Esa Väliverronen – författare

Mikä on median rooli arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa? Miten internetin ilmaiset sisällöt ja uudet mediat haastavat perinteistä mediateollisuutta? Voiko Facebookin avulla tehdä vallankumouksen? Mitä on henkilökohtainen joukkoviestintä? "Mediayhteiskunta" piirtää ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Samalla kirja tarkastelee median kokemista tilanteessa, jossa vanhat käsitteet television katsoja, radion kuuntelija ja lehden lukija alkavat olla historiaa. "Mediayhteiskunta" on odotettu perusteos mediamaiseman ja viestinnän muutoksista. Teos tutkii viestintää vuorovaikutuksena, esityksinä, taloutena ja osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Kirja purkaa vastakkainasetteluja perinteisen ja sosiaalisen median, asian ja viihteen, yksityisen ja julkisen välillä. Mediasta on tullut erottamaton osa yhteiskuntaa, hyvässä ja pahassa. Janne Seppänen on professori Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä. Esa Väliverronen on professori Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.

Mikä on avoimen tieteen paikka avoimessa yhteiskunnassa? Kansalaisten kiinnostus tiedettä kohtaan on Suomessa poikkeuksellisen korkeaa. Tiede ja teknologia näkyvät yhä enemmän yhteiskunnassa, arjessa ja mediassa. Mitä tapahtuu, kun perinteisesti akateemisiin piireihin suljettu tutkimus tuodaan kaikkien saataville? "Julkinen tiede" käsittelee tieteen roolia yhteiskunnassa ja kuvailee, kuinka tiede ja tutkijat esitetään mediassa ja populaarikulttuurissa. Teos rohkaisee tutkijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja avaa tiedeviestinnän muuttuvia sääntöjä. "Julkinen tiede" sopii niin tutkijoille, journalisteille kuin kelle tahansa tieteestä kiinnostuneelle. Sen tarkastelukohteina ovat monenlaiset ilmiöt sosiaalisen median tutkimusviestinnästä tiedebarometreihin ja tieteen kaupallistamishankkeista Breaking Bad -tv-sarjaan. Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän professori.

Vilken är mediernas roll i vardagen och i växelverkan människor emellan? På vilket sätt utmanar det avgiftsfria innehållet på webben och de nya medierna den traditionella medieindustrin? Kan man göra revolution med hjälp av Facebook? Vad är mass-själv-kommunikation?"Mediesamhället" tecknar en aktuell bild av ett samhälle, som på många sätt är beroende av medier. Samtidigt granskar boken hur medierna upplevs då gamla begrepp såsom tv-tittare, radiolyssnare och tidningsläsare börjar bli föråldrade."Mediesamhället" är en efterlängtad bok om förändringar i medielandskapet och kommunikationen. Verket granskar kommunikation som interaktion, representationer, ekonomi och som en del av maktutövningen i samhället. Boken fördjupar sig i motsättningarna mellan massmedier och sociala medier, fakta och underhållning, privat och offentligt. Medierna har blivit en oskiljaktig del av samhället - på gott och ont.Janne Seppänen är professor vid fakulteten för kommunikation, medier och teater vid Tammerfors universitet. Esa Väliverronen är professor vid institutionen för socialvetenskap vid Helsingfors universitet.

Vuoden Tiedekirja -palkinnon voittaja!Tieteen vapauden rajoitukset ovat yhä näkyvämpi ilmiö eri puolilla maailmaa. Kyse ei ole pelkästään diktatuurivaltioiden ongelmasta, vaan tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjailu on arkipäivää monissa maissa. Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiirin kiristyminen ja poliittinen polarisaatio on tehnyt tutkimustiedon kyseenalaistamisesta muodikasta. Toimittajien tavoin myös tutkijat ovat joutuneet uhkailun ja vainon kohteeksi varsinkin sosiaalisessa mediassa, myös Suomessa. Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus on monipuolinen tietopaketti tutkimuksen vapautta rajoittavista käytännöistä. Samalla se on ajankohtainen puheenvuoro vapaan tutkimuksen ja sananvapauden puolesta.

