Vahvasti eroottinen tutkielma lahjakkaan tytön naiseksi kehittymisen kriiseistä. Häkellyttävän rumankaunis ja sykkeinen esikoisromaani vuodelta 1981.

Katujen kasvatti Sonja O. lentää pienen korttelipihan asvalttisuppilosta avaraan valoon, kiitoratoinaan Sörkan kadut, treenisalit, kuppilat, harrastajakirjoittajapiirit, dorkalan pitkät puunatut käytävät, Leningradin öiset ulitsat ja sotaa edeltävän Viipurin iloinen huvielämä...

Sonja O. kävi täällä on muistutus siitä, että naisenkin on saatava etsiä, kokeilla, erehtyä, vaeltaa, luoda, rakastaa vapaasti. Vahvasti eroottinen ja älyllinen romaani on tutkielma lahjakkaan tytön kehittymisestä, miehen ja naisen välisistä suhteista, tabuista ja kaksinaismoraalista sekä sukupolvien välisestä kuilusta.

Anja Kauranen (nyk. Snellman) kirjoitti vuonna 1981 ilmestyneellä esikoisromaanillaan itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

Äitiään hoitava kirjailija on yksi saattosiskoista, jotka päivittäin saapuvat sairaalan kroonikko-osastolle katsomaan läheistä, itseään - alastonta elämää silmiin. Poikkeuksellisissa oloissa naiset kokevat vahvaa yhteishenkeä, heistä muodostuu tiivis ryhmä, jolla on omanlaisensa nauru kuolemaa liki.Mutta tärkeintä on kirjailijan äidin suuri salaisuus, äidin mysteeri. Kirjailijan koko lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo, joka alkaa avautua pian äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli, mitä hän halusi elämältään?Ihon aika kertoo kahden sukupolven tabuista, sallitusta ja kielletystä seksuaalisuudesta. Se on kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta ja kostosta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Syvimmältään se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.

Filosofinen trilleri naisten peloista ja koston hurmiosta. Julma matka Kyllikki Saaresta Julia Kristevaan.

Ujo, hiljainen ja bulimiasta kärsivä opettajaperheen kympin tyttö etsii nuorena elämäänsä jännitystä ja sisältöä kirjoista, kilpajuoksuista ja vaarallisista poikaystävistä. Yllättäen hän, jo hammaslääkäriksi valmistuneena ja kahden pienen pojan äitinä, näkee yliopistolla elämäänsä mullistavan ilmoituksen: Keskiyön Instituutti järjestää Pelon maantiede -kurssin.

Koko kevään ja kesän kurssilaiset ponnistelevat öisillä kaduilla, puistoissa ja siltojen alla hurjissa fyysisissä harjoituksissa, analysoivat pelkojaan ja opiskelevat naisiin kohdistuvan rikollisuuden historiaa. Vähitellen harjoitukset muuttuvat tarkoin harkituiksi iskuiksi ja hyytävä teoria käytännöksi. Kesän ja kurssin päätteeksi naiset vetäytyvät salaiseen tukikohtaansa Lammassaareen. Siellä vietetään Pelon maantieteen ja naisten viikon julma loppukaronkka.

Pelon maantiede on hätkähdyttävä kertomus. Se on vaikuttava romaani, faktaa ja runoelmaa naisen pelosta ja koston hurmiosta.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Romaani miehestä, joka halusi valaista maailman. Tarina kahden nuorukaisen erikoislaatuisesta ystävyydestä – salaisuuksista, elämäniloista.

"Miten nopeasti ja peruuttamattomasti tämä autuus nimeltä nuoruus katoaakaan, juuri siksi minulla ei ole täällä mitään tekemistä, paitsi oleskeleminen, ja olen siitä ikionnellinen. Aurinko on pysähtynyt taivaan piikkiin ja aavikko sykkii punaisena kuin jättiläismäinen sydän. Jotta en kuulostaisi liian äitelältä, voin kertoa, että olen juuri lorautellut skorpionien koloihin kiehuvaa vettä. Seuraava lause kumoaa taas edellisen pyrkimyksen: tunnustan että kirjoitan tätä kirjettä kynttilän valossa."

Lauri Markola "Arabian Lauri", rikkaan perheen älykköpoika, on 12-vuotiaana saanut päähänpinttymän tutkimusmatkailija T. E. Lawrencesta, joka valloitusretkillään löysi Arabia Felixin eli nykyisen Jemenin. Lauri on 1980-luvun puolivälissä 23-vuotias eksoottinen taidemaailman ihmelapsi (valotaiteilija, muotoilija, kirjailija), joka pyörittää hovinaan isoa joukkoa kaltaisiaan taide- ja kulttuurimaailman lupauksia.

