asiantuntijat esittelevät tutkimusesimerkkien avulla erilaisia reittejä tulkintaan ja vaihtoehtoisia tapoja analysoida aineistoa. He antavat myös käytännön neuvoja aineiston käsittelyn eri vaiheisiin, kuten koodaamiseen, litterointiin ja aineiston kääntämiseen toiselle kielelle, ja tarkastelevat aineiston käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Teos on suunnattu eri tieteenalojen opiskelijoille, jatko-opiskelijoille, tutkijoille sekä opettajille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kirjoittajat ovat kokeneita yliopisto-opettajia, jotka ovat hyödyntäneet haastattelumenetelmää omissa tutkimuksissaan.

Olette varmaan joskus kokeneet sen riemastuttavan ja kutkuttavan tunteen, joka syntyy vasta oraalla olevasta rakkaussuhteesta. Mistä voi tietää, onko toisen osapuolen käyttäytyminen vain luonnollista ystävällisyyttä, vai onko hän myös kiinnostunut lähemmästä kanssakäymisestä tai romanssista? Asiasta voi saada varmuuden tekemällä avoimen aloitteen, mutta erehtyminen olisi noloa ja tökerö aloite voisi rikkoa aran tilanteen. Täytyy tyytyä tulkitsemaan merkkejä, tekemään tulkintoja. Toisaalta täytyy varoa pettämästä itseään, tulkitsemasta merkkejä omien toiveiden mukaisesti. Omaa tulkintaa voi yrittää hienovaraisesti testata katsomalla, miten toinen osapuoli reagoi viattomiksi naamioituihin aloitteisiin. Laadullinen tutkimus on samankaltaista merkkien tulkitsemista ja uusien johtolankojen aktiivista tuottamista. Vihjeiden ja johtolankojen pohjalta yritetään päätellä jotain sellaista, joka ei ole havainnoista paljaalla silmällä nähtävissä. Laadullinen tutkimus 2.0 on uudistettu laitos akatemiaprofessori Pertti Alasuutarin suositusta ja selkeästä oppikirjasta.

Laadullisen tutkimuksen perusteisiin pureutuva metodioppikirja, jossa käydään läpi koko tutkimusprosessi tutkimusideasta raportointiin. Esillä on monia tapoja ja tekniikoita tehdä tutkimusta laadullisilla aineistoilla, mutta keskeiseksi nousee kuitenkin aina tutkimuksen subjekti, tekijä ja hänen suhteensa tutkimuskohteeseen.

Kiehtova johdatus diskurssintutkimukseen, sen keskeisiin käsitteisiin ja uusimpiin avauksiin. Diskurssintutkimus perustuu ajatukseen, että kieli ja ihmisyhteisön toiminta ovat kietoutuneet yhteen. Se tutkii, mitä asioita ja miten kielellä tehdään. Miten diskurssintutkimuksessa analysoidaan kieltä? Mitä diskurssin käsite tarkoittaa? Entä konteksti tai genre? Diskursseja analysoimalla tutkitaan yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Teos antaa perustiedot diskurssintutkimuksesta ja sen soveltamisesta, tavoitteenaan myös jakaa diskurssintutkijoiden hiljaista tietoa. Diskurssintutkimuksena ajattelutapaa havainnollistetaan runsailla arkiympäristöstä löytyvillä esimerkeillä. Kirjassa analysoidaan kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan suhdetta mm. mediassa ja mainoksissa, kuvissa ja kertomuksissa, kotona ja töissä. Kirja on soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin erityisesti kielen-, viestinnän- ja kulttuurintutkimuksen sekä yhteiskunta- ja kasvatustieteiden opintoihin.

"Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa" (13. painos) on täysin uudistettu esitys jo yli kuuden vuosikymmen historian omaavasta alan perusteoksesta. Teos keskittyy ajankohtaisiin koulumaailman ja lastensuojelun ilmiöihin kahdentoista asiantuntija-artikkelin sekä erityisopetuksen ja lastensuojelun nykytilaa kartoittavan laajan johdanto-osuuden avulla. Teoksessa yhdistetään uusin tutkimuksellinen tieto erityisopetuksen ja lastensuojelun kentän käytännöissä tapahtuvan muutoksen kuvaamiseen. Olemassa olevien toimintamallien esittelyn lisäksi artikkeleissa nostetaan esiin yhteiskuntapoliittisia kipupisteitä ja esitellään tulevaisuuden kehityssuuntia. Teos on suunnattu oppikirjaksi erityisesti kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisiin opintoihin, mutta se on tarpeellista luettavaa kaikille opetuksen, lastensuojelun, vammaistyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon parissa toimiville.

Kategoriat ovat olennaisia toisten ihmisten ja oman itsemme määrittelyn välineitä. Kategoria-analyysi tarjoaa oivan välineen teksti-, haastattelu- ja vuorovaikutusaineistojen tulkintaan. Kategoriat ja niiden käyttö kertovat ajasta, jossa elämme, siitä mitä pidämme normaalina, arvokkaana, ongelmana tai poikkeavana. Myös kaikki yhteiskunnalliset instituutiot päiväkodista vanhainkotiin ja sairaalasta vankilaan nojaavat vahvasti ihmisten ja asioiden kategorioihin. On vaikea kuvitella paikkaa tai tilannetta, jossa kategoriat eivät olisi läsnä ja käytössä, niin olennaisia ne ovat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja toistemme ymmärtämisessä. Kategoriat liittävät päivittäisen kanssakäymisen, kulttuurin ja moraalin toisiinsa. Kirjassa esitellään kategoria-analyysin lähtökohtia ja perusperiaatteita sekä valotetaan erilaisia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Erityinen huomio kiinnitetään identiteettien, ongelmien ja poikkeavuuden kategorisointiin ja niiden tutkimiseen. Kategorisointia tarkastellaan osana sekä arkielämää että institutionaalisia käytäntöjä. Kirja sisältää runsaasti tutkimus- ja aineistoesimerkkejä, jotka havainnollistavat, miten monin tavoin kategoria-analyysia on mahdollista soveltaa erilaisiin tutkimusaineistoihin. Teos soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin erityisesti yhteiskunta- ja kasvatustieteiden, kulttuurintutkimuksen sekä kieli- ja viestintätieteiden opintoihin.

Kirjoittajilta edellytetään kykyä esittää ajatuksiaan kirjallisesti muiden ymmärtämässä muodossa, olipa kyseessä raportti, lehtijuttu, internet-sivu tai yleistajuinen tietokirja. Kukaan ei kuitenkaan ole seppä syntyessään. Tämä kirja auttaa kirjoittajaa jalostamaan esitystapaansa yleistajuiseksi tietokirjaksi, jossa on mietitty viestin perillemenoa. Tietokirjan tekijän käsikirja on hyvin käytännönläheinen. Se helpottaa kirjoittajaa selvittämällä kirjanteon perusasiat ja tarjoamalla vastauksia yleisimpiin kirjan tekemiseen liittyviin kysymyksiin. Kirjassa selvitetään kirjanteon perusasiat aiheen suunnittelusta ja tekstin kirjoittamisesta aina kustantamossa asioimiseen, kirjan markkinointiin ja tekijänoikeuskysymyksiin saakka. Siinä on myös muistamista helpottavia listoja ja tietoja, joista on apua vähän kokeneemmallekin kirjantekijälle. Virve Mertanen on työskennellyt kustannusalalla pitkään niin kirjojen, lehtien kuin niiden markkinoinninkin parissa. Kirjan käytännönläheisyys kumpuaa muun muassa hänen kokemuksistaan monitieteellistä tutkimusta tekevän Työterveyslaitoksen kustannustoimittajana.

