Aila Meriluoto – författare

Vangitseva lukukokemus ja kiehtova dokumentti rakastetun runoilijan ja kirjailijan varhais- ja teinivuosista.

Muistelmateoksessaan Mekko meni taululle Meriluoto palaa aikaan ennen Lasimaalausta. Hän kertoo lapsuudestaan ”Savon sydämessä”, vanhemmistaan, suhteesta sisareensa, serkkuihin ja leikkitovereihin sekä lasten keksimistä mielikuvitusleikeistä.

Meriluoto kuvaa ensimmäisiä runokokeilujaan, joihin hän ryhtyy haltioituneena Tulenkantajien ja sittemmin Saima Harmajan ja Rainer Maria Rilken runoista. Hän puhuu myös varhaisista eroottisista unelmistaan, koulunkäynnistä ja teinivuosista, joita varjostavat sota sekä kokemukset ”työtyttönä” ja lottana. Sodan loppuvaiheessa nuori ylioppilas elää pimennetyssä Helsingissä, uuden ja ihmeellisen kaupunkimiljöön keskellä. Helmikuussa 1944 Meriluoto kokee Helsingin pommitukset, joiden seurauksena kirjoittaa kuuluisan runonsa ”Kivinen Jumala”.

Meriluodon muistikuvat ovat eläviä ja tarkkoja, paikoin teksti tihenee vahvakuvaiseksi proosarunoksi.

Äänikirjan lukee Seela Sella.

Aila Meriluoto (1924–2019) tuli tunnetuksi lyriikan modernismin edelläkävijänä, jonka esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946) kuultiin ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen nuorison ääni. Vain 22-vuotiaan Meriluodon esikoisteos valloitti sekä kriitikot että suuren yleisön.

Meriluodon tuotantoon kuuluu yhteensä neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia. Lisäksi hänen päiväkirjansa ovat lukijoiden rakastamia, kuten myös elämäkerta Lauri Viidasta, jonka kanssa Meriluoto oli kahdeksan vuotta naimisissa.

Erään rakkauden asiapaperit. Sanna Auhto on pikkukaupungin kirjastonhoitaja, leski ja yksinhuoltaja. Peter Mackus on lääkäri ja runoilija, keski-ikäinen perheenisä. He ovat kumpikin Ruotsissa asuvia ulkomaalaisia. Sanna ja Peter tapaavat yhteisissä kulttuuririennoissa ja aloittavat kirjeenvaihdon. Pian on kyse enemmästäkin: paperirakkaus johtaa eroottiseen suhteeseen, salaisten tapaamisten kauniiseen mutta nöyryyttävään kauteen. Romanssi päättyy yhtä yllättävästi kuin on alkanutkin: postilaatikko ja puhelin vaikenevat. Vihasta selvittyään Sanna terästäytyy näkemään suhteen sellaisena kuin se todella oli.Peter-Peter ilmestyi alun perin vuonna 1971. Siinä kuvattu rakkaustarina on elävä osa Aila Meriluodon kiitettyä päiväkirjateosta Vaarallista kokea. Päiväkirjat vuosilta 1953-1975 (1996).

Vaikuttava dokumentti kahden kirjailijan avioliitosta.

Lahjakas ja karismaattinen kirjailija, "nero", Lauri Viita pyyhkäisee nuoren ja nätin esikoisrunoilijan Aila Meriluodon jalat alta kertarysäyksellä. Avioelämä on Lauri Viidan taiteentekemisen ja suuren persoonan kannattelua ja ymmärtämistä. Lapsia syntyy, ja pian Lauri Viita sairastuu skitsofreniaan ja alkaa turruttaa pahaa oloaan myös alkoholilla.

Perhe-elämä muuttuu helvetiksi: Aila Meriluoto jaksaa kuitenkin hyvin pitkään sitkeästi hoitaa sekä perhettään että miestään, kunnes Viidan aggressiivisuus ja yhteisen kielen puuttuminen johtavat avioeroon. Eron jälkeen Viidan alamäki alkaa, sairaus ottaa vallan. Meriluoto kuvaa Viitaa arvostaen ja armollisesti tunnustaen tämän lahjakkuuden, eikä puolustele itseäänkään tai ota marttyyrin viittaa harteilleen. Kirjan perusteella on toteutettu Heikki Kujanpään ohjaama näytelmä sekä elokuva Putoavia enkeleitä (2008).