1980-luvun trendit, muoti, musiikki, tv-sarjat, uusromantiikka, bodarikulttuuri ja vihreä aate risteilevät romaanissa. Arabian ja Kumpulan seudut tulevat seikkaperäisesti kuvatuiksi. Toisten nuorten pää ei jatkuvaa korkealentoa kestä, toisista tulee maailmanparantajia. Ikuisesta ystävyydestä jää jäljelle erakoitunut sotauhrien luiden kerääjä ja kiertävä sielunpaimen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Äitiään hoitava kirjailija on yksi saattosiskoista, jotka päivittäin saapuvat sairaalan kroonikko-osastolle katsomaan läheistä, itseään - alastonta elämää silmiin. Poikkeuksellisissa oloissa naiset kokevat vahvaa yhteishenkeä, heistä muodostuu tiivis ryhmä, jolla on omanlaisensa nauru kuolemaa liki.Mutta tärkeintä on kirjailijan äidin suuri salaisuus, äidin mysteeri. Kirjailijan koko lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo, joka alkaa avautua pian äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli, mitä hän halusi elämältään?Ihon aika kertoo kahden sukupolven tabuista, sallitusta ja kielletystä seksuaalisuudesta. Se on kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta ja kostosta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Syvimmältään se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.

Sisareni olivat niin pieniä, tietäisittepä, hennompia ja kalpeampia kuin koskaan olisi osannut kuvitella, niin hauraita, luiden ääriviivat kuulsivat terävinä ihon läpi, raollaan olevien huulien välistä pienet hampaat. Kun katselin niitä viimeistä kertaa muistin kohdustani otettuja kuvia, syntymättömiä lapsiani, niin vieraita ja niin omiani, ihot kuin jauhoiset hunnut.Ujo, hiljainen ja bulimiasta kärsivä opettajaperheen kympin tyttö etsii nuorena elämäänsä jännitystä ja sisältöä kirjoista, kilpajuoksuista ja vaarallisista poikaystävistä. Yllättäen hän, jo hammaslääkäriksi valmistuneena ja kahden pienen pojan äitinä, näkee yliopistolla elämäänsä mullistavan ilmoituksen: Keskiyön Instituutti järjestää Pelon maantiede -kurssin.Koko kevään ja kesän kurssilaiset ponnistelevat öisillä kaduilla, puistoissa ja siltojen alla hurjissa fyysisissä harjoituksissa, analysoivat pelkojaan ja opiskelevat naisiin kohdistuvan rikollisuuden historiaa. Vähitellen harjoitukset muuttuvat tarkoin harkituiksi iskuiksi ja hyytävä teoria käytännöksi. Kesän ja kurssin päätteeksi naiset vetäytyvät salaiseen tukikohtaansa Lammassaareen. Siellä vietetään Pelon maantieteen ja naisten viikon julma loppukaronkka. Pelon maantiede on hätkähdyttävä kertomus. Se on vaikuttava romaani, faktaa ja runoelmaa naisen pelosta ja koston hurmiosta.

Romaani miehestä, joka halusi valaista maailman. Tarina kahden nuorukaisen erikoislaatuisesta ystävyydestä – salaisuuksista, elämäniloista.

Lauri Markola "Arabian Lauri", rikkaan perheen älykköpoika, on 12-vuotiaana saanut päähänpinttymän tutkimusmatkailija T. E. Lawrencesta, joka valloitusretkillään löysi Arabia Felixin eli nykyisen Jemenin. Lauri on 1980-luvun puolivälissä 23-vuotias eksoottinen taidemaailman ihmelapsi (valotaiteilija, muotoilija, kirjailija), joka pyörittää hovinaan isoa joukkoa kaltaisiaan taide- ja kulttuurimaailman lupauksia.

Kahdeksankymmentäluvun trendit, muoti, musiikki, tv-sarjat, uusromantiikka, bodarikulttuuri ja vihreä aate risteilevät kirjassa. Arabian ja Kumpulan seudut tulevat seikkaperäisesti kuvatuiksi. Toisten nuorten pää ei jatkuvaa korkealentoa kestä, toisista tulee maailmanparantajia. Ikuisesta ystävyydestä jää jäljelle erakoitunut sotauhrien luiden kerääjä ja kiertävä sielunpaimen.

"Miten nopeasti ja peruuttamattomasti tämä autuus nimeltä nuoruus katoaakaan, juuri siksi minulla ei ole täällä mitään tekemistä, paitsi oleskeleminen, ja olen siitä ikionnellinen. Aurinko on pysähtynyt taivaan piikkiin ja aavikko sykkii punaisena kuin jättiläismäinen sydän. Jotta en kuulostaisi liian äitelältä, voin kertoa, että olen juuri lorautellut skorpionien koloihin kiehuvaa vettä. Seuraava lause kumoaa taas edellisen pyrkimyksen: tunnustan että kirjoitan tätä kirjettä kynttilän valossa."

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Vahvasti eroottinen tutkielma lahjakkaan tytön naiseksi kehittymisen kriiseistä. Häkellyttävän rumankaunis ja sykkeinen esikoisromaani vuodelta 1981.

Katujen kasvatti Sonja O. lentää pienen korttelipihan asvalttisuppilosta avaraan valoon, kiitoratoinaan Sörkan kadut, treenisalit, kuppilat, harrastajakirjoittajapiirit, dorkalan pitkät puunatut käytävät, Leningradin öiset ulitsat ja sotaa edeltävän Viipurin iloinen huvielämä...

