Paolo Rossi – författare

"A rich historical pastiche of 17th- and 18th-century philosophy, science, and religion."—G. Y. Craig, New Scientist "This book, by a distinguished Italian historian of philosophy, is a worthy successor to the author's important works on Francis Bacon and on technology and the arts. First published in Italian (in 1979), it now makes available to English readers some subtly wrought arguments about the ways in which geology and anthropology challenged biblical chronology and forced changes in the philosophy of history in the early modern era. . . . [Rossi] shows that the search for new answers about human origins spanned many disciplines and involved many fascinating intellects—Bacon, Bayle, Buffon, Burnet, Descartes, Hobbes, Holbach, Hooke, Hume, Hutton, Leibniz, de Maillet, Newton, Pufendorf, Spinoza, Toland, and, most especially, Vico, whose works are impressively and freshly reevaluated here."—Nina Gelbart, American Scientist

Originally published in 1968. This volume discusses Francis Bacon’s thought and work in the context of the European cultural environment that influenced Bacon’s philosophy and was in turn influenced by it. It examines the influence of magical and alchemical traditions on Bacon and his opposition to these traditions, as well as illustrating the naturalist, materialist and ethico-political patterns in Bacon’s allegorical interpretations of fables.

This is a translation of Rossi's account of the art of memory and the logic of linkage and combination

This history of the birth of modern science shatters the illusion that science is 'dry' and divorced from culture by exploring the powerful clashes between traditions and value systems that gave rise to it. The author shows how many of the characteristics that distinguish science today emerged in the midst of the wars and plagues of the seventeenth century and defines what was new about this form of knowledge.

A brilliant translation of this classic account of the art of memory and the logic of linkage and combination, the two traditions deriving from the Classical world and the late medieval period, and becoming intertwined in the 16th Century. From this intertwining emerged a new tradition, a grandiose project for an 'alphabet of the world' or 'Clavis Universalis'. Translated with an Introduction by Stephen Clucas.

A brilliant translation of this classic account of the art of memory and the logic of linkage and combination, the two traditions deriving from the Classical world and the late medieval period, and becoming intertwined in the 16th Century. From this intertwining emerged a new tradition, a grandiose project for an ''alphabet of the world'' or ''Clavis Universalis''. Translated with an Introduction by Stephen Clucas.

Italialaisen Paolo Rossin teos modernin tieteen synnystä johdattaa lukijan yleistajuisesti tieteen historiaan ja sen herättämiin tieteenfilosofisiin kysymyksiin. Rossi tutkii eri tieteenalojen koulukuntien välisiä yhteenottoja ja niiden taustalla piileviä arvojärjestelmiä ja kumoaa siten oivallisesti käsityksen tieteestä neutraalina ja kulttuurista irrallisena asiana. Hän osoittaa monien nykyistä tiedettä ja tieteen tekemistä luonnehtivien piirteiden syntyneen 1600-luvulla sotien ja ruton piinaamassa Euroopassa. Samalla hän myös näyttää, mikä oli uutta ja vallankumouksellista tuolloin syntyneissä uusissa tiedon muodoissa. Rossi tarkastelee monipuolisesti tieteen uusia saavutuksia kuten tähtitieteen keksintöjä, mikroskoopilla tehtyjä uusia havaintoja, Newtonin liikkeen lakeja, tyhjiössä tehtyjä kokeita sekä verenkiertojärjestelmän salojen paljastumista. Niiden ohella jokaisessa luvussa käsitellään ajatuksia, jotka olivat keskeisiä kullekin älylliselle vallankumoukselle. Modernin luonnontieteen synnyn ja luonteen tarkastelut kytketään niin historialliseen kuin aate- ja oppihistorialliseenkin taustaansa. Rossi purkaakin teoksessaan tavanomaisia mustavalkoisia vastakkainasetteluja tieteen historian ja tieteenfilosofian sekä luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä. Paolo Rossi (s. 1923) on Firenzen yliopiston emeritusprofessori, joka on teoksissaan tarkastellut erityisesti tieteen kehitystä.