”Kirja on ollut raskas kirjoittaa. Siksi olen kirjoittanut sen hyvin kevyesti.” Aila Meriluoto

Aila Meriluoto (1924–2019) tuli tunnetuksi lyriikan modernismin edelläkävijänä, jonka esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946) kuultiin ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen nuorison ääni. Vain 22-vuotiaan Meriluodon esikoisteos valloitti sekä kriitikot että suuren yleisön.

Meriluodon tuotantoon kuuluu yhteensä neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia. Lisäksi hänen päiväkirjansa ovat lukijoiden rakastamia, kuten myös elämäkerta Lauri Viidasta (1916–1965), jonka kanssa Meriluoto oli kahdeksan vuotta naimisissa.

Vangitseva lukukokemus ja kiehtova dokumentti rakastetun runoilijan varhaisista vuosista.

Muistelmateoksessaan Mekko meni taululle Meriluoto palaa aikaan ennen Lasimaalausta. Hän kertoo lapsuudestaan ”Savon sydämessä”, vanhemmistaan, suhteesta sisareensa, serkkuihin ja leikkitovereihin sekä lasten keksimistä mielikuvitusleikeistä.

Meriluoto kuvaa ensimmäisiä runokokeilujaan, joihin hän ryhtyy haltioituneena Tulenkantajien ja sittemmin Saima Harmajan ja Rainer Maria Rilken runoista. Hän puhuu myös varhaisista eroottisista unelmistaan, koulunkäynnistä ja teinivuosista, joita varjostavat sota sekä kokemukset ”työtyttönä” ja lottana. Sodan loppuvaiheessa nuori ylioppilas elää pimennetyssä Helsingissä, uuden ja ihmeellisen kaupunkimiljöön keskellä. Helmikuussa 1944 Meriluoto kokee Helsingin pommitukset, joiden seurauksena kirjoittaa kuuluisan runonsa ”Kivinen Jumala”.

Meriluodon muistikuvat ovat eläviä ja tarkkoja, paikoin teksti tihenee vahvakuvaiseksi proosarunoksi.

Aila Meriluoto (1924–2019) tuli tunnetuksi lyriikan modernismin edelläkävijänä, jonka esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946) kuultiin ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen nuorison ääni. Vain 22-vuotiaan Meriluodon esikoisteos valloitti sekä kriitikot että suuren yleisön.

Meriluodon tuotantoon kuuluu yhteensä neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia. Lisäksi hänen päiväkirjansa ovat lukijoiden rakastamia, kuten myös elämäkerta Lauri Viidasta, jonka kanssa Meriluoto oli kahdeksan vuotta naimisissa.

"Me ollaan viiden vanhoja ja meille aina tapahtuu, ja meidän käskettiin kirjoittaa kirja siitä että tapahtuu. Tai eihän me osata kirjoittaa, mutta me puhutaan semmoiseen koneeseen, ja siitä koneesta sitten joku kuulee ja kirjoittaa."Viisivuotiaat kaksoset Tytti ja Matti ovat Mummi Muhkean ja Ukki Urhoollisen luona maalla, ja yrittävät selvittää kokonaisen pitkän lämpöisen kesän ajan mistä löytäisi Pommorommon. Kirjailija SE tietää että Pommorommo on olemassa, ja voi olla että SE tietää missä Pommorommo on, mutta ei kerro. Siilitkin taitavat tietää Pommorommosta, etenkin Iso Paksu, mutta se ei kerro. Tytti ja Matti eivät anna periksi, ja miten käy, löytyykö Pommorommo?- Kannattaa aina katsoa, minkä kirjan jättää luettuaan auki. Joskus kirjan henkilöillä on taipumus lähteä kirjan sivuilta oikeaan maailmaan.