Sonja O. kävi täällä on muistutus siitä, että naisenkin on saatava etsiä, kokeilla, erehtyä, vaeltaa, luoda, rakastaa vapaasti. Vahvasti eroottinen ja älyllinen romaani on tutkielma lahjakkaan tytön kehittymisestä, miehen ja naisen välisistä suhteista, tabuista ja kaksinaismoraalista sekä sukupolvien välisestä kuilusta.

Anja Kauranen (nyk. Snellman) kirjoitti vuonna 1981 ilmestyneellä esikoisromaanillaan itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

WSOY julkaisi vuosina 1994–1995 Elävänä Bulevardilla -äänikirjasarjan, jossa tunnetut kirjailijat lukivat näytteitä omista teoksistaan. Kukin äänikirja oli kokoelma kirjailijan siihenastisista teksteistä: tekijän valikoimia runoja ja otteita proosasta omalla äänellä luettuina, omilla painotuksilla ja tauoilla. Sarja todistaa, että kirjailija on tekstinsä autenttinen tulkki – se, joka viime kädessä päättää, missä on runon tai proosatekstin painotus. WSOY:n 140-vuotisjuhlavuonna 2018 sarja digitoitiin uudelleen, ja nämä rakastetut äänikirjat ovat jälleen saatavilla.Elävänä Bulevardilla – Anja Kauranen -äänikirjassa kirjailija lukee otteita teoksistaan Sonja O. kävi täällä, Tushka, Ihon aika, Pimeää vain meidän silmillemme sekä Pelon maantiede.Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1994.

"Ja mehän ei oltu mitään keskiverto nahkoja, kompromissi missukoita, Blondi, Saldo, Lepakko ja mä. Hupa suomalaiskökkö asvalttilapsuus, hurjemmin läpikaahattu nuoruus ja täyskreisejä haaveita tyyliin Blondista maailmankuulu filmitähti, Saldosta tunnustettu tiedeämmä, Lepakosta horkkasielu runoilija – ja mä? Mitä Kultasuusta? Tää tautinen kysymys lillu yhteen aikaan joka toisen huulella. Ja mitä enemmän vuodet pakkas krääsää meidän kimmojen päälle ja yhteisöt nakkas kaikensorttista korsettii niskaan, sitä tiukemmin multa aina hinguttiin mitä musta tulee."

Kultasuu on Anja Kaurasen kolmas romaani vuodelta 1985. Äänikirja on ilmestynyt alun perin 1986.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Tajunnanvirtamainen ja pohdiskeleva kuvaus äidiksi tulleen kirjailijan arjen ajatuksista 1980-luvun Helsingissä.

Anja Kaurasen kesä etenee kuolemaa kurkottavan äidin ja elämää kurottelevan tyttären väliä kulkiessa. Aikaperspektiivi hahmottuu Kiinan tapahtumista, joista Koskelan sairaalassa lähes liikuntakyvyttömänä makaava äiti on melkeinpä kiinnostuneempi kuin omasta paranemisestaan.

Mielen ja tunteiden liikkeissä seuraavat pienen Alma Malviinan ja äidin lisäksi läheiset ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Giacomettin veistokset puhuttelevat minäkertojaa, Marjatta Tapiolan maalaus saa unkarilaisen Janos Pilinszkyn runojen äänen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Tajunnanvirtamainen ja pohdiskeleva kuvaus äidiksi tulleen kirjailijan arjen ajatuksista 1980-luvun Helsingissä.

Anja Kaurasen kesä etenee kuolemaa kurkottavan äidin ja elämää kurottelevan tyttären väliä kulkiessa. Aikaperspektiivi hahmottuu Kiinan tapahtumista, joista Koskelan sairaalassa lähes liikuntakyvyttömänä makaava äiti on melkeinpä kiinnostuneempi kuin omasta paranemisestaan.

Mielen ja tunteiden liikkeissä seuraavat pienen Alma Malviinan ja äidin lisäksi läheiset ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Giacomettin veistokset puhuttelevat minäkertojaa, Marjatta Tapiolan maalaus saa unkarilaisen Janos Pilinszkyn runojen äänen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Raa'an runollinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomalaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

Petra Winter on nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu, jota isä valmentaa ja jonka ympärillä ei ole kuin harjoituksia, urheilua, kilpailua ja jäätä. Petra elää vuosisadan kylmintä talvea ja pitää harjoituspäiväkirjaa, joka äkkiä muuttuu yksityiseksi, yksinäisen ihmisen ainoaksi henkireiäksi.

"Kaukalo on katsomon alapuolella", sanoi äiti ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, hänestä tehdään tuote, lapsiurheilija, joka uhraa yleisölle, kasvottomille kannustajilleen lapsuutensa ja luonnollisen seksuaalisen heräämisensä – hänestä tehdään yleisölleen tuttu ja itselleen vieras Petra Winter, Suomi.

Petran vastakohtana ennätyskylmässä talvessa elävät laitapuolen kulkijat, mielisairaalan kautta Keskuspuiston asukiksi kulkeutunut salaperäinen Lilga ja muu 'metsän pikkuväki'. Petra Winterin ja mystisen Lilgan tiet yhtyvät kertomuksen lopussa, huikean symbolistisessa jaksossa, jossa nuori tyttö kantaa selässään vanhaa naista pakomatkalla yli jäätyneen maan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Ajatuksia virittävä taiteilijaromaani, haikea rakkaustarina ja myyttisiä ulottuvuuksia sisältävä matkakertomus.

