Antti Vihinen – författare

Tampereen Pyhäjärvellä vietetään juhannusta perinteikkäästi: yksi hukkunut. Kuolleen naisen henkilöllisyyttä selvittämään hälytetään komisario Markus Berglund ja hänen aisaparinsa Ruokosalmi. Murhatutkimukset johtavat poliisin täysin odottamattomaan suuntaan ja 70-lukulaisia kuohuttaneen Baader-Meinhof-terrorismin lähteille. Kuka arvoituksellinen nainen oikein on?Uutinen kantautuu pian Tampereelta suureen maailmaan. Koko juttu on paisua yli äyräidensä viimeistään silloin, kun Saksan turvallisuuspalvelu ja sen kenttäjohtaja Sandra Klinger ottavat ohjat käsiinsä. Onko kylmä verinen RAF-terroristiryhmä tehnyt paluun?Mysteeri vie syvälle RAF:n ja sen ikonisten johtohahmojen, Andreas Baaderin, Ulrike Meinhofin ja Gudrun Ensslinin menneisyyteen. Samalla se kurkottaa ihmismielen synkimpiin syövereihin ja kysyy, mikä saa ihmisen uskomaan fanaattisesti oman käden oikeuteen.Terroristien jäljet kulkevat Tampereelta Berliiniin, Helsingistä Hampuriin ja Stammheimin vankilasta Hervantaan. Koukuttava rikosromaani ammentaa lähimenneisyydestämme, jossa on jotakin pelottavan tuttua.Antti Vihinen (s. 1961) on kirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hänen tiensä tamperelaisesta bändibussista kulttuuriteorian professoriksi Saksaan on uskomaton seikkailu. Hampurin yliopistossa Vihisen kurssitoverina oli Ulrike Meinhofin tytär, jonka tarina ei jättänyt häntä rauhaan. Niinpä hän perehtyi RAF:n toimintaan perin pohjin ja rakensi dekkarinsa aiheen ympärille. Vihinen on työskennellyt suomalaisen kulttuuriviennin tehtävissä Berliinissa ja Sibeliustalon johtajana Lahdessa.

Tampereen Pyhäjärvellä vietetään juhannusta perinteikkäästi: yksi hukkunut. Kuolleen naisen henkilöllisyyttä selvittämään hälytetään komisario Markus Berglund ja hänen aisaparinsa Ruokosalmi. Murhatutkimukset johtavat poliisin täysin odottamattomaan suuntaan ja 70-lukulaisia kuohuttaneen Baader-Meinhof-terrorismin lähteille. Kuka arvoituksellinen nainen oikein on?Uutinen kantautuu pian Tampereelta suureen maailmaan. Koko juttu on paisua yli äyräidensä viimeistään silloin, kun Saksan turvallisuuspalvelu ja sen kenttäjohtaja Sandra Klinger ottavat ohjat käsiinsä. Onko kylmä verinen RAF-terroristiryhmä tehnyt paluun?Mysteeri vie syvälle RAF:n ja sen ikonisten johtohahmojen, Andreas Baaderin, Ulrike Meinhofin ja Gudrun Ensslinin menneisyyteen. Samalla se kurkottaa ihmismielen synkimpiin syövereihin ja kysyy, mikä saa ihmisen uskomaan fanaattisesti oman käden oikeuteen.Terroristien jäljet kulkevat Tampereelta Berliiniin, Helsingistä Hampuriin ja Stammheimin vankilasta Hervantaan. Koukuttava rikosromaani ammentaa lähimenneisyydestämme, jossa on jotakin pelottavan tuttua.Antti Vihinen (s. 1961) on kirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hänen tiensä tamperelaisesta bändibussista kulttuuriteorian professoriksi Saksaan on uskomaton seikkailu. Hampurin yliopistossa Vihisen kurssitoverina oli Ulrike Meinhofin tytär, jonka tarina ei jättänyt häntä rauhaan. Niinpä hän perehtyi RAF:n toimintaan perin pohjin ja rakensi dekkarinsa aiheen ympärille. Vihinen on työskennellyt suomalaisen kulttuuriviennin tehtävissä Berliinissa ja Sibeliustalon johtajana Lahdessa.