Sodanjälkeisiä tuntoja kokoava lasinkirkas runoteos.

Keväällä 1946 järjesti WSOY kaikessa hiljaisuudessa nuorten runoilijain kesken kilpailun, jonka seitsemästäkymmenestä käsikirjoituksesta Aila Meriluodon Lasimaalaus ylivoimaisesti parhaana voitti ensimmäisen palkinnon.

Tämän nuoren, vasta täysi-ikäiseksi ehtineen runoilijan säkeissä havaittiin olevan sekä sointuvuutta että väriä, sekä syvää tunnetta että terävää älykkyyttä. Laatunsa puolesta hän on sukua Saima Harmajalle – yhtä tosi, yhtä rohkean sulokas, yhtä keskitetty – mitä ei silti suinkaan pidä käsittää siten, että hän seuraisi tätä suomalaista Sapphoa esikuvanaan. Hän on päinvastoin harvinaisen itsenäinen, jo oman persoonallisen otteensa löytänyt runoilija, jonka intensiiviset säkeet vetävät lukijan vastustamattomasti taikapiiriinsä.

Aila Meriluoto-Paakkanen (1924–2019) julkaisi esikoisteoksensa 22-vuotiaana. Vuonna 1946 julkaistusta runokokoelmasta Lasimaalaus tuli paitsi sodanjälkeisen runouden ylistetty suosikki myös ajaton mestariteos.

Hengästyttäviä merkintöjä runoudesta ja rakkaudesta.

Vaarallista kokea koostuu Aila Meriluodon päiväkirjoista, mutta toimii kuin romaani. Teos on polttavaa, pidäkkeetöntä todistusta siitä mikä tapahtuu.

Mutta yksi tähdellinen asia on sanottava juuri nyt: minulla on alue jonka sisällä käytän ja tulen käyttämään kylmästi ja häikäilemättömästi hyväkseni kaikkia ja kaikkea mitä elämä tielleni tuo. Ja se on kirjoittaminen. Ja minä teen sen ilman tunnonvaivoja ja täydellä oikeudella. Koska se on suorastaan eettinen asia, tärkeämpi kuin mitkään muut, ystävyydetkään: todistuksen antaminen.

Vaarallista kokea julkaistiin vuonna 1995 kirjailijan itsensä toimittamana. Päiväkirjat ovat pääosin 60- ja 70-luvuilta, jolloin kirjailija oli muuttanut neljän lapsensa kanssa Ruotsiin ja asui siellä kahdentoista vuoden ajan. Noina vuosina Meriluoto loi monipuolisen kirjallisen tuotannon, mutta päiväkirjat kertovat tarinan myrskyisän avioliiton jättäneestä naisesta, hänen arjestaan, rakkauksistaan ja työstään. Teoksesta välittyy Meriluodon elämäntehtävä: todistuksen antaminen ”suoraan kohdalta”.

Aila Meriluoto (1924–2019) julkaisi esikoisrunokokoelmansa Lasimaalaus vain 22-vuotiaana. Hänen tuotannossaan on neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia sekä elämäkerta kirjailija Lauri Viidasta, jonka kanssa hän oli kahdeksan vuotta naimisissa.

Aila Meriluodon vaikuttavimpia tekstejä näyttelijöiden ja kirjailijan itsensä tulkitsemina.

Aila Meriluodon esikoisteos Lasimaalaus (1946) nosti 22-vuotiaan kirjailijan nopeasti yhdeksi aikansa kiinnostavimmista ja seuratuimmista lyyrikoista, ja se on edelleen yksi suosituimmista suomalaisista runokokoelmista. Myös muut Meriluodon teokset ovat olleet ilmestymisvuotensa ehdottomia merkkitapauksia.

Äänilevy on ilmestynyt alun perin vuonna 1976 ja sen tekstit ovat kokoelmista Lasimaalaus (1946), Sairas tyttö tanssii (1952), Pahat unet (1958), Portaat (1961), Asumattomiin (1963), Elämästä (1972) sekä satukirjasta Pommorommo (1956).