Työlleen omistautunut kirjailijaälykkö, nainen kolmissakymmenissä, lähtee Egyptiin valmistelemaan uusinta teostaan ja tutkimaan isänsä viimeisiä vaiheita.

Kairolaisessa loistohotellissa hän kohtaa nuoren, huumeita käyttävän suomalaisen rock-kitaristin ja tämän omalaatuisen egomystikkoystävän sekä äkkirikastuneen kairolaispariskunnan. Hän tutustuu myös näyttelijävaimonsa kanssa maassa lomailevaan ex-radikaaliin teatteriohjaajaan ja Niilin laaksoissa filmaavaan elokuvantekijäpariskuntaan. Yhdessä tämä eriskummallinen ja eripurainen suomalaisseurue matkustaa Luxoriin, Assuaniin ja Abu Simbeliin – määränpäänä Tushka.

Matkalla päähenkilön suunnitelmat muuttuvat ja elämänvalheet alkavat romahtaa. Basaarikujien hälinässä ja aavikoiden paahteessa hän löytää jotakin omaa uraa ja omaa mielenrauhaa tärkeämpää.

Anja Kaurasen romaanissa eri sukupolvet ja erilaiset elämänarvot törmäävät. Narsistinen hyvinvointi-ihminen ja kehitysmaan asukas ovat kasvotusten. Kirjallisuus ja rock-kulttuuri ottavat mittaa toisistaan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Alaston kuva äidistä.

Anja Kaurasen romaani on karheudessaan hirtehinen kertomus epätavallisesta äitiydestä ja yhtä epätavallisesta lapsuudesta. Kohtisuoraan runollinen tarina sukupolvista, elämänjanosta, normeista ja arvoista, erilaisuudesta, evakkoudesta toiseen ja kolmanteen polveen.

Äiti makaa sängyssä kolmatta viikkoa. Äiti selaa nuoruudenkuvia. Äiti ei ole saanut potkuja pitkiin aikoihin, kun ei ole käynyt missään töissä. Äiti leikkii nuorten miesten kanssa. Äiti katoaa joskus. Äiti löytyy. Äiti laulaa öisin: kaikki oli kaunista eikä mikään tehnyt kipeää. Äiti seisoo peilin edessä ja pomppii ylös alas. Äidillä on punainen hapsutakki ja nahkahousut. Äiti kirjoittaa peiliin huulipunalla: Äiti kävi täällä.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Alaston kuva äidistä.

Anja Kaurasen romaani on karheudessaan hirtehinen kertomus epätavallisesta äitiydestä ja yhtä epätavallisesta lapsuudesta. Kohtisuoraan runollinen tarina sukupolvista, elämänjanosta, normeista ja arvoista, erilaisuudesta, evakkoudesta toiseen ja kolmanteen polveen.

Äiti makaa sängyssä kolmatta viikkoa. Äiti selaa nuoruudenkuvia. Äiti ei ole saanut potkuja pitkiin aikoihin, kun ei ole käynyt missään töissä. Äiti leikkii nuorten miesten kanssa. Äiti katoaa joskus. Äiti löytyy. Äiti laulaa öisin: kaikki oli kaunista eikä mikään tehnyt kipeää. Äiti seisoo peilin edessä ja pomppii ylös alas. Äidillä on punainen hapsutakki ja nahkahousut. Äiti kirjoittaa peiliin huulipunalla: Äiti kävi täällä.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Raa'an runollinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomalaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

Petra Winter on nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu, jota isä valmentaa ja jonka ympärillä ei ole kuin harjoituksia, urheilua, kilpailua ja jäätä. Petra elää vuosisadan kylmintä talvea ja pitää harjoituspäiväkirjaa, joka äkkiä muuttuu yksityiseksi, yksinäisen ihmisen ainoaksi henkireiäksi.

"Kaukalo on katsomon alapuolella", sanoi äiti ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, hänestä tehdään tuote, lapsiurheilija, joka uhraa yleisölle, kasvottomille kannustajilleen lapsuutensa ja luonnollisen seksuaalisen heräämisensä – hänestä tehdään yleisölleen tuttu ja itselleen vieras Petra Winter, Suomi.

Petran vastakohtana ennätyskylmässä talvessa elävät laitapuolen kulkijat, mielisairaalan kautta Keskuspuiston asukiksi kulkeutunut salaperäinen Lilga ja muu 'metsän pikkuväki'. Petra Winterin ja mystisen Lilgan tiet yhtyvät kertomuksen lopussa, huikean symbolistisessa jaksossa, jossa nuori tyttö kantaa selässään vanhaa naista pakomatkalla yli jäätyneen maan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Vahvasti eroottinen tutkielma lahjakkaan tytön naiseksi kehittymisen kriiseistä. Häkellyttävän rumankaunis ja sykkeinen esikoisromaani vuodelta 1981.