Koukuttava dekkari tamperelaispoliiseista ja kansainvälisen yrityksen rikkeistä Rikkaan teollisuussuvun musta lammas Miki Davidson kuolee kotonaan epäselvissä olosuhteissa, eikä hän ole perheen ainoa traagisesti kuollut jäsen. Halusiko joku tappaa fanien palvoman ex-rocktähden? Yksi mahdollinen epäilty tai todistaja makaa koomassa sairaalassa. Komisario Markus Berglundia odottaa rikospaikalla vaikeasti hahmotettava sotku, joka ei jää Tampereen punatiilitehtaiden katveeseen. Herää vahva epäilys, etteivät Tamshell-konsernin kaikki toimet kestä päivänvaloa. Jäljet johtaa Berglundin tutkimukset jopa vuosien takaiseen WTC-tornien iskuun. Selvää on vain se, että joku ei halua poliisin penkovan suvun salaisuuksia. Ennen kuin rujo totuus paljastuu, vaatii se vielä uuden uhrin. Vaaran värit -sarjan toisessa osassa punotaan häikäisevä jännitysjuoni, joka tutkii ihmismielen ja historian synkeitä syvyyksiä manserockin tahdissa. Antti Vihisen Vaaran värit -sarjan avausosa Punainen prinsessa oli arvostelumenestys.

Koukuttava dekkari tamperelaispoliiseista ja kansainvälisen yrityksen rikkeistä Rikkaan teollisuussuvun musta lammas Miki Davidson kuolee kotonaan epäselvissä olosuhteissa, eikä hän ole perheen ainoa traagisesti kuollut jäsen. Halusiko joku tappaa fanien palvoman ex-rocktähden? Yksi mahdollinen epäilty tai todistaja makaa koomassa sairaalassa. Komisario Markus Berglundia odottaa rikospaikalla vaikeasti hahmotettava sotku, joka ei jää Tampereen punatiilitehtaiden katveeseen. Herää vahva epäilys, etteivät Tamshell-konsernin kaikki toimet kestä päivänvaloa. Jäljet johtaa Berglundin tutkimukset jopa vuosien takaiseen WTC-tornien iskuun. Selvää on vain se, että joku ei halua poliisin penkovan suvun salaisuuksia. Ennen kuin rujo totuus paljastuu, vaatii se vielä uuden uhrin. Vaaran värit -sarjan toisessa osassa punotaan häikäisevä jännitysjuoni, joka tutkii ihmismielen ja historian synkeitä syvyyksiä manserockin tahdissa. Antti Vihisen Vaaran värit -sarjan avausosa Punainen prinsessa oli arvostelumenestys.

Antti Vihisen Valkoinen susi -dekkarissa tamperelaispoliisit selvittävät trillerimäistä rikosta ulkomaisten tiedustelupalveluiden kanssa."Nerokas rikostarina ja kulttuurihistorian runsaudensarvi yhdistyvät " -kirjallisuuskriitikko Kai HirvasnoroKiirastorstaina Tampereelta kuuluu kummia: tavallinen arkistotyöntekijä ja kokenut saksalaisdiplomaatti löytyvät murhattuina, uhreilla löyhä yhteys toisiinsa. Heidän murhaamiselleen ei näytä olevan järjellistä selitystä, ei motiivia, ei tekijää tai tekijöitä.Komisario Markus Berglundin tiimi saa tutkittavakseen epäsuhdan parin murhajutun. Tutkinta vie tamperelaispoliisit nopeasti ihmismielen pimeimmille äärialueille ja jopa maailmanhistorian pyörteisiin. Murhatuilla on merkillinen kytkös Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen kesäkuussa 1942, ja poliisitutkinnan keskiöön nousee kohtaamisen yhteydessä salaa äänitetty nauhoite, operaatio Valkoinen Susi. Mitä tekemistä Hitlerin ja Mannerheimin keskusteluilla voi olla murhattujen kanssa? Ja miksi saksalaisen kulttuuriattasean kuolema kiinnostaa useamman maan tiedustelupalveluja? Onko diplomaatin murha vain mustasukkaisuusdraaman päätepiste vai korkean tason poliittisen pelin huipentuma? Berglundin tiimi selvittää tapausta kirjaimellisesti henkensä kaupalla. Jossakin ulvoo Valkoinen susi.Vaaran värit -sarjassa aiemmin ilmestyneet dekkarit Punainen prinsessa (2021) ja Sininen enkeli (2023) olivat arvostelumenestyksiä.