Aila Meriluodon (1924–2019) tuotantoon kuuluu neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia sekä elämäkerta kirjailija Lauri Viidasta.

Hengästyttäviä merkintöjä runoudesta ja rakkaudesta.

Vaarallista kokea koostuu Aila Meriluodon päiväkirjoista, mutta toimii kuin romaani. Teos on polttavaa, pidäkkeetöntä todistusta siitä mikä tapahtuu.

Mutta yksi tähdellinen asia on sanottava juuri nyt: minulla on alue jonka sisällä käytän ja tulen käyttämään kylmästi ja häikäilemättömästi hyväkseni kaikkia ja kaikkea mitä elämä tielleni tuo. Ja se on kirjoittaminen. Ja minä teen sen ilman tunnonvaivoja ja täydellä oikeudella. Koska se on suorastaan eettinen asia, tärkeämpi kuin mitkään muut, ystävyydetkään: todistuksen antaminen.

Vaarallista kokea julkaistiin vuonna 1995 kirjailijan itsensä toimittamana. Päiväkirjat ovat pääosin 60- ja 70-luvuilta, jolloin kirjailija oli muuttanut neljän lapsensa kanssa Ruotsiin ja asui siellä kahdentoista vuoden ajan. Noina vuosina Meriluoto loi monipuolisen kirjallisen tuotannon, mutta päiväkirjat kertovat tarinan myrskyisän avioliiton jättäneestä naisesta, hänen arjestaan, rakkauksistaan ja työstään. Teoksesta välittyy Meriluodon elämäntehtävä: todistuksen antaminen ”suoraan kohdalta”.

Aila Meriluoto (1924–2019) julkaisi esikoisrunokokoelmansa Lasimaalaus vain 22-vuotiaana. Hänen tuotannossaan on neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia sekä elämäkerta kirjailija Lauri Viidasta, jonka kanssa hän oli kahdeksan vuotta naimisissa.

Vaikuttava dokumentti kahden kirjailijan avioliitosta.

Lahjakas ja karismaattinen kirjailija, "nero", Lauri Viita pyyhkäisee nuoren ja nätin esikoisrunoilijan Aila Meriluodon jalat alta kertarysäyksellä. Avioelämä on Lauri Viidan taiteentekemisen ja suuren persoonan kannattelua ja ymmärtämistä. Lapsia syntyy, ja pian Lauri Viita sairastuu skitsofreniaan ja alkaa turruttaa pahaa oloaan myös alkoholilla.

Perhe-elämä muuttuu helvetiksi: Aila Meriluoto jaksaa kuitenkin hyvin pitkään sitkeästi hoitaa sekä perhettään että miestään, kunnes Viidan aggressiivisuus ja yhteisen kielen puuttuminen johtavat avioeroon. Eron jälkeen Viidan alamäki alkaa, sairaus ottaa vallan. Meriluoto kuvaa Viitaa arvostaen ja armollisesti tunnustaen tämän lahjakkuuden, eikä puolustele itseäänkään tai ota marttyyrin viittaa harteilleen. Kirjan perusteella on toteutettu Heikki Kujanpään ohjaama näytelmä sekä elokuva Putoavia enkeleitä (2008).

”Kirja on ollut raskas kirjoittaa. Siksi olen kirjoittanut sen hyvin kevyesti.” Aila Meriluoto

Aila Meriluoto (1924–2019) tuli tunnetuksi lyriikan modernismin edelläkävijänä, jonka esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946) kuultiin ensimmäistä kertaa sodanjälkeisen nuorison ääni. Vain 22-vuotiaan Meriluodon esikoisteos valloitti sekä kriitikot että suuren yleisön.

Meriluodon tuotantoon kuuluu yhteensä neljätoista runokokoelmaa, romaaneja ja suomennoksia. Lisäksi hänen päiväkirjansa ovat lukijoiden rakastamia, kuten myös elämäkerta Lauri Viidasta (1916–1965), jonka kanssa Meriluoto oli kahdeksan vuotta naimisissa.