Katujen kasvatti Sonja O. lentää pienen korttelipihan asvalttisuppilosta avaraan valoon, kiitoratoinaan Sörkan kadut, treenisalit, kuppilat, harrastajakirjoittajapiirit, dorkalan pitkät puunatut käytävät, Leningradin öiset ulitsat ja sotaa edeltävän Viipurin iloinen huvielämä...

Sonja O. kävi täällä on muistutus siitä, että naisenkin on saatava etsiä, kokeilla, erehtyä, vaeltaa, luoda, rakastaa vapaasti. Vahvasti eroottinen ja älyllinen romaani on tutkielma lahjakkaan tytön kehittymisestä, miehen ja naisen välisistä suhteista, tabuista ja kaksinaismoraalista sekä sukupolvien välisestä kuilusta.

Anja Kauranen (nyk. Snellman) kirjoitti vuonna 1981 ilmestyneellä esikoisromaanillaan itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

Äitiään hoitava kirjailija on yksi saattosiskoista, jotka päivittäin saapuvat sairaalan kroonikko-osastolle katsomaan läheistä, itseään - alastonta elämää silmiin. Poikkeuksellisissa oloissa naiset kokevat vahvaa yhteishenkeä, heistä muodostuu tiivis ryhmä, jolla on omanlaisensa nauru kuolemaa liki.Mutta tärkeintä on kirjailijan äidin suuri salaisuus, äidin mysteeri. Kirjailijan koko lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo, joka alkaa avautua pian äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli, mitä hän halusi elämältään?Ihon aika kertoo kahden sukupolven tabuista, sallitusta ja kielletystä seksuaalisuudesta. Se on kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta ja kostosta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Syvimmältään se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.

Filosofinen trilleri naisten peloista ja koston hurmiosta. Julma matka Kyllikki Saaresta Julia Kristevaan.

Ujo, hiljainen ja bulimiasta kärsivä opettajaperheen kympin tyttö etsii nuorena elämäänsä jännitystä ja sisältöä kirjoista, kilpajuoksuista ja vaarallisista poikaystävistä. Yllättäen hän, jo hammaslääkäriksi valmistuneena ja kahden pienen pojan äitinä, näkee yliopistolla elämäänsä mullistavan ilmoituksen: Keskiyön Instituutti järjestää Pelon maantiede -kurssin.

Koko kevään ja kesän kurssilaiset ponnistelevat öisillä kaduilla, puistoissa ja siltojen alla hurjissa fyysisissä harjoituksissa, analysoivat pelkojaan ja opiskelevat naisiin kohdistuvan rikollisuuden historiaa. Vähitellen harjoitukset muuttuvat tarkoin harkituiksi iskuiksi ja hyytävä teoria käytännöksi. Kesän ja kurssin päätteeksi naiset vetäytyvät salaiseen tukikohtaansa Lammassaareen. Siellä vietetään Pelon maantieteen ja naisten viikon julma loppukaronkka.

Pelon maantiede on hätkähdyttävä kertomus. Se on vaikuttava romaani, faktaa ja runoelmaa naisen pelosta ja koston hurmiosta.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Romaani miehestä, joka halusi valaista maailman. Tarina kahden nuorukaisen erikoislaatuisesta ystävyydestä – salaisuuksista, elämäniloista.

"Miten nopeasti ja peruuttamattomasti tämä autuus nimeltä nuoruus katoaakaan, juuri siksi minulla ei ole täällä mitään tekemistä, paitsi oleskeleminen, ja olen siitä ikionnellinen. Aurinko on pysähtynyt taivaan piikkiin ja aavikko sykkii punaisena kuin jättiläismäinen sydän. Jotta en kuulostaisi liian äitelältä, voin kertoa, että olen juuri lorautellut skorpionien koloihin kiehuvaa vettä. Seuraava lause kumoaa taas edellisen pyrkimyksen: tunnustan että kirjoitan tätä kirjettä kynttilän valossa."

Lauri Markola "Arabian Lauri", rikkaan perheen älykköpoika, on 12-vuotiaana saanut päähänpinttymän tutkimusmatkailija T. E. Lawrencesta, joka valloitusretkillään löysi Arabia Felixin eli nykyisen Jemenin. Lauri on 1980-luvun puolivälissä 23-vuotias eksoottinen taidemaailman ihmelapsi (valotaiteilija, muotoilija, kirjailija), joka pyörittää hovinaan isoa joukkoa kaltaisiaan taide- ja kulttuurimaailman lupauksia.

1980-luvun trendit, muoti, musiikki, tv-sarjat, uusromantiikka, bodarikulttuuri ja vihreä aate risteilevät romaanissa. Arabian ja Kumpulan seudut tulevat seikkaperäisesti kuvatuiksi. Toisten nuorten pää ei jatkuvaa korkealentoa kestä, toisista tulee maailmanparantajia. Ikuisesta ystävyydestä jää jäljelle erakoitunut sotauhrien luiden kerääjä ja kiertävä sielunpaimen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Äitiään hoitava kirjailija on yksi saattosiskoista, jotka päivittäin saapuvat sairaalan kroonikko-osastolle katsomaan läheistä, itseään - alastonta elämää silmiin. Poikkeuksellisissa oloissa naiset kokevat vahvaa yhteishenkeä, heistä muodostuu tiivis ryhmä, jolla on omanlaisensa nauru kuolemaa liki.Mutta tärkeintä on kirjailijan äidin suuri salaisuus, äidin mysteeri. Kirjailijan koko lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo, joka alkaa avautua pian äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli, mitä hän halusi elämältään?Ihon aika kertoo kahden sukupolven tabuista, sallitusta ja kielletystä seksuaalisuudesta. Se on kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta ja kostosta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Syvimmältään se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.