Eriarvoisuus tappaa pureutuu yhteen 2010-luvun keskeisimmistä kysymyksistä. Eriarvoisuus ei ole vain köyhien maiden ongelma, vaan siitä kärsitään yhä enemmän myös rikkaissa maissa. Se ei tarkoita pelkästään varallisuuden epätasaista jakautumista, vaan myös sukupuoli, rotu, etnisyys ja luokka määrittävät ihmisen asemaa. Pahimmillaan eriarvoisuus tappaa vaikuttamalla ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Jopa pelkän työttömyyden on havaittu lisäävän kuolleisuutta. Göran Therbornin teos on lyhyt mutta sitäkin kattavampi luonnehdinta eriarvoisuudesta. Therborn selittää, mitkä mekanismit synnyttävät ja ylläpitävät eriarvoisuutta ja miten ne ovat kehittyneet ajan saatossa. Hän ei unohda täsmentää, miten eriarvoisuus konkreettisesti vaikuttaa ihmisten elämään. Sen lisäksi, että kirjoittaja erittelee eriarvoisuutta ilmiönä, hän tarjoaa arvokkaita, havainnollisia keinoja tasa-arvon parantamiseksi. Kirja on vahva ja näkemyksellinen esitys sosiaalisesta tasa-arvosta, eikä sitä ole syyttä kehuttu sekä Suomessa että ulkomailla. Therborn ei sorru vaikeaselkoiseen teoreettiseen ilmaisuun vaan hän esittää argumenttinsa ymmärrettävästi ja sujuvasti. Göran Therborn on arvostettu ruotsalaissyntyinen sosiologi ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessori.

Maailmassa julkaistaan vuosittain jo yli miljoona tieteellistä artikkelia. Tieteellisten julkaisujen määrä kasvaa edelleen kiivaasti - siitä pitää huolen akateeminen kilpailutalous, jossa uramenestys, virkojen saaminen ja yliopistojen rahoitus on sidoksissa julkaisujen tuottamiseen. Virkojen ja rahoituksen ohella kilpaillaan siitä, kuka ensimmäisenä ehtii tekemään keksinnön ja läpimurron. Koko tiedekenttää kuvaakin iskulause tai uhkavaatimus: ”Julkaise tai tuhoudu!” Tämä kirja auttaa ymmärtämään, miten akateemista peliä nykyään pelataan, ja toisaalta peliin itseensäkin luodaan arvioiva katse. Teos antaa perustiedot niin tieteellisestä julkaisemisesta kuin salaamisesta. Lisäksi siinä selitetään, miten julkaisujen vaikuttavuutta mitataan, opastetaan yleistajuiseen tiedeviestintään sekä pohditaan tieteellisiä kieliä ja julkaisemisen eettisiä ongelmia. Teos auttaa ymmärtämään akateemista maailmaa, tietoa, tiedettä ja tieteellistä viestintää. Siten se sopii yliopistojen ja erityisesti tohtorikoulujen yleisopintoihin sekä esimerkiksi tieteellisen viestinnän ja tieteentutkimuksen opintoihin. Teos palvelee yleensäkin kaikkia tieteestä ja tiedepolitiikasta kiinnostuneita.

Ensimmäinen suomenkielinen menetelmäopas verkkotutkimusta tekeville, niin ammattitutkijoille kuin opinnäytteiden laatijoille. Internetistä on kehittynyt merkittävä viestinnän ja jakamisen väline niin nopeasti, että tutkimusmaailma ei tahdo pysyä perässä. Verkko ja sosiaalinen media muuttavat ihmisten ja yhteisöjen toimintaa ja siten haastavat vallitsevat tutkimusmenetelmät. Samalla ne tarjoavat täysin uusia mahdollisuuksia tutkimusasemien suunnitteluun sekä aineiston valintaan, keräämiseen ja analyysiin. Ovatko vanhat menetelmät vielä käyttökelpoisia vai pitäisikö niitä päivittää uudelle aikakaudelle? Onko kenties tarpeen kehittää kokonaan uusia? Tutkimusmenetelmien asiantuntijat eri yliopistoista käsittelevät kouriintuntuvasti muiden muassa verkkotutkimuksen metodologisia, eettisiä ja kulttuurisia lähtökohtia, verkkokyselyiden tekemistä, verkkokeskustelujen ja -yhteisöjen sekä verkon historian ja suurten datamassojen tutkimista.