Antti Vihisen Valkoinen susi -dekkarissa tamperelaispoliisit selvittävät trillerimäistä rikosta ulkomaisten tiedustelupalveluiden kanssa."Nerokas rikostarina ja kulttuurihistorian runsaudensarvi yhdistyvät " -kirjallisuuskriitikko Kai HirvasnoroKiirastorstaina Tampereelta kuuluu kummia: tavallinen arkistotyöntekijä ja kokenut saksalaisdiplomaatti löytyvät murhattuina, uhreilla löyhä yhteys toisiinsa. Heidän murhaamiselleen ei näytä olevan järjellistä selitystä, ei motiivia, ei tekijää tai tekijöitä.Komisario Markus Berglundin tiimi saa tutkittavakseen epäsuhdan parin murhajutun. Tutkinta vie tamperelaispoliisit nopeasti ihmismielen pimeimmille äärialueille ja jopa maailmanhistorian pyörteisiin. Murhatuilla on merkillinen kytkös Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen kesäkuussa 1942, ja poliisitutkinnan keskiöön nousee kohtaamisen yhteydessä salaa äänitetty nauhoite, operaatio Valkoinen Susi. Mitä tekemistä Hitlerin ja Mannerheimin keskusteluilla voi olla murhattujen kanssa? Ja miksi saksalaisen kulttuuriattasean kuolema kiinnostaa useamman maan tiedustelupalveluja? Onko diplomaatin murha vain mustasukkaisuusdraaman päätepiste vai korkean tason poliittisen pelin huipentuma? Berglundin tiimi selvittää tapausta kirjaimellisesti henkensä kaupalla. Jossakin ulvoo Valkoinen susi.Vaaran värit -sarjassa aiemmin ilmestyneet dekkarit Punainen prinsessa (2021) ja Sininen enkeli (2023) olivat arvostelumenestyksiä.

Mitä Jean Sibelius ajatteli maailmanmenosta sotaisilla 1930- ja 1940-luvuilla? Oliko Sibelius natsiaatetta ja -hallintoa myötäilevä onnenonkija vai Hitlerin propagandakoneiston viaton uhri?Jean Sibelius sai merkittäviä palkintoja ja huomionosoituksia natsi-Saksan ylimmältä johdolta. Hän suostui myös Joseph Goebbelsin propagandaministeriön alaisuudessa toimineen antisemitistisen musiikkijärjestön varapuheenjohtajaksi. Totta on myös se, että hän ei kieltäytynyt yhdestäkään natsien kunnianosoituksesta.Mikään näistä ei tee Sibeliuksesta ”natsia”, mutta ei myöskään epäpoliittista ja viatonta sivustakatsojaa. Vaikka Sibelius ei milloinkaan selkeästi liputtanut natsiaatteen puolesta, hän ei myöskään selvästi tuominnut kansallissosialismia.Moni Suomessa pitää keskustelua kansallissäveltäjän natsiyhteyksistä turhanpäiväisenä. Kuitenkin tässä kirjassa Antti Vihinen yrittää vastata siihen, miten kansallissäveltäjä suhtautui natseihin ja mitä tapahtui eräänä syyspäivänä vuonna 1943.Antti Vihinen on tietokirjailija, joka on kirjoittanut musiikista, säveltäjistä ja politiikasta.