Sisareni olivat niin pieniä, tietäisittepä, hennompia ja kalpeampia kuin koskaan olisi osannut kuvitella, niin hauraita, luiden ääriviivat kuulsivat terävinä ihon läpi, raollaan olevien huulien välistä pienet hampaat. Kun katselin niitä viimeistä kertaa muistin kohdustani otettuja kuvia, syntymättömiä lapsiani, niin vieraita ja niin omiani, ihot kuin jauhoiset hunnut.Ujo, hiljainen ja bulimiasta kärsivä opettajaperheen kympin tyttö etsii nuorena elämäänsä jännitystä ja sisältöä kirjoista, kilpajuoksuista ja vaarallisista poikaystävistä. Yllättäen hän, jo hammaslääkäriksi valmistuneena ja kahden pienen pojan äitinä, näkee yliopistolla elämäänsä mullistavan ilmoituksen: Keskiyön Instituutti järjestää Pelon maantiede -kurssin.Koko kevään ja kesän kurssilaiset ponnistelevat öisillä kaduilla, puistoissa ja siltojen alla hurjissa fyysisissä harjoituksissa, analysoivat pelkojaan ja opiskelevat naisiin kohdistuvan rikollisuuden historiaa. Vähitellen harjoitukset muuttuvat tarkoin harkituiksi iskuiksi ja hyytävä teoria käytännöksi. Kesän ja kurssin päätteeksi naiset vetäytyvät salaiseen tukikohtaansa Lammassaareen. Siellä vietetään Pelon maantieteen ja naisten viikon julma loppukaronkka. Pelon maantiede on hätkähdyttävä kertomus. Se on vaikuttava romaani, faktaa ja runoelmaa naisen pelosta ja koston hurmiosta.

Romaani miehestä, joka halusi valaista maailman. Tarina kahden nuorukaisen erikoislaatuisesta ystävyydestä – salaisuuksista, elämäniloista.

Lauri Markola "Arabian Lauri", rikkaan perheen älykköpoika, on 12-vuotiaana saanut päähänpinttymän tutkimusmatkailija T. E. Lawrencesta, joka valloitusretkillään löysi Arabia Felixin eli nykyisen Jemenin. Lauri on 1980-luvun puolivälissä 23-vuotias eksoottinen taidemaailman ihmelapsi (valotaiteilija, muotoilija, kirjailija), joka pyörittää hovinaan isoa joukkoa kaltaisiaan taide- ja kulttuurimaailman lupauksia.

Kahdeksankymmentäluvun trendit, muoti, musiikki, tv-sarjat, uusromantiikka, bodarikulttuuri ja vihreä aate risteilevät kirjassa. Arabian ja Kumpulan seudut tulevat seikkaperäisesti kuvatuiksi. Toisten nuorten pää ei jatkuvaa korkealentoa kestä, toisista tulee maailmanparantajia. Ikuisesta ystävyydestä jää jäljelle erakoitunut sotauhrien luiden kerääjä ja kiertävä sielunpaimen.

"Miten nopeasti ja peruuttamattomasti tämä autuus nimeltä nuoruus katoaakaan, juuri siksi minulla ei ole täällä mitään tekemistä, paitsi oleskeleminen, ja olen siitä ikionnellinen. Aurinko on pysähtynyt taivaan piikkiin ja aavikko sykkii punaisena kuin jättiläismäinen sydän. Jotta en kuulostaisi liian äitelältä, voin kertoa, että olen juuri lorautellut skorpionien koloihin kiehuvaa vettä. Seuraava lause kumoaa taas edellisen pyrkimyksen: tunnustan että kirjoitan tätä kirjettä kynttilän valossa."

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Vahvasti eroottinen tutkielma lahjakkaan tytön naiseksi kehittymisen kriiseistä. Häkellyttävän rumankaunis ja sykkeinen esikoisromaani vuodelta 1981.

Katujen kasvatti Sonja O. lentää pienen korttelipihan asvalttisuppilosta avaraan valoon, kiitoratoinaan Sörkan kadut, treenisalit, kuppilat, harrastajakirjoittajapiirit, dorkalan pitkät puunatut käytävät, Leningradin öiset ulitsat ja sotaa edeltävän Viipurin iloinen huvielämä...

Sonja O. kävi täällä on muistutus siitä, että naisenkin on saatava etsiä, kokeilla, erehtyä, vaeltaa, luoda, rakastaa vapaasti. Vahvasti eroottinen ja älyllinen romaani on tutkielma lahjakkaan tytön kehittymisestä, miehen ja naisen välisistä suhteista, tabuista ja kaksinaismoraalista sekä sukupolvien välisestä kuilusta.

