Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Niiden merkitys Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa on viime aikoina korostunut. Euroopassa ei ole kansalliset rajat ylittävää yhteistä julkisuutta. Yhä suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään EU:n toimielimissä, mutta kansalaisten julkinen keskustelu tapahtuu miltei pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Lisäksi ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita EU-politiikasta, mikä luo demokratiavajetta. Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta, jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista moninaisuutta sekä vähemmistöjen pääsyä julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä jälkimmäisestä käsitellään muun muassa Viron ja Turkin tilannetta.

Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Niiden merkitys Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa on viime aikoina korostunut. Euroopassa ei ole kansalliset rajat ylittävää yhteistä julkisuutta. Yhä suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään EU:n toimielimissä, mutta kansalaisten julkinen keskustelu tapahtuu miltei pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Lisäksi ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita EU-politiikasta, mikä luo demokratiavajetta. Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta, jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista moninaisuutta sekä vähemmistöjen pääsyä julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä jälkimmäisestä käsitellään muun muassa Viron ja Turkin tilannetta.

Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Niiden merkitys Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa on viime aikoina korostunut. Euroopassa ei ole kansalliset rajat ylittävää yhteistä julkisuutta. Yhä suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään EU:n toimielimissä, mutta kansalaisten julkinen keskustelu tapahtuu miltei pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Lisäksi ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita EU-politiikasta, mikä luo demokratiavajetta. Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta, jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista moninaisuutta sekä vähemmistöjen pääsyä julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä jälkimmäisestä käsitellään muun muassa Viron ja Turkin tilannetta.