Rohkeutta kuvastaa helposti rämäpäinen pelottomuus, jonka siivittämänä muutetaan toiselle puolen maailmaa tai lähdetään tutkimaan maapallon tuntemattomia laitoja maineen ja kunnian toivossa. Antiikissa rohkeus asettui oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden rinnalle yhdeksi neljästä perushyveestä. Usein rohkeat teot avartavat tuntemaamme maailmaa ja vavisuttavat ennakkoluuloja. Minkälaista kanttia on vaatinut naiselta ryhtyä asianajajaksi silloin, kun naisten piti vielä anoa vapautusta sukupuolestaan päästäkseen yliopistoon? Entä millaista arjen rohkeutta tarvitsee nykyään maahanmuuttaja tai työssäkäyvä köyhä? Vuoden 2019 Tieteen päivien kirja Kaikenlaista rohkeutta tarkastelee sisukkuuden ja uskalluksen raameja niin yhteiskunnassa, tieteessä kuin yksilöiden välillä. Tutkimuksessa uskalias hyppy tuntemattomaan voi murtaa aiemmat totuudet tai saattaa esimerkiksi avaruusluotaimen turvallisesti kohteeseensa kymmenen vuoden matkaamisen päätteeksi. Toisaalta näennäisen pieni teko saattaa vaatia suunnattoman määrän rohkeutta: läheisen koskettaminen tai oman äänen kuuluville saaminen työyhteisössä.

Tiede ja teknologia ovat muovanneet ihmisten elämää ja ajattelutapoja. Tiedon tavoittelu on vuosituhansien ajan kietoutunut myös uskonnolliseen ja poliittiseen valtaan. Keiden historiaa kirjoitetaan, keiden menneisyydestä ja kokemuksista vaietaan? Entä millaisen jäljen teknologinen edistys on jättänyt ympäristöömme?Vuoden 2021 Tieteen päivien kirja Hyvä ja paha tieto pohtii tiedon luonnetta sekä sen asemaa päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Millaista tietoa tarjoavat tilastot ja digitaaliset sovellukset? Kenellä on viimeinen sana, kun väitellään terveellisestä ruoasta tai ilmastonmuutoksesta? Perustuvatko näkemyksemme yhteiskunnan tai ympäristön tilasta tutkittuun tietoon vai toiveajatteluun?Hyvin aikein tarjottu tieto voi myös aiheuttaa ahdistusta. Vaikka tutkimustieto auttaa ennakoimaan terveysriskejä ja korjaamaan yhteiskunnan epäkohtia, tieto perinnöllisistä sairauksista tai historian vääryyksistä saattaa mielenrauhan sijaan tuoda monenlaista murhetta. Tuskallinen tieto voi kuitenkin opastaa meitä kohti parempaa tulevaisuutta.

Mikä on median rooli ihmisten elämässä? Miten digitalisoituminen, alustatalous ja datakapitalismi muuttavat arkeamme? Mitä on huomiotalous, ja miten influensserit käyttävät taloudellista ja poliittista valtaa? Mikä on synteettinen media?Edellisten vuosikymmenten teknoutopiat sosiaalisen median demokratisoivasta voimasta ovat vaihtuneet pessimismiin. ”Mediayhteiskunta” avaa alustayhtiöiden ja algoritmien valtaa sekä median muutoksia kriittisesti. Se tutkii uusia digitaalisen valvonnan muotoja ja tunteiden roolia vallankäytössä.Kirja on odotettu perusteos mediamaiseman ja viestinnän muutoksista. Historiallisen perspektiivin kautta analysoidaan mediaan liitettyjä toiveita ja pelkoja. Se tutkii ajallisten rytmien kiihtymistä, fyysisten ja digitaalisten tilojen muutoksia sekä julkisuuden uusia verkostoja. Kirjassa tarkastellaan viestintää vuorovaikutuksena, esityksinä, taloutena ja osana vallankäyttöä. ”Mediayhteiskunta” avaa representaatioiden, diskurssien, metaforien ja tarinoiden roolia todellisuuden kuvaamisessa.Kirja pohtii huomiotalouden logiikkaa ja mainonnan muuttumista osin näkymättömäksi, mutta kaikkialle levittäytyväksi promootiokulttuuriksi.Vuonna 2012 ilmestynyt ”Mediayhteiskunta”-teoksen ensimmäinen laitos piirsi ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Sen jälkeen mediamaisema on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Täysin uudistettu versio kirjasta ilmestyy nyt alaotsikolla ”Viestintä ja valta huomiotaloudessa”. Se luo sosiologisen katseen median ja viestinnän rooliin yhteiskunnassa.Janne Seppänen on professori ja visuaalisen ajattelun valmentaja. Esa Väliverronen on viestinnän professori Helsingin yliopistossa.