Anja Kauranen (nyk. Snellman) kirjoitti vuonna 1981 ilmestyneellä esikoisromaanillaan itsensä suuren yleisön tietoisuuteen.

WSOY julkaisi vuosina 1994–1995 Elävänä Bulevardilla -äänikirjasarjan, jossa tunnetut kirjailijat lukivat näytteitä omista teoksistaan. Kukin äänikirja oli kokoelma kirjailijan siihenastisista teksteistä: tekijän valikoimia runoja ja otteita proosasta omalla äänellä luettuina, omilla painotuksilla ja tauoilla. Sarja todistaa, että kirjailija on tekstinsä autenttinen tulkki – se, joka viime kädessä päättää, missä on runon tai proosatekstin painotus. WSOY:n 140-vuotisjuhlavuonna 2018 sarja digitoitiin uudelleen, ja nämä rakastetut äänikirjat ovat jälleen saatavilla.Elävänä Bulevardilla – Anja Kauranen -äänikirjassa kirjailija lukee otteita teoksistaan Sonja O. kävi täällä, Tushka, Ihon aika, Pimeää vain meidän silmillemme sekä Pelon maantiede.Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1994.

"Ja mehän ei oltu mitään keskiverto nahkoja, kompromissi missukoita, Blondi, Saldo, Lepakko ja mä. Hupa suomalaiskökkö asvalttilapsuus, hurjemmin läpikaahattu nuoruus ja täyskreisejä haaveita tyyliin Blondista maailmankuulu filmitähti, Saldosta tunnustettu tiedeämmä, Lepakosta horkkasielu runoilija – ja mä? Mitä Kultasuusta? Tää tautinen kysymys lillu yhteen aikaan joka toisen huulella. Ja mitä enemmän vuodet pakkas krääsää meidän kimmojen päälle ja yhteisöt nakkas kaikensorttista korsettii niskaan, sitä tiukemmin multa aina hinguttiin mitä musta tulee."

Kultasuu on Anja Kaurasen kolmas romaani vuodelta 1985. Äänikirja on ilmestynyt alun perin 1986.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Tajunnanvirtamainen ja pohdiskeleva kuvaus äidiksi tulleen kirjailijan arjen ajatuksista 1980-luvun Helsingissä.

Anja Kaurasen kesä etenee kuolemaa kurkottavan äidin ja elämää kurottelevan tyttären väliä kulkiessa. Aikaperspektiivi hahmottuu Kiinan tapahtumista, joista Koskelan sairaalassa lähes liikuntakyvyttömänä makaava äiti on melkeinpä kiinnostuneempi kuin omasta paranemisestaan.

Mielen ja tunteiden liikkeissä seuraavat pienen Alma Malviinan ja äidin lisäksi läheiset ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Giacomettin veistokset puhuttelevat minäkertojaa, Marjatta Tapiolan maalaus saa unkarilaisen Janos Pilinszkyn runojen äänen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Tajunnanvirtamainen ja pohdiskeleva kuvaus äidiksi tulleen kirjailijan arjen ajatuksista 1980-luvun Helsingissä.

Anja Kaurasen kesä etenee kuolemaa kurkottavan äidin ja elämää kurottelevan tyttären väliä kulkiessa. Aikaperspektiivi hahmottuu Kiinan tapahtumista, joista Koskelan sairaalassa lähes liikuntakyvyttömänä makaava äiti on melkeinpä kiinnostuneempi kuin omasta paranemisestaan.

Mielen ja tunteiden liikkeissä seuraavat pienen Alma Malviinan ja äidin lisäksi läheiset ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Giacomettin veistokset puhuttelevat minäkertojaa, Marjatta Tapiolan maalaus saa unkarilaisen Janos Pilinszkyn runojen äänen.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Raa'an runollinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomalaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

Petra Winter on nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu, jota isä valmentaa ja jonka ympärillä ei ole kuin harjoituksia, urheilua, kilpailua ja jäätä. Petra elää vuosisadan kylmintä talvea ja pitää harjoituspäiväkirjaa, joka äkkiä muuttuu yksityiseksi, yksinäisen ihmisen ainoaksi henkireiäksi.

"Kaukalo on katsomon alapuolella", sanoi äiti ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, hänestä tehdään tuote, lapsiurheilija, joka uhraa yleisölle, kasvottomille kannustajilleen lapsuutensa ja luonnollisen seksuaalisen heräämisensä – hänestä tehdään yleisölleen tuttu ja itselleen vieras Petra Winter, Suomi.

Petran vastakohtana ennätyskylmässä talvessa elävät laitapuolen kulkijat, mielisairaalan kautta Keskuspuiston asukiksi kulkeutunut salaperäinen Lilga ja muu 'metsän pikkuväki'. Petra Winterin ja mystisen Lilgan tiet yhtyvät kertomuksen lopussa, huikean symbolistisessa jaksossa, jossa nuori tyttö kantaa selässään vanhaa naista pakomatkalla yli jäätyneen maan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.

Ajatuksia virittävä taiteilijaromaani, haikea rakkaustarina ja myyttisiä ulottuvuuksia sisältävä matkakertomus.

Työlleen omistautunut kirjailijaälykkö, nainen kolmissakymmenissä, lähtee Egyptiin valmistelemaan uusinta teostaan ja tutkimaan isänsä viimeisiä vaiheita.

Kairolaisessa loistohotellissa hän kohtaa nuoren, huumeita käyttävän suomalaisen rock-kitaristin ja tämän omalaatuisen egomystikkoystävän sekä äkkirikastuneen kairolaispariskunnan. Hän tutustuu myös näyttelijävaimonsa kanssa maassa lomailevaan ex-radikaaliin teatteriohjaajaan ja Niilin laaksoissa filmaavaan elokuvantekijäpariskuntaan. Yhdessä tämä eriskummallinen ja eripurainen suomalaisseurue matkustaa Luxoriin, Assuaniin ja Abu Simbeliin – määränpäänä Tushka.

Matkalla päähenkilön suunnitelmat muuttuvat ja elämänvalheet alkavat romahtaa. Basaarikujien hälinässä ja aavikoiden paahteessa hän löytää jotakin omaa uraa ja omaa mielenrauhaa tärkeämpää.

Anja Kaurasen romaanissa eri sukupolvet ja erilaiset elämänarvot törmäävät. Narsistinen hyvinvointi-ihminen ja kehitysmaan asukas ovat kasvotusten. Kirjallisuus ja rock-kulttuuri ottavat mittaa toisistaan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Alaston kuva äidistä.

Anja Kaurasen romaani on karheudessaan hirtehinen kertomus epätavallisesta äitiydestä ja yhtä epätavallisesta lapsuudesta. Kohtisuoraan runollinen tarina sukupolvista, elämänjanosta, normeista ja arvoista, erilaisuudesta, evakkoudesta toiseen ja kolmanteen polveen.

Äiti makaa sängyssä kolmatta viikkoa. Äiti selaa nuoruudenkuvia. Äiti ei ole saanut potkuja pitkiin aikoihin, kun ei ole käynyt missään töissä. Äiti leikkii nuorten miesten kanssa. Äiti katoaa joskus. Äiti löytyy. Äiti laulaa öisin: kaikki oli kaunista eikä mikään tehnyt kipeää. Äiti seisoo peilin edessä ja pomppii ylös alas. Äidillä on punainen hapsutakki ja nahkahousut. Äiti kirjoittaa peiliin huulipunalla: Äiti kävi täällä.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Alaston kuva äidistä.

Anja Kaurasen romaani on karheudessaan hirtehinen kertomus epätavallisesta äitiydestä ja yhtä epätavallisesta lapsuudesta. Kohtisuoraan runollinen tarina sukupolvista, elämänjanosta, normeista ja arvoista, erilaisuudesta, evakkoudesta toiseen ja kolmanteen polveen.

Äiti makaa sängyssä kolmatta viikkoa. Äiti selaa nuoruudenkuvia. Äiti ei ole saanut potkuja pitkiin aikoihin, kun ei ole käynyt missään töissä. Äiti leikkii nuorten miesten kanssa. Äiti katoaa joskus. Äiti löytyy. Äiti laulaa öisin: kaikki oli kaunista eikä mikään tehnyt kipeää. Äiti seisoo peilin edessä ja pomppii ylös alas. Äidillä on punainen hapsutakki ja nahkahousut. Äiti kirjoittaa peiliin huulipunalla: Äiti kävi täällä.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Raa'an runollinen talviuni huippu-urheilijasta, yksinäisyydestä, jäästä, pakkasesta, suomalaisuudesta ja yleisöstä, meistä kaikista.

Petra Winter on nuori taitoluistelija, tiukaksi trimmattu ja kuuliaiseksi kasvatettu, jota isä valmentaa ja jonka ympärillä ei ole kuin harjoituksia, urheilua, kilpailua ja jäätä. Petra elää vuosisadan kylmintä talvea ja pitää harjoituspäiväkirjaa, joka äkkiä muuttuu yksityiseksi, yksinäisen ihmisen ainoaksi henkireiäksi.

"Kaukalo on katsomon alapuolella", sanoi äiti ensisanoikseen vastasyntyneelle tyttärelleen. Näin sinetöidään lapsen tie tähtiin, hänestä tehdään tuote, lapsiurheilija, joka uhraa yleisölle, kasvottomille kannustajilleen lapsuutensa ja luonnollisen seksuaalisen heräämisensä – hänestä tehdään yleisölleen tuttu ja itselleen vieras Petra Winter, Suomi.

Petran vastakohtana ennätyskylmässä talvessa elävät laitapuolen kulkijat, mielisairaalan kautta Keskuspuiston asukiksi kulkeutunut salaperäinen Lilga ja muu 'metsän pikkuväki'. Petra Winterin ja mystisen Lilgan tiet yhtyvät kertomuksen lopussa, huikean symbolistisessa jaksossa, jossa nuori tyttö kantaa selässään vanhaa naista pakomatkalla yli jäätyneen maan.

Anja Snellman (entinen Kauranen, s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin.